25-vuotista tangokuninkuutta juhliva Petri Hervanto tarttui hurjaan laskuvarjohyppyhaasteeseen – ”Onpahan tarina kerrottavaksi!”

Lokakuussa iskelmälaulaja Petri Hervanto täytti 50 vuotta. Pyöreä luku tarkoittaa sitä, että puolet elämästä on ehtinyt vierähtää tangokuninkaana. Kuluvaan vuoteen mahtuu paljon monipuolista tekemistä.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 25 vuotta tangokuninkuudestasi. Miten vietät juhlavuotta?

Kevät ja kesä on sujunut keikkaillen, muun muassa Tangomarkkinoiden 40-vuotisjuhlakonsertissa ja samaisen tapahtuman Satumaa-lavalla. Syksyllä saa Varkauden teatterissa ensi-iltansa Rajaton rakkaus -musiikkikomedia, jossa näyttelen yhtä päärooleista Olavi Virtana. Jatkan myös edelleen kruunaamattoman tangokuninkaan Esko Rahkosen saappaissa musiikkinäytelmässä kiertäen ympäri Suomea. Lisäksi olen julkaisemassa uutta musiikkia vuosien tauon jälkeen.

Olet viime aikoina tehnyt myös laivakeikkoja. Miltä se on tuntunut?

Kun minua kysyttiin laivoille viikoiksi viihdyttämään, ajattelin miksipäs ei. Se on samalla paluuta juurille, sillä uran alussa olimme useita päiviä samoissa paikoissa esiintymässä ja ohjelmistoa piti olla laajasti. Aiemmin tanssilavojen lisäksi tanssiravintoloita oli vielä joka niemessä ja notkossa, mutta iskelmä- ja tanssikulttuurin muutosten myötä paikatkin ovat vähentyneet ja moni suuntaa nyt myös laivoille tanssimaan ja viihtymään. Siellähän on kaikki palvelut eikä tarvitse miettiä kyytejä, paikoituksia tai majoituksia.

Viime lokakuussa täytit 50 vuotta. Millaisin mielin astut uudelle vuosikymmenelle?

Viisikymppiä on hyvä ikä, kuten jokainen ikävuosi. Elämänkokemus on toki tuonut lisää selkeyttä ja perspektiiviä. Korona-aikana opiskelin paljon esiintymiseen, vuorovaikutukseen ja itsetuntemukseen liittyvistä teemoista, joista olen käynyt myös luennoimassa. Toimin myös Zemppari-tukihenkilönä nuorelle matkallaan kohti aikuistumista. Itse olen sanonut leikilläni tulleeni vasta puolimatkaan. Tuntuu käsittämättömältä ja hiukan huvittavaltakin, että nuorena muusikkona esiintyessäni viisikymppiskeikoilla syntymäpäiväsankarit saivat lahjaksi keinutuoleja ja viirejä.

Puolisosi Tiina Räsänen valittiin Tangokuningattareksi 30 vuotta sitten. Millaista yhteinen arkenne on nyt?

Kiireistä! Kuvaavaa on, kuinka keväällä olimme Tiinan kanssa samaan aikaan eri laivoilla esiintymässä. Kun laivamme ohittivat toisensa merellä, lähetimme toisillemme tekstiviestit ”Terveisiä kannelta, vilkutan sinulle täältä!” Olemme molemmat Tangomarkkinoilla, joiden jälkeen meitä voi kuulla Kiuruveden iskelmäviikoilla yhteiskonsertissa.

Arjen keskellä vanhemmat ovat kullanarvoinen hoitoapu, kun kotona asuu vielä 13-vuotias poikamme ja yksi koira.

Olet mukana Tangomarkkinoiden sävellys- ja sanoituskilpailun tuomaristossa. Mitä tehtävä piti sisällään?

Vaikutuin siitä, miten hienoja sävellyksiä saimme kuultavaksi – monet niistä oli tehty suurella sydämellä, aikaa säästämättä. Joidenkin kohdalla syntyi tunne siitä, että tätä olisi itsekin kiva laulaa. Kisaan lähetettiin yli 130 tangosävellystä, joista valitsimme viisi finalistia.

Mikä on hyvän tangosävellyksen resepti?

Teksti merkitsee minulle paljon. Parhaimmillaan kuitenkin sekä melodiasta että lyriikasta löytyy jotakin mielenkiintoa herättävää. Suomalainen tango saa olla monimuotoinen; tarvitsemme perinteistä Satumaata ja modernimpaa tulkintaa. Ilahduin kovasti, kun sanoitus- ja sävellyskisaan lähetettyjen kappaleiden joukosta kuului myös uudenlaisia tapoja käsitellä sanoja, rytmejä ja melodioita. Teemat – rakkaus, menetys ja luonnonilmiöt – ovat ikiaikaiset tangojen sanoituksissa.

Olet toiminut tangokuninkaallisten yhdistyksessä sihteerinä ja hallituksen jäsenenä perustamisvuodesta 2019 lähtien. Mikä yhdistyksen merkitys on?

Tangokuninkaallisia on valittu vuodesta 1985, joten meitä on jo aikamoinen joukko. Voiton jälkeen tangokuninkaallisen arki on usein melkoista pyöritystä, jossa yhdistys voi olla käytännön tukena.
Varsinkin aikaisempina vuosikymmeninä artistin työ on ollut yksinäisen suden hommaa, kun kollegoihin törmäsi lähinnä satunnaisissa konserteissa, tai vahingossa huoltoasemalla. Yhdistyksen perustamisen jälkeen olemme kokoontuneet aiempaa useammin yhteen isolla porukalla ja tulleet paremmin tutuiksi toisillemme.

Sinut tunnetaan tangopiireissä urheilulliseksi heittäytyjäksi. Suoritit viime kesänä laskuvarjohypyn, jossa kaikki ei mennyt aivan putkeen. Mitä tapahtui?

Sain heinäkuussa puhelinsoiton, lähtisinkö tekemään tandemlaskuvarjohyppyä eräässä ilmailutapahtumassa. Kokeilunhaluisena en voinut jättää tilaisuutta käyttämättä.

Hyppäsimme kouluttajan kanssa viiden kilometrin korkeudesta, mutta jostakin syystä valjaani olivat niin tiukalla, että sain hypyn aikana niistä ruhjeita kylkeen. Maahantulo taas tapahtui niin vauhdikkaasti, että rytäkässä vatsalihakset revähtivät. Joku kavereista lohkaisi minulle jälkeenpäin, mahtaisiko hurja temppuni liittyä viidenkympin ikään – että miehen pitää kiskoa laskuvarjoreppu selkään ja näyttää vielä osaavansa. Mutta menin, kun pyydettiin. Ja onpahan tarina kerrottavaksi!

Lue myös: Tiina Räsäsen ja Petri Hervannon arki meni kitkutteluksi: ”Työtilanteen piti kohentua maaliskuussa – toisin kävi”