Vexi Salmi: ”Yksinhuoltajuus oli hyvä elämänkoulu”

Jaa kaverilleTilaa Seura
Vexi Salmen vauhti on vain kiihtynyt, koska hän lopetti 50 vuotta jatkuneen tupakoinnin viime kesänä. Kuva: Mirva Kakko.
Vexi Salmen menestystarinaan on mahtunut myös monta takaiskua. Omat erot ovat olleet rankkoja. Niistä selviytyminen on vaatinut ”mystistä päälläseisomisvaihetta”.

Vexi Salmen, 69, kodissa on mielenkiintoinen piirre. Suomalaisille laulajatähdille sanoituksia tehtailleen miehen työhuone pölyttyy käyttämättömänä.

Onko yli 3 000 levytettyä laulua riimitelleen miehen luovuus tyrehtynyt?

Ei. Sanoittajalegenda naputtelee tekstejään olohuoneen oranssilla kulmasohvalla.

Helsingin keskustassa sijaitseva avara koti on täynnä kiehtovia yksityiskohtia. On Vexi Salmen lapsuudenkotinsa liiteristä pelastama, 1900-luvun alussa tehty senkki. On islantilaisen Kristjan Gudmundssonin täytekynän lyijyistä sommittelemat taulut.

Kirja- ja äänilevyhyllyjä tuntuu olevan kilometri. Entäpä eteiskaappien aarre: noin 100 000 tulitikkuetikettiä!

”Olen aina halunnut lähelleni kaiken, mistä pidän”, Vexi Salmi sanoo.

Arvokkaan nyky- ja modernin taiteen kokoelmansa Vexi Salmi lahjoitti kaksi vuotta sitten Hämeenlinnan taidemuseolle. Oman kodin seinille jäi noin 150 taideteosta.

Taideteoksensa Vexi valitsee useimmiten ensivaikutelman perusteella.

”Uskon intuitiiviseen reaktioon.”

Samalla tavalla hän on selvittänyt elämänsä karikotkin.

Pienen pojan päätös

Veikko Olavi Salmi syntyi hämeenlinnalaiseen työläiskotiin. Hän oli 9-vuotias, kun kirvesmiesisä sairastui syöpään ja kuoli. Verkatehtaalla työssä olleelle äidille jäi vastuu juuri aloitetun omakotitalon rakennustöistä sekä Vexin ja häntä viisi vuotta vanhemman tyttären elatuksesta.

”Puutetta emme kärsineet, mutta leluvalikoimani oli pienempi kuin naapuruston muilla lapsilla. Sen ansiosta minusta tuli ovela. Keksin leikit, joissa pääsin koskemaan haluamiini kapineisiin”, mies myhäilee.

Tarinoita hän kirjoitti pienestä pitäen. Sinikantisiin ruutuvihkoihin hän tallensi keksimiään Mickey Spillane -tyyppisiä dekkaritarinoita. Pikkutuhmat seikkailut olivat haluttua luettavaa

kaveripiirissä.

16-vuotiaana hän piirsi opettajistaan pilakuvia, jotka luokkakaverin avustuksella monisti ja sitoi yhteen. Ikätoverit ostivat kaikki kappaleet.

Sen sijaan koulussa hänen lahjakkuuttaan ei arvostettu.

”Sodan jälkeen kouluissa ei sallittu kuin opettajan mielipide. Olen aina ollut kovin suulas ja impulsiivinen. Opin ärsyttämään opettajia. Istuin aika usein jälki-istunnossa ja numeroni olivat huonoja.”

Keskikoulun jälkeen Salmi pyrki opiskelemaan Ateneumiin, mutta ei päässyt. Myöhemmin hän äitinsä painostamana valmistui somistajaksi myynti- ja mainoskoulusta. Työ ei tuntunut omalta.

”En rupea rättejä ripustelemaan kauppojen ikkunoihin”, mies totesi.

Elämänura löytyi musiikin maailmasta.

Isän valinnat

Vexi Salmi tutustui samalla kadulla asuneeseen, vuotta nuorempaan Antti Hammarbergiin jo neljävuotiaana. Ystävyys muuttui teinivuosina myös työtoveruudeksi. Salmi sanoitti, Irwin Goodmaniksi muuntautunut Hammarberg sävelsi ja esitti.

Alussa kyse oli hauskanpidosta, kunnes menestys tempasi heidät mukaansa.

Parivaljakon ensimmäinen, omakustanteena tekemä single julkaistiin syksyllä 1965. En kerro kuinka jouduin naimisiin olisi voinut kuvata Salmen omaakin elämää. Hänestä oli samana vuonna tullut yllättäen isä. Ajan tapaan se merkitsi avioliittoa.

Mies huomauttaa, ettei laulu silti kerro hänestä.

”Alkusytyke sanoituksiini on voinut tulla omasta kokemuksesta, mutta yhtä hyvin lehtiuutisesta. Suoraan niitä ei voi yhdistää mihinkään tai keneenkään.”

Avioliitto päättyi viisi vuotta myöhemmin, kun Seija-vaimo löysi elämäänsä uuden rakkauden. Yhteisellä päätöksellä 5-vuotias Tero ja vasta neljän kuukauden ikäinen Isto jäivät aluksi asumaan isänsä kanssa.

Vauvan syöttäminen sekä sideharsovaippojen vaihtaminen ja peseminen olivat Vexi Salmelle tuttua touhua.

”Äitiysloma oli siihen aikaan erittäin lyhyt. Miksi vatsannipistyksiä tai hampaiden tuloa itkevän lapsen kanssa pitäisi vain äidin valvoa?”

Seija muutti eron jälkeen mielensä, ja vanhemmat sopivat jakavansa pojat. Sopimuksen ehtona oli, että Salmi luopui käytännössä kuopuksensa isyydestä. Istolle vaihdettiin äidin uuden puolison sukunimi, ja hänet kasvatettiin tämän poikana.

”Ajattelin sen olevan pojan elämän kannalta hyvä ratkaisu. Hän saisi hyvän kodin ja ehjän perheen.”

Kului 15 vuotta ennen kuin he kohtasivat isänä ja poikana.

Eroamisen tuska

Vexi Salmi oppi pärjäämään yksinhuoltajan arjessa.

”Se oli hyvä elämänkoulu. Opin käyttämään pesukonetta ja silittämään”, hän kuvaa.

Tero sai seuraa, kun Salmi tutustui Marja-Leenaan, toiseen vaimoonsa. Perheeseen syntyivät 1972 Topi ja 1975 Paula.

Mutta vuonna 1981 Vexi Salmi ja Tero jäivät taas elelemään kahdestaan.

Salmelle avioerot olivat rankkoja. Hän olisi halunnut säilyttää perheen ehjänä.

”Miehessä on jotain vikaa, jos hänet jätetään. Minulle on ollut yksi vaikeimpia asioita myöntää tulleeni jätetyksi. Se on minusta paljon pahempi asia kuin kuolema.”

Onneksi lapsiin ja edellisiin vaimoihin on yhä hyvät välit. Niiden ylläpitämisessä on auttanut Salmen ”mystinen päälläseisomisvaihe”.

Työn jooga

Toisen avioeronsa jälkeen Vexi Salmi opiskeli itämaisia uskontoja ja kristillistä filosofiaa sekä joogasi eri tavoin.

”Ajattelin tulevani hyväksi ihmiseksi.”

Hän luopui lihan syönnistä, lopullisesti.

”En pidä tappamista muutenkaan suotavana. Jo murrosiässä hätistin hyttysen käsivarreltani mieluummin kuin tapoin sen.”

Mies kieltäytyi alkoholistakin 2,5 vuoden ajan.

Teini-ikään kasvanut Tero sen sijaan teki vasta tuttavuutta väkijuomien kanssa. Isä toivotti yhteiseen kotiin tervetulleeksi myös pojan ystävät juomineen.

”Nuoret kokeilevat juomista kuitenkin jossain. Meillä heillä oli katto päänsä päällä”, hän perustelee.

Nuorilta hän edellytti hyvää käytöstä ja toisistaan huolehtimista.

”Jos menette ulos ja joku juo liikaa, tuotte hänet tänne, ja minä hoidan vanhemmat”, hän ohjeisti.

Jossain vaiheessa Salmi löysi vihdoin valaistuksen vanhasta kiinalaisesta kirjasta, joka kertoo työn joogasta.

”Sen mukaan elämä hioo pikku hiljaa ihmisen entistä paremmaksi, kun hän ajattelee asioita eikä tahallisesti tee pahaa kenellekään.”

”Olen yhä sitä mieltä, että se on ainoa oikea tie.”

Hänen omaksumansa ajatustapa on auttanut selviytymään monesta karikosta.

”Yritän tehdä voitavani, mutta myös hyväksyn omat rajalliset vaikutusmahdollisuuteni.”

Kuolema ja konkurssi

Vexi Salmi ja Katri Wanner tutustuivat 1983 ja menivät naimisiin vuotta myöhemmin. Samaan aikaan 15-vuotias Isto palasi isänsä elämään.

Poika oli jäänyt kiinni pikkurikoksista ja joutunut lastenkotiin.

”Jätetyksi tuleminen on minusta paljon pahempi asia kuin kuolema”, Vexi Salmi sanoo. Kuva: Mirva Kakko.

”Jätetyksi tuleminen on minusta paljon pahempi asia kuin kuolema”, Vexi Salmi sanoo. Kuva: Mirva Kakko.

Vastikään avioitunut Salmi ei kuitenkaan voinut ottaa poikaa luokseen pieneen kaksioon.

”Katrilla ei ole lapsia. Olisi ollut kohtuutonta vaatia häntä harjoittelemaan nuorisorikollisella.”

Isto oli silti tervetullut ja viettikin paljon aikaa heidän kanssaan. Istoa yritettiin auttaa takaisin kaidalle tielle, mutta tältä puuttui pitkäjännitteisyys. Perheen hän sentään perusti.

Salmi toimi Musiikki Fazerin sanoittajana ja tuottajana vuoteen 1977, kunnes perusti omat levy-yhtiöt, ensin Levytuottajat Oy:n ja myöhemmin Flamingo Music Oy:n. Jälkimmäisessä mukana olivat myös Kassu Halonen ja Kisu Jernström.

Taloudellisista vaikeuksista kärsivä yhtiö sinnitteli vuoteen 1996. Silloin, laman loppuvaiheessa posti toi vakuutusyhtiöltä ukaasin. Yhtiöllä oli kahdeksan päivää aikaa maksaa mittava summa tai jättää konkurssihakemus.

Salmi totesi, ettei jaksa enää. Hän ilmoitti yhtiökumppaneilleen ja työkavereilleen, ettei konkurssi ole enää vältettävissä.

”Olin kauhean helpottunut, että se oli ohi.”

Tuntia myöhemmin hän sai kuulla Iston kuolleen huumeiden yliannostukseen.

”Jos Jumala on olemassa ja keksii tälle päivälle vielä jotain, on se aika vesseli”, totesi mies.

Osakkaat olivat henkilökohtaisesti vastuussa yhtiön veloista. Salmi otti kaikki velat kontolleen ja sopi pankkien kanssa vapaaehtoisen kuuden vuoden velkajärjestelyn.

”Maksoin noin 1,5 miljoonaa markkaa neljässä vuodessa tekemällä töitä lähes yötä päivää.”

”Päätin selvittää asiat niin, että voin kulkea kadulla ja katsoa silmiin ketä tahansa vastaantulijaa.”

Jatkuva elämänjano

Vuodesta 1996 Vexi Salmi on tehnyt työtä vapaana kirjoittajana.

Mies on kirjoittanut tähän mennessä noin 5 000 laulun sanat. Viime aikoina lauluja on syntynyt esimerkiksi Negativen Jonne Aaronille ja Yön Olli Lindholmille.

Laulunsanojen, kolumnien, artikkeleiden ja korttitekstien lisäksi Salmi käy puhumassa erilaisissa tilaisuuksissa. Alkamassa on myös radiosarja Lättähattujen vanhainkoti.

”Haluan uskoa, että parhaat tekstini ovat vasta tulossa.”

Syksyllä juhlitaan miehen 70-vuotissyntymäpäivää. Vuodet eivät vauhtia hidasta. Päinvastoin. Henki kulkee taas, koska Salmi lopetti 50 vuotta jatkuneen tupakoinnin vuosi sitten. Keuhkokuumekaan ei lannistanut.

”Tässä iässä on paljon hyviä puolia. Nyt uskallan, enkä enää häpeä mitään. Minulla ei ole mitään hävittävää tai menetettävää.”

Uteliaisuuskin on tallella.

”Minulla on yhä kova elämänjano, halu löytää ja nähdä uutta.”

 

Seura haastatteli sanoittaja Vexi Salmea 70-vuotisjuhlien alla, jolloin Salmi vietti myös 50-vuotistaiteilijajuhlaansa. Juttu ilmestyi Seurassa 29/2012.

X