Kirja-arvio: Joel Rosenbergin Syötävä metsäpuutarha antaa vinkit puutarhan vallankumoukseen – Luonnonmukaisuus on yksi ajan puutarhatrendeistä
Unohda viivasuorana tököttävä kasvien rivistö ja rikkaruohottomaksi nypitty paljas maan pinta. Nyt puutarha saa kasvaa kuin luonnontilainen metsä.
Joel Rosenberg kokosi tietokirjan: Syötävä metsäpuutarha: Johdatus suunnitteluun ja lajistoon (Into), mikä ilmestyi maaliskuussa.
Miksi teos kiinnosti?
”Puutarhatrendeissä mennään nyt lujaa kohti luonnonmukaisuutta. Nurmikot muutetaan pörriäisten iloksi niityiksi ja no dig -menetelmässä maata ei käännetä. Uusin askel tällä saralla on metsäpuutarha.”
Mitä pidin?
”Syötävä metsäpuutarha tarkoittaa puutarhaa, jossa kaikki kasvaa sekaisin aivan kuin luonnonmukaisessa metsässä. Rinnakkain on puita, pensaita, monivuotisia perennoja sekä muita matalampia kasveja. Näin siksi, että erilaiset kasvit hyötyvät toisistaan.
Kun yksi parantaa maan rakennetta, toinen on typensitoja, kolmas korkeana antaa tuulensuojaa muille ja neljäs torjuu hajullaan haitallisia hyönteisiä.
Sekalaisena parvena kasvit eivät ole samalla tavalla alttiita kasvitaudeille ja tuhohyönteisten iskuille kuin yhteen lajiin keskittyneet puutarhat.
Syötävässä metsäpuutarhassa maan pintaa ei nypitä rikkaruohoista vapaaksi, vaan lyhytjuuriset kasvit, eli sellaiset rikkaruohot kuten pihatähtimö, saavat rehottaa vapaasti. Ne kun ovat maanpeitekasveja, jotka suojaavat maata eroosiolta ja estävät kosteuden haihtumista.
Metsäpuutarhan voi perustaa metsään, mutta yhtä hyvin sen voi tehdä pihalle – juuri siihen tylsän nurmikon tilalle. Kasvien väliin jätetään vain polut.
Hyvä puoli on se, että näin pääsee ruohonleikkuusta.”
Arvio: ****
Kirja sai minut…
”…ensi kertaa miettimään, että pitäisikö istuttaa pihalle pähkinäpuu tai -pensas. Ilmaston lämpenemisen takia ne pärjäävät jo Etelä-Suomessa ja tekevät pähkinöitä.”
”Kuvittele kulkevasi valoisassa metsikössä, jossa kaikkialla ympärilläsi kasvaa syötävää. Astelet marjapensaiden välistä maistellen makeita saskatoon-marjoja. Ylläsi kohoaa väljä latvus ja aurinko paistaa silmiisi pähkinäpuun lehtien välistä.”