Sara Forsbergin uutispommi: Teki uuteen Tähtien sota -elokuvaan alien-kielen

Jaa artikkeliTilaa Seura
Sara Forsberg
Sara on aina valmis heittäytymään. ”Tänään kävi niin, että kun lentoemäntä huomasi minut lennolla, hän pyysi minua kuuluttumaan lennon suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Se oli aika siistiä, ollut aina vähän kuin unelma.” © Pekka Nieminen Otavamedia
Saran elämään mahtuu myös synkempi vaihe.

Maaliskuun alussa 2014 Sara Maria Forsberg lataa pari huumorivideota YouTubeen. Hän esiintyy nimellä Smoukahontas ja matkii ensimmäisessä videossa eri kieliä, toisessa erilaisia laulutyylejä.

Hän tekee videot, koska on pitkästynyt – ja koska hänellä on tapana viihdyttää näin itseään ja muita.

Tällä kertaa teolla on kohtalokkat seuraukset.

Videot käynnistävät tapahtumasarjan, joka muuttaa pietarsaarelaistytön elämän.

Videoiden julkaisemisesta on vain kolme kuukautta, kun Saraa pyydetään uuden Tähtien sota -elokuvan tekijätiimiin. Häntä pyydetään luomaan elokuvan muukalaisten kieli.

Työ on salaisuus, jonka kanssa Sara joutuu elämään puolitoista vuotta. Siitä saa puhua vasta nyt, kun elokuva saa maailman ensi-iltansa.

Tämä ei ole ainoa työtilaisuus, jonka nuo youtubevideot tuottavat Saralle.

Jo ennen Tähtien sota -sopimusta Amerikka kiinnostuu Sarasta. Hän saa kutsun Yhdysvaltoihin vierailemaan suosittuun Ellen DeGeneresin keskusteluohjelmaan.

Saralle satelee kaikenkarvaisia työtarjouksia. Häntä pyydetään mainostoimistoon Los Angelesiin, baariin Ibizalle, rikkaan arabin vaimoksi Dubaihin.

Yksi ehdotus on ylitse muiden. Levy-yhtiö Capitol Records tarjoaa maailmanlaajuista sopimusta.

Saran ensimmäinen single julkaistiin viime keväänä.

Aika hyvin tytöltä, joka vielä äsken täytteli hyllyjä Pietarsaaren Halpa-Hallissa.

Miten tällaisesta onnenpotkusta voi selvitä pää kasassa?

Johanneksen ansiota

Ei se itsestään selvää olekaan.

”Elämä tuntuu epätodelliselta. Joka päivä saa ihmetellä, miten tähän on päädytty. Tiäkkö. Pysyn mukana, kun ympärillä on ihmisiä, jotka pitävät jalkani maassa ja minut ajan tasalla”, Sara Forsberg sanoo.

Tärkein Saran luottohenkilöistä on Johannes Ylinen, manageri ja eno. Kun Sara muutti puolitoista vuotta sitten Kaliforniaan, Johannes perheineen muutti mukana. Nyt he asuvat Los Angelesissa puolen tunnin ajomatkan päässä toisistaan.

Johannes on itsekin musiikkimiehiä. Takavuosina hän soitti Deep Insight -yhtyeessä ja perusti 2000-luvun alussa Fullsteam-levy-yhtiön.

Johannes on yrittänyt aiemminkin avata Saralle ovia.

”Kun olin 16, ja koulut vielä kesken, Johannes laittoi levy-yhtiö Warnerille viestiä minusta. Silloin ei tapahtunut mitään.”

Johannes tunsi Saran lahjat, sillä tyttö on pienestä pitäen esiintynyt koko musikaalisen perheensä kanssa erilaisissa tilaisuuksissa. Useimmat niistä ovat olleet luonteeltaan uskonnollisia, sillä perhe kuuluu metodistikirkkoon.

On Johanneksen ansiota, että Sara on siinä missä nyt on.

Haistoi tilaisuuden

Kielivideo herätti välitöntä kiinnostusta, mutta Sara ei itse ollut huomata, että hänen tilaisuutensa oli tullut.

”Sehän on vain video. Näin minä siitä ajattelin. Johannes ylipuhui lähtemään Ellen DeGeneresin show’hun”.

Eno haistoi tilaisuuden. Hän myös tiesi, että toista samanlaista hetkeä ei Saralle tulisi.

”Jos Johannes ei olisi puskenut minua eteenpäin, ja jos minä en olisi ollut tyhmänrohkea, tätä ei olisi tapahtunut.”

Parivaljakko on tarkka siitä, mihin Sara lähtee mukaan.

Tähän mennessä Sara on päässyt tekemään musiikkia myös yhdelle Korean suosituimmista tyttöbändeistä, Girls’ Generationille. Ensi vuonna näemme Saran pienessä roolissa Renny Harlinin uudessa elokuvassa Skiptrace. Tulevana keväänä alkavat uuden elokuvan kuvaukset, jossa Saralla on hieman isompi rooli.

Kova työmoraali

Sara on superlahjakkuus, se on tässä vaiheessa selvää.

Mutta pelkkä lahjakkuus ei auta siinä, että pää pysyy kasassa, kun saa hetkessä kaiken mitä toivoi ja enemmänkin.

On kuitenkin asioita, jotka auttavat menestyksen kestämisessä, ja niihin Sara tukeutuu.

”Olen tosi nöyrä ja kiva kaikille. Jos olet jollekin ilkeä, koko kaupunki saa tietää sen. En ota ketään enkä mitään itsestäänselvyytenä. Kaikki tämä voi lähteä yhtä nopeasti kuin tulikin. Sen kun pitää mielessä, arvostaa asioita oikealla tavalla.”

Vielä kaksi vuotta sitten Saran tilanne näytti aika tavalliselta parikymppisen tytön elämänvaiheelta. Hän haaveili kieliopinnoista yliopistossa.

”Kun oli aika hakea yliopistoon, lannistuin. Minulla ei ollut tarpeeksi pisteitä, että olisi kannattanut edes yrittää.”

Hän oli valmistunut ravintolakokiksi, ja yritti vuoden päivät saada alan töitä Helsingistä. Ei tärpännyt kokkina eikä edes kassana, vaikka siitä työstä hänellä oli jo kokemusta.

Niinpä hän asui vanhempiensa ja kahden pikkusiskonsa kanssa kotona Pietarsaaressa ja teki kassan hommia isoisänsä Esko Ylisen perustamassa Halpa-Hallissa.

Unelmakaupunkiin muutettuaan Sara on omaksunut nopeasti ajattelun, jolla pärjää.

”Ei pidä pyydellä anteeksi ja pohdiskella liikaa vaan olla kiitollinen. Ja hirveän kova työmoraali pitää olla.”

Uhkarohkea tyttö

Nöyryys. Ystävällisyys. Työteliäisyys. Täsmällisyys.

Näillä eväillä Pietarsaaren tyttö pitää jalat maassa.

On kuitenkin vielä pari ominaisuutta, jotka auttavat, kun haasteet kovenevat.

Saralla on hyvä reissukestävyys. Hän on huono nukkuja eikä pidä lentämisestä, mutta kestää niiden tuoman epämukavuuden mukisematta, koska matkustaminen on nyt osa työtä.

Sara osaa myös muuttaa näkökulmaansa asioihin.

Otetaan esimerkiksi jännittäminen. Luontevasta ja mutkattomasta Sarasta on vaikea uskoa, että hän on jännittäjä. Erityisesti yleisön edessä esiintyminen jännittää.

Ensiavuksi hän harjoittelee paljon, jotta voi olla varma siitä, että show sujuu. Sen lisäksi hän on opetellut ajattelemaan jännityksestä toisella tavalla.

”Keho ei tiedä, täriseekö se pelosta vai innostuksesta. Niinpä olen päättänyt, että tärisen siksi, että olen niin täpinöissäni. Asia muuttui heti helpommaksi.”

Lapsena Sara ei ujostellut vieraiden edessä olemista. Päinvastoin, hän nautti siitä. Perheyhtyeessä hän soitti vuosia selloa ja lauloi.

Luonteeltaan pikku-Sara oli rasavilli, suorastaan uhkarohkea.

”Aika usein olin myös tyhmänrohkea. Kiipeilin, karkailin ja tein mitä tahansa saadakseni olla huomion keskipisteenä.”

Tämä tapa toimi lapsena hyvin. Mutta kun hän tuli teini-ikään ja yläkouluun, kaikki muuttui.

Koulukiusattu

Sara Forsberg

Punatukkainen Sara yläasteella. 181-senttisella Saralle paino oli arka aihe siihen asti, kunnes hän laihdutti 17-vuotiaana 17 kiloa.

Sara joutui kiusatuksi.

”Olin niihin aikoihin vähän pullea ja minulla oli erikoinen tyyli. Olin myös sellainen, että jos joku huusi minulle jotain ikävää, huusin kahta kauheammin takaisin. Tämä provosoi kiusaajia vielä enemmän. Siitä se alkoi – ja meni aika pahaksi.”

Kotona äiti huomasi, että Sara ei ollut enää oma itsensä. Tavallisesti niin iloinen tyttö oli aina allapäin.

Sarasta tilanne oli nolo ja pelottava. Hän oli omasta mielestään ollut se vahva lapsi, joka pärjäsi kaikissa tilanteissa. Sen takia hän yritti pitää asian omana tietonaan ja olla kertomatta siitä kotona.

Lopulta hän ei halunnut mennä enää kouluun. Kiusaajien takia, oli Saran pakko myöntää äidille.

Äiti puuttui asiaan. Hän otti yhteyttä kiusaajien vanhempiin ja kouluun. Hän myös ohjeisti Saraa olemaan antamatta samalla mitalla takaisin.

Aikuisten väliintulo rauhoitti tilannetta.

”Pari kiusaajaa lopetti kokonaan. Pari kuitenkin jakoi täysillä yläasteen loppuun asti. Minua helpotti, kun en enää itse lähtenyt siihen mukaan. Yläasteen jälkeen minua ei ole kiusattu.”

Terveisiä Losista!

Episodi jätti kuitenkin jälkensä itsetuntoon.

”Jos joku sanoo, että olet ihan hirveän ruma, se kyllä jää nuoren ihmisen mieleen. Pohdin kauan, mitä ihmiset ajattelevat minusta. En pitkään aikaan uskaltanut olla rauhassa sellainen kuin olen.”

Kolhun korjaaminen on vaatinut työtä. Saran välineinä ovat olleet huumori ja itseironia.

Niitä tarvitaan edelleen, kun julkisuus tuo henkilökohtaisuuksiin menevää kuraa niskaan.

Sara on esimerkiksi tehnyt huumorivideon sieraimistaan, koska joku keksi väittää niitä rumiksi. Huumori ja itseironia vievät aseet kiusaajien käsistä ja tuovat viimeisen sanan itselle.

Viestinnän tutkija Elina Noppari sanoo, että juuri itseironia ja aitous ovat nykypäivänä erityisiä valtteja sosiaalisessa mediassa.

Sara on saanut itseään isommilta artisteilta neuvoksi sen, että kun lakkaa miettimästä, mitä pertti perähikiältä ajattelee tekemisistäsi, ja keskittyy omaan juttuunsa, on onnistunut.

Paula Vesala sanoi kerran hyvin. On ihmisiä, jotka tekevät ja niitä, jotka märehtivät muiden tekemisiä. Haluan mieluummin olla se, joka tekee.”

Tekemistensä takia Sara on saanut parhaan balsamin haavoilleen. Menestyksen.

”En kanna kiusaajille kaunaa. Terveisiä heille! Losista.”

X