Suvi-Anne Siimes näkee eläkeiän nousussa mahdollisuuden ja rohkaisee varttuneempia työntekijöitä: ”Jaksamme työelämässä pidempään, jos emme ajattele työuraa yhtenä putkena”
Suvi-Anne Siimeksen mielestä varttuneempien työntekijöiden päästyä työhaastatteluun tulisi helpottaa – Ikää ei tarvitsisi tiedustella työnhakulomakkeissa lainkaan.
© Marjo Tynkkynen / Otavamedia
Työeläkevakuuttajien järjestön TELAn toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes, 56, ajattelee tulevaisuuden työmarkkinoista myönteisesti – jopa valoisasti.
”Työn tekeminen työpaikoilla ja työmarkkinoilla ylipäätään on lisääntynyt. Uskon, että oikeasti aikuiset työikäiset ovat aiempaa halutumpaa ja kiinnostavampaa porukkaa työmarkkinoilla kuin esimerkiksi muutama vuosikymmen sitten,” Suvi-Anne Siimes sanoo.
Toisaalta Siimeksen mukaan varjopuolena yksilötasolla näkyy valitettavasti se, että Suomessa harjoitetaan ikään perustuvaa syrjintää, vaikka sitä ei pystytäkään aina juridisesti osoittamaan.
Eläkeiän nousu luo ikääntyneille uusia mahdollisuuksia työmarkkinoilla
Suomen syntyvyysluvut ovat olleet laskussa jo pidempään. Työelämään astuu nyt ja tulevaisuudessa vähemmän ihmisiä kuin niiltä poistuu. Lisäksi eläkeikä tulee todennäköisesti nousemaan ajan myötä vielä nykyisestä eläkeuudistuksesta.
Suvi-Anne Siimes näkee asian kuitenkin myönteisenä ikääntyneempien työntekijöiden näkökulmasta.
”Ajattelen, että tätä seuraa ilmiö, jossa varttuneempia työntekijöitä pidetään haluttuina työmarkkinoilla. Samalla toivon, että saamme lisää myös lähellä eläkeikää olevia miehiä paitsi jatkamana työssään, myös osallistumaan työelämään.”
Kuka oikeastaan on vanha?
Ihmiset elävät pidempään ja ovat sekä terveempiä että parempikuntoisia kuin aiemmin.
Suvi-Anne Siimes uskoo, että väestön ikääntyminen tulee vaikuttamaan jatkossa siihen, keitä ihmisiä me pidämme vanhana – monet 60 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat eivät suinkaan näytä vanhuksilta.
TELAn toimitusjohtaja on huomannut, että yhteiskunnassa ajatellaan nykyään eri tavalla niistä ihmisistä, jotka lähestyvät eläkeikää kuin esimerkiksi parikymmentä vuotta sitten.
”Olen nyt itse 56-vuotias eikä minulle tuotu 50-vuotislahjaksi keinutuolia. Enkä usko, että kukaan varmastikaan ajattelee minusta vieläkään, että kohta olen eläkkeellä. Tämän vuoksi myös suhtaudun luottavaisesti siihen, että ennakkoluulot varttuneempia työntekijöitä kohtaan vähenevät koko ajan – niiden on pakko vähentyä, kun maailma muuttuu.”
Työhaastatteluun pääsyä tulisi helpottaa
Moni varttuneempi työntekijä on kokenut ovien sulkeutuvan työhaastattelulta sen jälkeen, kun on ilmoittanut hakemukseen ikänsä.
Suvi-Anne Siimes ajattelee, että työnhakuprosesseja voisi ajatella toisin:
”Minun mielestäni työnhakijan ikää ei tarvitsisi enää kysyä työnantajan laatimissa verkkolomakkeissa. Jo nyt on kokeiltu eri paikoissa anonyymia rekrytointia, jossa esimerkiksi henkilön etninen tausta ei käy ilmi. Miksi ei voitaisi toimia samoin iän suhteen”, hän kysyy.
Siimes toivoo, että työnantajat kiinnittäisivät työhakemuksia lukiessa ensisijaisesti huomiota hakijan osaamiseen – mitä hän tekee nyt ja mitä on aiemmin tehnyt.
Hän näkee tärkeäksi helpottaa työhaastatteluun pääsemistä.
”Kasvokkain keskustellessa meistä jokaisesta käy monipuolisemmin ilmi se, keitä me olemme. Kun itse rekrytoin työntekijöitä, painotan osaamisen ohella aloitteellista ja aktiivista asennetta.”
Iän perusteella Suvi-Anne Siimes ei ole koskaan palkannut eikä myöskään jättänyt palkkaamatta ketään töihin.
Elämä on elinikäinen oppimisprosessi
”Jokainen meistä vanhenee, vuoden vuodessa”, Suvi-Anne Siimes toteaa.
”Meidän ikääntyvien kannattaa erityisesti vaalia omaa kiinnostustamme toisiin ihmisiin ja ulkomaailmaan sekä pitää jollakin tavalla osaamisestamme huolta. Nämä taidot ovat tärkeitä myös työelämässä.”
Siimes ajattelee, että oppiminen on koko elämän mittainen prosessi.
”Sekä vanhemmat että nuoret työntekijät tarvitsevat ’jos vielä en osaa, opettelen’ -asennetta. Uusien haasteiden ei tarvitse lannistaa, vaan niihin voi suhtautua avoimesti ja myönteisesti.”
”Minusta on myöhemmälläkin iällä moneksi”
Perinteinen käsitys on, että työmarkkinoilla miehet ovat valmiimpia tekemään valta-asemansa eteen uhrauksia kuin naiset, jotka väistyvät ja joustavat helpommin.
Siimes löytää asiasta myös hyvää.
”Ajattelen, että kyky joustaa on juuri se asia, joka pitää meitä naisia kiinni työelämässä työuran loppupuolellakin. Tiedän monia naisia, jotka ovat yt-neuvotteluiden seurauksena joutuneet jättämän työnsä, mutta onnistuneet kääntämään haastavan tilanteen voitoksi – koska on ollut pakko”, Suvi-Anne Siimes sanoo.
Tätä uskallusta hän soisi naisille lisää.
”Toivon, että useampi asennoituisi omaan itseensä siten, että minusta on myöhemmälläkin iällä moneksi. Uskon, että tämä vaikuttaa myös siihen, miten ympäristö ajattelee meistä.”
Työuran ei tarvitse olla yksi ja sama putki
Suvi-Anne Siimes kannustaa pitkän työuran varrella hakemaan vaihtelua omaan työhön, jos siltä tuntuu.
”Uskon, että jaksamme työelämässä pidempään, jos emme ajattele työuraa yhtenä putkena. Samaa työtä ei tarvitse tehdä vuosikymmenestä toiseen.”
Täydennyskoulutuksen tai alan vaihdoksen kautta moni pitkään työelämässä jo ollut on saanut uuden vaihteen uralleen.
”Tilanne Suomessa on edelleen hyvä jatkokoulutusta ajatellen. Esimerkiksi aikuisopintotuen tai opintovapaan avulla voi hakea uutta osaamista joko palvelemaan nykyistä työnantaja, tai viemään kohti unelmaa, jonka vielä haluaisi toteuttaa”, Siimes sanoo.
Yksi vaihtoehto pidentää omaa työuraa on yrittäjyyden ja palkkatyön vuorottelu. iStock
Viisas työnantaja palkkaa työyhteisöönsä kaiken ikäisiä ihmisiä
On tärkeää, että työyhteisössä on sekä nuorempia että yli 60-vuotiaita työntekijöitä.
”Laaja ikähaarukka synnyttää monipuolisen näkökulman asioihin. Nykyinen työväestö ikääntyy ja väistämättä nuoremmatkin sukupolvet joutuvat kosketuksiin yhä useammin monenlaisten itseään vanhempien työntekijöiden kanssa”, Suvi-Anne Siimes sanoo.
Hänen mukaan tämä on työelämän rikkaus, sillä vanhemmat voivat oppia nuoremmilta työntekijöiltä ennakkoluulottomuutta ja luontaista halua ajatella toisin.
”Varttuneemmat voivat puolestaan näyttää nuoremmille esimerkkiä, kuinka kohdata ja käsitellä työpaikoilla olevia ristiriitoja – kuinka sovitella ja soveltaa kokemusta haastavissa tilanteissa. Jos olemme kaikki yhtä junioreita, me joudumme hakkaamaan päätämme seinään kauemmin, ennen kuin opimme.”
Vanhemmat naiset tulisi nähdä valttina työmarkkinoilla
Suvi-Anne Siimes mainitsee yhden merkittävän työelämään liittyvän valtin, joka pätee erityisesti vanhempien naisten kohdalla.
”Kun mietin itseäni ja ympäristöäni, meillä vanhemmilla naisilla työhön sitoutumisen edellytykset ovat hyvät. Yli viisikymppisillä naisilla ei ole enää hoivavelvoitteita emmekä me enää kokeile ja hae paikkaamme työelämässä samalla tavoin, kuten kolmekymppiset.”
Hän listaa myös joukon muitakin syitä, miksi työnantajan kannattaa palkata varttuneempi työntekijä ja satsata tämän osaamisen kehittämiseen.
”Me kypsässä iässä olevat naiset osaamme työmme hyvin. Meillä on erinomaiset ajankäytön- ja elämänhallintataidot. Olemmehan tottuneet päättämään, suunnittelemaan ja joustamaan sekä kotona että työelämässä.”
”Emme hätkähdä pienestä”, Suvi-Anne Siimes muistuttaa.