Petteri Orpo kertoo, millainen mies pääministeri on perheensä kesken – ”Meillä on hyvät välit, kaikesta voidaan keskustella”
Pääministeri Petteri Orpo uskoo hallitukseensa, vaikka alku oli hankalaa ja sekä kotimaan että maailmanpolitiikka on täynnä selätettäviä ongelmia. Perhe ja liikunta auttavat jaksamaan.
Riitelyn ja vastakkainasettelun sijasta Orpo uskoo sopimiseen. ”Osapuolien on istuttava pöytään, kerrottava mielipiteensä ja yhdessä löydettävä ratkaisut.”
Hallitus on istunut viisi kuukautta ja 150 päivää, ja takana on kymmeniä isompia ja pienempiä kriisejä. Mitä Suomen huipulle nyt kuuluu, pääministeri Petteri Orpo?
”Tiesin, että pääministerin tehtävässä on paljon vastuuta ja murheita, mutta kyllä niitä oli ainakin tuplasti enemmän kuin odotin.”
Moneen edeltäjäänsä verrattuna pääministeri Petteri Orpolla on mittava työkokemus politiikan ykköstehtävään. Kasvaualustana on ollut myös Suomen ensimmäinen pääkaupunki. Onko turkulaisuudesta ollut apua?
Orpoa kysymys naurattaa, Turku-vitsit ovat tiedossa, mutta hän löytää asuinpaikastaan monia vahvuuksia. Pääministerille turkulaisuus tiivistyy historiatietoisuutena, uskona tulevaisuuteen ja koulutuksen arvostuksena.
”Yhdistän turkulaisuuteen optimismin. Pieni haaste on se, että turkulaiset viihtyvät Turussa,” Orpo heittää.
Päivän lehdistä voisi ammentaa haastattelun täydeltä ajankohtaista asiaa: hallituksen gallupkannatus sahaa, ammattiyhdistysliike kalistelee lakkoasetta ja talous ja sota kiristävät maailmanpolitiikkaa, mutta nyt sukellamme siitä pois. Olemme nimittäin päässeet sinne, missä Petteri Orpo itsekin voi vetää välillä happea, pääministerin virka-asuntoon Kesärantaan.
Kun rautaportista astui pihatielle, tulijan mieleen laskeutui rauha. Pitsinen puuhuvila on vaatimaton ja samalla kaunis. Salin suurista ikkunoista avautuu meri. Kesärannan yläkerta on pyhitetty pääministerin Helsingin kodiksi. Se on pääministerille ainoa yksityinen paikka, jonne politiikan suurennuslasi ei ulotu.
Perhe auttaa jaksamaan
Petteri Orpo kertoo, että perheessä isän uusi työ on otettu vastaan rauhallisesti. Pekka oli vasta viisi kuukautta ja Ruusa kolme vuotta, kun Petteri Orpo aloitti kansanedustajana. Tuolloin elettiin vuotta 2007. Nyt poika opiskelee lukiossa ja tytär suunnittelee jatko-opintojaan.
”Lapset eivät tiedä muusta elämästä kuin siitä, että isä on ollut aina politiikassa.”
Perheen koti on sijainnut aina Turussa, mutta nykyisin vaimo ja lapset viettävät viikonloppuja myös Kesärannassa.
”Lapset ovat siinä iässä, ettei heitä ole vaikea houkutella käymään Helsingissä.”
Perhe on Petteri Orpon voimanlähde. Poliitikon työpäivät ovat pitkiä, mutta kun hän saapuu kotiin, hän haluaa olla läsnä lastensa elämässä.
”Meillä on hyvät välit, kaikesta voidaan keskustella. Pojan kanssa kalastetaan ja penkkiurheillaan. Seuraamme jääkiekkoa, kannatamme Turun Palloseuraa. Tytär on tanssinut balettia nelivuotiaasta alkaen legendaarisen ja upean Raija Lehmussaaren opissa, ja käyn tyttäreni esityksissä.”
”Minulla on kännykässä ziljoona valokuvaa pojistani”
Erityisen ylpeä Petteri Orpo on vaimostaan. Niinalla on ollut päävastuu kodista, lasten kasvatuksesta, ja hän on myös auttanut arjessa ikääntyviä vanhempiaan. Perhevastuiden ohessa vaimo opiskeli juristiksi ja työskenteli viisi vuotta Turun hallinto-oikeudessa ja kaksi vuotta syyttäjänä.
”Nyt hän auskultoi Turun käräjäoikeudessa varatuomariksi. Arvostan kovasti Niinan töitä niin kotona kuin sen ulkopuolellakin.”
Päämisterin silmäterät ovat kaksi Italian vesikoiraa, Pessi ja Taavi. Niitä hän kutsuu pojiksi. Pessillä on taito löytää tryffeleitä, joista Orpo on valmistanut tryffelivoita. Pääministeri kertoo trimmaavansa koirat itse, mutta selventää pian, että lähinnä hän ajaa turkin lyhyeksi.
”Minulla on kännykässä ziljoona valokuvaa pojistani.”
Isän jalanjäljissä politiikkaan
Petteri Orpo huomauttaa, että vaikka puoliso ja lapset kannustavat perhe ei pokkuroi, vaan palaute on suoraa. Tytär on ollut Lukiolaisten liiton aktiivi, ja kotona on käyty myös koulutuspoliittisia keskusteluja.
”Olen lapsiltani oppinut, kuinka nuoret suhtautuvat maailmaan, millaisia ovat heidän arvonsa. Niina seuraa työtäni ja elää vahvasti mukana. Hän myös kommentoi, jos kokee, että aihetta on.”
Isän kunnallispoliittinen toiminta tuuppasi Petteri Orpon aikoinaan politiikkaan. Opettajaisä ilmoitti poikansa Köyliön kunnallisvaaliehdokkaaksi jo vuonna 1992, kun tämä oli 23-vuotias. Isän ammatti ei kuitenkaan siirtynyt eteenpäin. Nuori Petteri Orpo ei innostunut suvun lailla opettamisesta.
”Ensin tätini oli opettajani kaksi vuotta, sitten äitini oli seuraavat kaksi vuotta ja lopulta isäni,” Petteri Orpo kuvailee.
Hän valitsi taloustieteen opinnot Turun yliopistossa ja lähti mukaan ylioppilaskuntapolitiikkaan. TYY:n ja SYL:n pääsihteerinä hän oppi, että jos haluaa vaikuttaa, politiikassa on toimittava puolueen kautta.
Talous ja työllisyys kuntoon
Politiikasta voimme siirtyä sujuvasti asiapuolelle. Mikä pohdituttaa juuri nyt pääministeri Petteri Orpo?
”Kotimaan politiikassa hallituksen tärkeimmät toimenpiteet nivoutuvat talouden ja työllisyyden ympärille.”
Orpo kertoo, että syksyn ja tulevan kevään aikana hallitus toteuttaa lainsäädäntöuudistukset, joiden tarkoitus ja tavoite on kasvattaa työllisyyttä ja Suomessa tehtyjen työtuntien määrää.
”Suomi on saatava kestävän kasvun uralle, jotta voidaan turvata hyvinvointiyhteiskunta ja sen palvelut myös seuraaville sukupolville”, Orpo huomauttaa.
”Me uskomme, että mitä useampi työikäinen ja työkykyinen pääsee töihin, se on sekä yhteiskunnan että ihmisen itsensä etu.”
Rasismi on vakava ongelma
Kun Petteri Orpon muodostama porvarihallitus aloitti, kuherruskuukautta ei vietetty. Mediakin julisti lähes saman tien, että hallitus kaatuu. Hankala alku ei kuitenkaan ole saanut Petteri Orpoa epäröimään hallituksen tavoitteiden kanssa.
Hän toistaa jälleen kerran, että Suomen velkakierre katkaistaan ja tarvittavat leikkaukset tehdään etupainotteisesti hallitustaipaleen alussa, jotta investointi- ja tutkimuspanostukset ehtisivät tuottaa talouskasvua vaalikauden lopussa.
”Hallitus toteuttaa isoa muutosohjelmaa. Päälle ovat kaatuneet Ukrainan sota, Itämeren putkirikot ja nyt myös sota Gazassa. Tilanne maailmalla ja Suomessa on haastava, mutta emme voi antaa periksi. Suomen suuntaa pitää muuttaa.”
Petteri Orpo tietää, että maata pitää muuttaa muutenkin kuin talouden puolella. Esimerkiksi rasismi on vakava ongelma.
Hallituksen ministereitä on ollut syytettyinä rasistisesta puheesta ja EU:n perusoikeusviraston raportissa Suomi sijoittui Euroopassa kolmanneksi afrikkalaistaustaisten asukkaiden syrjimisessä.
”Asiaa (rasismi) on käyty perusteellisesti läpi hallituspuolueiden kesken. Väitän, että hallitus on nyt vahvempi kuin Säätytalolta lähdettäessä.”
Tämä on Petteri Orpon mielestä kuitenkin pääministerin ensisijainen tehtävä, huolehtia hallituksen toimintakyvystä.
”Ministereitä on tuettava vaikeiden asioiden keskellä ja hallituskumppaneihin on luotettava.”
”Käytössämme ovat kovat ja pehmeät keinot”
Pääministeri Orpo on myös huolissaan kansan eriytymisestä. Asiat ja ihmiset kärjistyvät ääripäihin, ja sosiaalinen media kärjistää lisää. Tilastot kertovat, että osa nuorista voi todella huonosti, tietyillä alueilla jengirikollisuus kasvaa ja nuorten mielenterveysongelmat pahenevat.
Lasten oppimiserot ovat kasvaneet. Perhetausta vaikuttaa liikaa opintomenestykseen.
”Nuoret ovat Suomen tulevaisuus. Hallitus ei leikkaa koulutuksesta, vaan peruskoulun tarpeisiin lisätään 200 miljoonaa euroa”, Orpo huomauttaa.
Hän kertoo, että tarkoitus on myös panostaa mielenterveyspalveluihin muun muassa terapiatakuulla ja rikollisuuteen tullaan puuttumaan kovemmin.
”Käytössämme ovat kovat ja pehmeät keinot.”
EU tärkeässä roolissa
Pääministeri Orpo painottaa EU:n merkitystä, kun edistetään Suomen asioita. Hänen mukaansa erilaisiin kansainvälisiin keskusteluihin on aktiivisesti vietävä Suomea hyödyttäviä ja maamme arvojen mukaisia ideoita.
EU-politiikan teolle on löydyttävä juuri nyt aikaa, sillä ensi kesänä laaditaan uuden komission ohjelma seuraavaksi viideksi vuodeksi.
”EU:n huippukokouksissa kohtaan pitkän uran tehneitä valtiomiehiä, joiden kanssa olemme vaihtaneet puhelinnumeroita, jotta tavoitamme toisemme suoraan. Se on yhteisöllinen porukka, jossa voimme sparrata toisiamme”, Petteri Orpo kertoo.
Pääministerin arkeen mahtuu myös vapaa-aikaa
Asiaa haastatteluun löytyisi monen jutun verran, mutta aika on lopussa. Nopeasti vielä: mitä muuta mahtuu pääministerin arkeen kuin työ ja perhe?
Petteri Orpo kertoo, että hän haluaa pitää huolta kunnostaan. Niina-vaimon kanssa lenkkeillään ja talvella hiihdetään. Pariskunta on juossut puolimaratonejakin.
”Turvamiehet seuraavat skuutin kanssa perässä. He ovat niin taitavia, että voin kuvitella hölkkääväni ihan rauhassa.”
Mieluinen harrastus pääministerille on myös kalastus ja ruuanlaitto omasta saaliista.
”Meillä on mökki Kainuussa. Järvestä saadaan kuhaa ja ahvenia. Nautin istumisesta ihan vain ongella ja pilkillä, mutta myös perhon heitosta Lapin koskissa.”