Paula Koivuniemi, 73, elää hetkessä: ”Elämänfilosofiani on elää täysillä murehtimatta tulevaa”
Kun laulaja Paula Koivuniemi, 73, matkusti 60-luvulla vuodeksi Kanadaan, se tuntui hänestä rangaistukselta. Intohimo matkustamiseen syttyi vasta 70-luvulla. Matkat eivät merkitse hänelle vain vaikutteiden imemistä vaan henkistä vapautumista.
Paula Koivuniemen ura alkoi vauhdikkaasti Kanadassa vietetyn vuoden jälkeen. "Eikä loppua vielä näy. Minulla on ollut tosi hyvä elämä", hän kiittää.
Paula Koivuniemi, 73, kauhistuu ajatusta. Entä jos matkustuskielto Yhdysvaltoihin olisi pysyvä?
Laulajalegendan keväälle suunnittelema matka Floridaan peruuntui koronaviruksen vuoksi. Helsingin keskustassa olevan kodin seinien sisälle hän ei silti kokonaan sulkeutunut, vaan on lenkkeillyt, pyöräillyt ja hoitanut ystäväperheen omakotitalon puutarhaa.
Ja haaveillut tulevista matkoista.
”Matkustuskiellon jatkuminen olisi hirveää. Minun on päästävä välillä haukkaamaan muutakin ilmaa. Matkakokemuksia on kertynyt melkoisesti, mutta vielä en halua jäädä niitä pelkästään muistelemaan.”
”Minun on päästävä välillä haukkaamaan muutakin kuin Suomen ilmaa.”
Mikä Paulaa vetää ulkomaille?
Siintääkö tulevaisuudessa asettumisen aika?
Kielitaito kuntoon
Ensimmäinen ulkomaanmatka tuntui rangaistukselta. Paula oli vastikään täyttänyt 18 vuotta ja tarvitsi vanhempiensa mielestä kurinpalautuksen.
”Olin hyvin villi neitokainen. Poltin tupakkaa ja myöhästyin aina puoli tuntia tai tunnin asetetuista kotiintuloajoista, koska jäin halailemaan jonkun kivan pojan kanssa.”
Vanhemmat päättivät lähettää villikkonsa rauhoittumaan kahden tädin hoiviin Kanadan Sudburyyn. Paula ei olisi halunnut lähteä.
”Itkettää vieläkin, kun muistelen sitä. Se oli kauhean surullista, sillä olin niin kiinnittynyt perheeseeni”, hän kertaa tunteitaan kyyneleet silmissä.
Tädit siivosivat Laurentian yliopistossa ja Paula pestattiin samaan työhön. Työporukkaan kuuluivat myös Italiasta ja Jugoslaviasta kotoisin olevat miehet.
Lauran kanssa pyörillä Hudson River Parkissa, suuntana Freedom Tower. Vuosi 2015. Kuva: Paulan instagram
”Meikkasimme ja laitoimme hiukset aina ennen töihin lähtöä. Me pyyhimme pölyjä professorien pöydiltä, miehet moppasivat lattioita. He olivat meihin vähän ihastuneita ja tarjosivat tädeilleni toisinaan tilkan konjakkia. Minä sain suklaata.”
Tätien puolisot olivat muusikoita, toinen hanuristi ja toinen rumpali. Heidän sekä italialaisen basistin ja jugoslavialaisen saksofonistin säestäminä Paula kävi laulamassa alueella asuvien suomalaisten tilaisuuksissa.
”Kuulijat itkivät Suomi-ikäväänsä.”
Ikävästä kärsi Paulakin. Hänen piti olla Kanadassa kolme vuotta, mutta hän palasi kotiin jo vuoden kuluttua.
Kotiin tuomisena oli erinomainen englanninkielen taito.
Pyöräretkellä New Yorkin Central Parkin ympäri. Vuosi 2014. Kuva: Paulan instagram
Times Squarella, menossa katsomaan Aladdin-musikaalia. Vuosi 2014. Kuva: Paulan instagram
Jo ennen Kanadan vuotta Paula oli keikkaillut Pohjanmaalla isän, Mauri Koivuniemen bändin solistina. Kotiin paluun jälkeen isä vei Paulan Toivo Kärjen luokse levyttämään ensimmäisen kappaleensa.
”Olin opetellut laulun, jonka sanat kertoivat katujen ilotytöstä. Kun Toivo Kärki kuuli sen, hän sanoi, etten voi nuorena tyttönä laulaa sellaista. Sanoittaja Tuula Valkama meni toiseen huoneeseen ja tuli vähän ajan kuluttua mukanaan uusi teksti.”
Niin syntyi Paulan läpimurtoiskelmä Perhonen.
”Ura lähti vauhdikkaasti käyntiin.”
Elettiin tanssilavojen kukoistuksen aikaa. Paula teki keskimäärin 25 keikkaa kuukaudessa. Hän oivalsi nauttivansa liikkuvasta elämästä.
”Kipinä kulkemiseen syttyi maantien päällä.”
Las Vegasissa vuonna 1978. Kuva: Paulan instagram
Uutisnälkä kasvaa
Vaikka ulkomaat kiinnostivat, Paula ei haaveillut kansainvälisestä urasta edes nuorena.
”Olen syntynyt artistiksi suomalaisille.”
Ulkomailla matkustamisen riemun hän sen sijaan löysi, kun vuonna 1969 alkanut ensimmäinen avioliitto päättyi 70-luvun puolivälissä.
”Tuli sulhanen numero kaksi, ja hänen kanssaan matkustelin ympäri Eurooppaa.”
Niihin vuosiin mahtui myös pelottavin kokemus matkailun saralla.
”Hotellihuoneemme oveen oli unohtunut avain. Yhtäkkiä heräsin siihen, että ventovieras mies seisoi sänkyni vieressä. Miesystäväni heitti hänet niskasta ulos.”
Vuoden takaisella Norjan-matkalla Paula koki niin ikään pientä jännitystä, mutta se värisytti hyvällä tavalla. Hän oli reissussa ystävänsä ja managerinsa Laura Vuorisen kanssa, ja he yöpyivät kumpikin omassa lasi-iglussaan Lyngen-vuoristossa noin kolmen tunnin ajomatkan päässä Tromssasta.
Pohjois-Norjan Djupvikissa kalastusretkellä ystäväperheen veneellä. Vuosi 2019. Kuva: Paulan instagram
”Se oli kuin olisin nukkunut ulkona. Maisema oli sanoinkuvaamattoman kaunis. Aluksi en saanut unta ja soitin Lauralle, että nyt minua pelottaa, kun seinät ovat lasia. Hän rauhoitteli ja vakuutti, ettei siellä ollut liikkeellä meidän lisäksemme ketään muuta.”
Samalla reissulla Paula koki toisenkin elämyksen.
”Kävimme ystäviemme kanssa heidän veneellään kalastusreissulla, jolla saimme 18-kiloisen turskan.”
Norjan matka oli harvinaisuus.
Useimmiten Paulan matkat ovat suuntautuneet lämpimiin maihin tai Atlantin toiselle puolelle.
Arabiemiraatteihin hän ei välttämättä enää lähde.
”Olen uutisfriikki. Politiikkaan en ota kantaa, mutta minun on oltava tietoinen siitä, mitä tapahtuu meillä ja muualla. Dubaissa kärsin uutisnälkää, koska siellä ei näytetty televisiossa englanninkielisiä uutisia. Ärsytti, kun en saanut tietoa.”
Paulan lempikohteessa Yhdysvalloissa uutistulva on päättymätön.
”Seuraan CNN:n ympärivuorokautista uutistarjontaa Suomessakin.”
Toteutunut haave
Paula ei koskaan matkusta yksin.
”En ole yksinmatkustaja enkä muutenkaan viihdy niin hyvin yksin. On ihanaa jo lentokentällä samppanjalasillisen ääressä suunnitella yhdessä, mitä tullaan tekemään, sekä matkan aikana jakaa ajatuksia nähdystä ja koetusta.”
”Jos joskus vielä otan miehen, en matkusta hänen kanssaan.”
Mieluisin matkakumppani on naispuolinen ystävätär.
”Jos joskus vielä otan miehen, en matkusta hänen kanssaan. Sulhasten ja aviomiesten kanssa tulee aina jostain riitaa, mutta ystävättären kanssa ei ikinä.”
Lontoon Wimbledon-tenniskatsomossa. Vuosi 2018. Kuva: Paulan instagram
Viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana mieluisa matkakumppani on ollut Laura Vuorinen. Hänen kanssaan Paula toteutti myös pitkäaikaisen haaveensa ja vietti New Yorkissa puoli vuotta vuonna 2014. Mukana oli myös Paulan nyt 9-vuotias Oliver-kissa.
”Se oli hieno satsaus, antoi paljon voimia ja uusia ideoita töihin. Olisin viihtynyt siellä pidempäänkin.”
Asuinpaikka oli katsastettu jo edellisellä matkalla. Keskuspuiston vierellä sijaitsevan, 44-kerroksisen hotellin huoneistossa kummallakin oli oma makuu- ja kylpyhuone.
Paula oli vieraillut New Yorkissa monia kertoja, mutta ensimmäiset viikot kuluivat silti turistina ympäristöön tutustuen. Kun aiemmin oli suhailtu taksilla paikasta toiseen, kulkupelinä olivat nyt metro ja polkupyörät.
”Teimme koko päivän reissuja. Pyörällä pääsee pidemmälle ja näkee enemmän kuin kävelemällä. Välillä pysähdyimme syömään, ja taas jatkettiin matkaa.”
Talvilomalla Lauran kanssa Floridassa, Miamin South Beachilla. Vuosi 2016. Kuva: Paulan instagram
Ruokapaikkoja valitessaan Paula on kokeilunhaluinen.
”Sushista tykkään, mutta hampurilaisateriakin käy. Olen kaikkiruokainen. Gourmeeta en kaipaa.”
Viikkojen vieriessä Paula alkoi tuntea olevansa yhä enemmän kotonaan. Hän sulautui paikalliseksi.
”Olen tyyliltäni enemmän amerikkalainen kuin eurooppalainen, hyvin sosiaalinen ja avoin. Tykkään höpöttää ihmisten kanssa.”
Yhdysvallat on Paulalle myös ammatillisesti ehtymätön runsaudensarvi.
”Musikaaleja, konsertteja ja ihania kauppoja täynnä erilaisia esiintymisasuja, kenkiä ja koruja. Erityisen paljon olen ostanut korkokenkiä esiintymisiä varten. Lempimerkkini on Jimmy Choo, jolla on New Yorkissa oma liike.”
Uusi, kuukausien mittainen reissu elää ajatuksissa. Silloin mukaan lähtisi Lauran Viipurista adoptoima, monirotuinen Siru-koira, joka on niin ikään Paulalle rakas.
Matkoillaan Paula Koivuniemi on aina liikkeessä. ”En ole koskaan viihtynyt monta tuntia rannalla makoilemassa.” Kuva: Janne Aaltonen
Todellinen vapaus
Paulan valokuva-albumeissa on satoja otoksia unohtumattomilta matkoilta
Eivätkö reissut jo riittäisi? Mikä Paulaa vetää yhä uudelleen lentomailien päähän?
Kaikkein tärkeintä on tunne.
”Matkustaminen vapauttaa mielen. Matkoilla koen todellisen fyysisen ja henkisen vapauden. Saan olla tuntematon ja istua rauhassa Keskuspuiston nurmikolla. Kukaan ei tule kysymään yhteiskuvaa tai nimikirjoitusta, koska siellä en ole laulaja Paula Koivuniemi. Minulle parasta on se, että saan olla tuntematon.”
Kevään matka peruuntui, mutta haaveissa on monta seuraavaa.
”Ehkä sekin aika tulee, etten enää halua lähteä, mutta vielä en ole siinä iässä.”
Sitä on nyt turha miettiä.
”Elämänfilosofiani on elää täysillä murehtimatta tulevaa. Koskaan ei tiedä, mitä tapahtuu tulevaisuudessa. On vain nautittava joka hetkestä ja oltava kiitollinen varsinkin, kun saa olla terveenä”, Paula Koivuniemi sanoo.
Artikkeli on julkaistu ensi kerran Viva-lehdessä 8/20.
Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti