THL-pomo Mika Salminen yllättyi siitä, että kansalaiset olivat koronasodassa valmiita paljon suurempiin uhrauksiin kuin asiantuntijat: ”Yhteiskunta reagoi toisin kuin odotimme”

Jaa artikkeli
THL:n Mika Salminen pyöräilee
Polkien taitettavat työmatkat merkitsevät henkireikää Mika Salmiselle. Nastat pitävät kiinni liukkaallakin alustalla. © Tommi Tuomi/Otavamedia
Terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen tunnustaa Seuran haastattelussa, että epidemiologit suhtautuivat epidemian alkuvaiheessa koronaan selvästi alistuneemmin kuin tavalliset suomalaiset.

Mika Salminen ei mieti kauaa, kun häneltä kysyy päällimmäistä koronavuoden herättämää tunnetta.

”Loppuisi jo”, hän parahtaa.

Jos koronalla on Suomessa kasvot, ne ovat Salmisen. THL:n terveysturvallisuusjohtaja on väsymättä arvioinut mediassa epidemian etenemistä ja neuvonut kansalaisia, kuinka välttyä tartunnalta. Vastuullinen asema on merkinnyt pitkiä päiviä.

”Pahimpina aikoina olen aloittanut aamukuudelta ja päässyt puolenyön jälkeen nukkumaan. Eilen meni iltakymmeneen, sillä pääkaupunkiseudun tilanne on huolestuttava.”

Jaksaminen vaati aluksi pientä itsepetosta.

”Menin päivä kerrallaan ja ajattelin, että tämän on pakko loppua kuukauden kuluttua. Sitten toivoin, että kahden kuukauden, ja seuraavaksi, että kesän jälkeen. Vaikka tietysti järki sanoi, että ei tässä niin käy.”

Vähitellen Mika Salminen oppi järjestämään itselleen vapaata.

”Aluksi olin median käytettävissä viikonloppuisinkin, kunnes tajusin rauhoittaa sen ajan. Nyt pyrin siihen, että pitäisin toisen viikonloppupäivän vapaana ainakin kiireellisestä työstä. Usein sorrun silloinkin valmistelemaan asioita, mutta sen vastapainoksi käyn hiihtämässä, pyöräilemässä tai tapaamassa lapsiani.”

Kesä toi hengähdystauon

Viime kesänä epidemia lähes katosi Suomesta. Myös Salminen sai hengähdystauon.

”Kun ei tarvinnut enää pelätä tartuttavansa tautia muihin, uskalsin tehdä lyhyen lomamatkan Ahvenanmaalle. Siellä oli aika hiljaista.”

Vaikka Salmisen osa on ollut kertoa suomalaisille ikäviä uutisia, satunnaiset vastaantulijat kadulla ovat suhtautuneet häneen poikkeuksetta myönteisesti. Samaa ei voi sanoa kaikista hänelle ja työtovereilleen saapuneista kansalaisten viesteistä.

”Olemme kaikki saaneet uhkailuja. Alkuun uhkaukset tuntuivat aika rankalta, mutta onneksi ymmärsin olla vastaamatta niihin. Pari olen lähettänyt poliisin harkittavaksi.”

Yli 2,5 miljoonaa kuolonuhria vaatinut korona on pahin kulkutauti sitten 1918–1920 jyllänneen espanjantaudin. Epidemiologille tilanteen luulisi olevan paitsi karmea, myös kiinnostava?

”Ehkä viiden vuoden päästä pystyn ajattelemaan, että olipa kokemus. Nyt kaiken keskellä tuntuu siltä, että voisin pärjätä ilmankin tätä.”

Mutta on korona tuonut hyvääkin.

”Työyhteisömme yhteenkuuluvaisuus on vahvistunut. Tunnemme tekevämme jotain sellaista, jolla on vähän enemmänkin merkitystä.”

Kannantarkistuksia

Mika Salminen on joutunut epidemian aikana tarkistamaan käsityksiään kulkutaudin torjunnasta.

Euroopassa epidemian leviäminen alkoi Italiasta. Helmikuun lopussa 2020, kun ensimmäiset italialaiset olivat menehtyneet virukseen ja parikymmentä ihmistä oli tehohoidossa, maan viranomaiset eristivät kymmenen kaupunkia.

Salminen oli sitä mieltä, että Italian rajoitukset olivat ylimitoitettuja:

“Siellä on nyt tehty toimia, joiden kohdalla olisi ollut hyvä harkita kaksi kertaa miten toimitaan”, hän sanoi tuolloin Ylelle.

Nyt Salminen toteaa, että hänen näkemyksensä perustui tuon ajan puuttelliseen tietoon taudin leviämisestä – esimerkiksi Kiina ei kertonut kaikkea tietämäänsä muille.

”Siihen aikaan myös ajateltiin, että alueiden eristäminen on keskiaikainen menetelmä, josta aiheutuu kohtuuttomia haittoja. Perusoikeudet ovat meillä syvällä, liikkumisvapaus on lähes koskematon asia.”

Sinällään laajat eristykset ovat aina kuuluneet tartuntatautien ammattilaisten työkalupakkiin.

”Mutta sellaiset skenaariot koskivat tauteja, jotka tappavat 20 prosenttia kaikista tartunnan saaneista. Koronassa ei ollut sellaisesta kyse.”

Valtioiden eristäminen oli samaten vieras ajatus, myös maailman terveysjärjestö WHO:ssa.

”Jos joku ehdotti rajojen kiinni pistämistä, jäsenmaat olivat sitä mieltä, että mitään sellaista ei pidä tehdä, ajatelkaa, mitä se tekisi taloudelle ja ihmisten hyvinvoinnille.”

Kulkutauteihin ei olla enää totuttu

Salminen arvioi nyt, että kovat rajoitukset astuivat voimaan paremminkin tavallisten ihmisten kuin epidemiologien ansiosta.

”Me, jotka olemme harrastaneet tätä vuosikausia ja tehneet erilaisia järkiperäisiä suunnitelmia, ajattelimme, että kyllä tästä selvitään, mutta taudille ei voida mitään. Yhteiskunta reagoi kuitenkin toisin kuin odotimme.”

Hän sanoo yllättyneensä siitä, millaisiin uhrauksiin nykyihmiset ovat valmiita epidemian estämiseksi.

Salminen arvioi, että kovat rajoitukset astuivat voimaan paremminkin tavallisten ihmisten kuin epidemiologien ansiosta.

”Ilmeni, että länsimaiden ihmiset eivät ole tottuneet vakaviin kulkutauteihin. Se oli sellainen voima, joka käynnisti Euroopassa toimet, jollaisia me ammattilaiset emme olleet osanneet suunnitella.”

Yksi toimista oli tartuntaketjujen jäljittäminen testaamalla kansalaisia laajoin joukoin. Itä-Aasiassa tähän käytiin ripeästi, mutta eurooppalaiset empivät, myös Salminen.

Suomessa koronatestaaminen takkuili aluksi, koska puutetta oli niin välineistä kuin henkilökunnasta.

Toisaalta 19. maaliskuuta 2020, kolme päivää sen jälkeen, kun Suomessa oli todettu poikkeusolot, Salminen suhtautui torjuvasti lieväoireisten testaamiseen siinäkin tapauksessa, että kapasiteettiongelmat joskus helpottavat.

“Ne, jotka voivat sairastaa kotona, eivät hyödy testauksesta”, hän sanoi Helsingin Sanomille.

Pandemiaa ei voi pysäyttää

Nyt Mika Salminen sanoo, etteivät asiantuntijat ymmärtäneet tuolloin sitä, kuinka paljon oireettomat taudinkantajat levittävät tartuntoja.

”Suunnitelma lähti siitä, että sairastuneet potevat taudin kotona ja se on siinä.”

Laajamittainen testaaminen puuttui Suomen valmiussuunnitelmasta. Salminen piti sitä mahdottomana.

”Ajattelimme, ettemme vain pysyisi kärryillä, mutta sitten valtiovalta ja kunnat päättivät satsata testaamiseen. Nyt testejä voidaan tehdä 30 000 päivässä. Testit, jäljitys ja karanteenit ovat ehdottomasti auttaneet katkomaan tartuntaketjuja.”

Salmisen massatestejä koskevaan alkunihkeyteen vaikutti sekin, ettei hän pitänyt – eikä pidä – pandemian pysäyttämistä mahdollisena.

”Vain yksi tarttuva virustauti, isorokko, on maailmasta hävitetty. Koronan tehokkaan jarruttamisen olemme kuitenkin oppineet.”

Rokotteiden nopea valmistuminen on muuttanut Salmisen käsitystä siitä, kuinka tiukasti yhteiskunta kannattaa sulkea. Alun perin pelättiin, että rokotteita jouduttaisiin odottamaan jopa kolmesta viiteen vuotta.

”Maailman pysäyttäminen viideksi vuodeksi siksi, että epidemiaa työnnetään eteenpäin, ja luultavasti vielä epäonnistutaan siinä, oli hirveä näkymä. Mutta nyt kun rokotteita on, kannattaa ottaa tiukka ote ja estää se, että enää hirveän moni sairastuu.”

THL:n Mika Salminen

Mika Salminen harmittelee sitä, ettei ole päässyt koronan takia lomailemaan ulkomaille. Kesällä pandemian pitäisi helpottaa, mutta Salmisen arvion mukaan varmin lomakohde on tänäkin vuonna Suomi. © Tommi Tuomi/Otavamedia

Pääministeri vaikutti

Suomi on pärjännyt koronan vastaisessa taistelussa erinomaisesti – vain kolmessa Euroopan valtiossa on vähemmän kuolonuhreja väkilukuun suhteutettuna.

”Jos olen rehellinen, niin emmehän me uskoneet, että selviäisimme näinkin hyvin näinkin kauan.”

Mika Salminen listaa menestyksen syitä. Maan syrjäinen sijainti, harva asutus, oikea-aikaiset torjuntatoimet, kansalaisten etäisyydenpito ja yleinen tunnollisuus sekä kesän tulo johtivat siihen, että epidemia painui lähes nollatasolle heinäkuussa.

Näin Suomi oli poikkeuksellisen hyvässä asemassa, kun epidemian toinen aalto käynnistyi syksyllä. Uutta nousua myös hidastutti eräs harvemmin puhuttu seikka.

”Kun pääministerin suulla sanottiin, että nyt ei ole aika matkustaa, suomalaiset eivät lähteneet kesällä massoittain etelään, niin kuin muual­la Euroopassa. Se on ihan varmasti auttanut meitä.”

”Jouduin nielaisemaan”

Koronavuodesta ovat Salmisen mieleen jääneet kirkkaimmin kovimmat hetket.

”Vuosi sitten, kun alkoi näyttää siltä, että skenaarioidemme perusteella pannaan Suomi kiinni, jouduin parikin kertaa nielaisemaan. Sekin oli tiukka paikka, kun syksyllä tartuntakäyrät lähtivät jyrkkään nousuun. Ja nyt on samanlainen tilanne.”

Poikkeusolot ja pääkaupunkiseudun paha tautitilanne ovat kiihdyttäneet keskustelua siitä, tulisiko suuren tartuntariskin alueella asuvia rokottaa muita aiemmin. Toistaiseksi on käynyt päinvastoin: uusimaalaisista rokotettujen osuus on matalampi kuin muiden suomalaisten.

Salminen suhtautuu pidättyvästi siihen, että kansalaisten rokotusjärjestykseen vaikuttaisi muu kuin heidän ikänsä ja sairautensa.

”Ei ole helppo ratkaista, ketkä kaikki kuuluvat haavoittuvimpiin ihmisryhmiin. Ja jos tässä oikein säädetään, rokottaminen hidastuu.”

Rajanvedon ongelmista on saatu esimakua terveydenhuollosta. Rokote piti antaa aluksi vain koronapotilaita hoitaville ja eräille avainosaajille, ja muiden tuli odottaa vuoroaan tavallisten kansalaisten tavoin.

”Rokotteita alkoi joillakin paikkakunnilla livetä liikaa terveydenhuollon omalle väelle. Meidän piti sanoa heille, että nyt pitäisi jo alkaa rokottaa riskiryhmiä.”

Ainakin Oulusta on julkistettu väitteitä etuilusta: Kalevan tietojen mukaan muut kuin ensilinjan lääkärit pääsivät jo varhain piikille, vieläpä ennen koronapotilaiden hoitajia.

Minkälainen kesä luvassa?

Minkälaista kesää Salminen ennustaa suomalaisille?

”Taudin vaikutus elämään pitäisi vähentyä, kun riskiryhmät on rokotettu ja kesäkin on luultavasti painanut tartuntoja alas. Mutta eihän kesästä täysin normaalia tule. Osa lomakohteista ei ehkä päästä ulkomaalaisia maahan vielä kesällä.”

EU:n komissio on tehnyt aloitteen sähköisestä passista, joka helpottaisi rokotettujen, koronan sairastaneiden ja negatiivisen testituloksen saaneiden matkustamista.

”Jos passi toteutuu, silti kannattaa katsoa, minne matkustaa. Rokotettu voi saada tartunnan, joka ei sairastuta häntä itseään, mutta emme vielä tiedä, voiko hän silti levittää virusta eteenpäin”, Mika Salminen pohtii.

Juttua korjattu 15.3.2021 klo 19.36. Poistettu maininta, jonka mukaan Suomessa olisi ensimmäisenä sulkutoimena kielletty 500 hengen yleisötilaisuuksien järjestäminen 19.3.2020. Hallitus suositti tätä kuitenkin jo viikkoa aikaisemmin. Suomessa oli 19. maaliskuuta mennessä jo todettu poikkeusolot.

Lue myös: Koronarokote on riskitön bisnes lääkeyhtiöille

X