Monenlaiset haasteet odottavat kuningas Charlesia kruunajaisten jälkeen – Asiantuntijan mukaan varsinkin yksi uhka on ylitse muiden

Kuningas Charles III nousi valtaan elämänmittaisen odotuksen jälkeen syyskuussa 2022. Hän on hallitsijan rooliin parhaiten valmistautunut kruununperijä kautta aikojen, mutta tie valtaistuimelle on ollut kuoppainen.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Kuningas Charles III nousi valtaan elämänmittaisen odotuksen jälkeen syyskuussa 2022. Hän on hallitsijan rooliin parhaiten valmistautunut kruununperijä kautta aikojen, mutta tie valtaistuimelle on ollut kuoppainen.
Teksti: Mikaela Larsson

Britannian kuningas Charles III, 74, kruunataan 6. toukokuuta Westminster Abbeyn kirkossa Lontoossa. Takana on kiireisiä kuukausia, sillä hovissa on valmistauduttu viimeksi 70 vuotta sitten näin historialliseen seremoniaan.

Charles nousi valtaan hyvin erilaisissa merkeissä kuin äitinsä, syyskuussa kuollut kuningatar Elisabet II, josta tuli hallitsija vain 25-vuotiaana.

Charlesilla on ollut koko ikänsä aikaa oppia – ja ennen kaikkea odottaa, ja hän onkin valmistautunut hallitsijan rooliin todennäköisesti paremmin kuin yksikään toinen kruununperijä kautta aikojen.

”Charlesia on koulutettu tähän 70 vuotta. Kuningatar Elisabet oli valtaan noustessaan kotiäiti, joka uskoi omaan valtakauteensa olevan vielä vuosikymmeniä”, kuninkaallisasiantuntija ja tietokirjailija Satu Jaatinen vertaa.

Ikä ja kokemus ovat tuoneet tekemiseen varmuutta, mutta Charlesin tie valtaistui­melle on ollut raskas.

Charles joutui maalitauluksi

Kesä 1966. Prinssi Charles on palannut kotiin Australiasta, jossa hän vietti kevätlukukauden. Tulevaisuus tuntuu epäilemättä synkeältä, sillä ilmapiiriltään epämuodollisen Australian jälkeen edessä on paluu Skotlantiin Gordonstounin kouluun vielä viimeiseksi vuodeksi.

Johtajapojan kunniatehtäväkään tuskin lohdutti 17-vuotiasta Charlesia, jota oli kiusattu armottomasti tämän ensimmäisistä kouluvuosista alkaen. Aiemmista sukupolvista poiketen Charles laitettiin kouluun muiden lasten tavoin, mutta ujon ja herkän pojan oli vaikea löytää ystäviä. Kuninkaallinen asema ei suojannut, päinvastoin. Kruununperijä oli kiusaajille pikemminkin erityinen maalitaulu.

Kiusaaminen oli verbaalista ja fyysistä: Charlesia pilkattiin hörökorvista, lyötiin ja vedettiin korvista, ja kiusaajat saattoivat häiritä häntä öisin makuusalissa tai käydä porukalla hänen kimppuunsa urheilukentällä. Kiusaaminen kohdistui myös Charlesin kanssa kaveeranneisiin poikiin, mikä teki kouluelämästä yksinäistä.

Charlesin kerrotaan ottaneen tilanteet rauhallisesti ja provosoitumatta, mutta vuodet jättivät jälkensä. Prinssi Harry on kertonut isänsä kantavan edelleen mukanaan kiusaamisvuosina turvaa tuonutta pehmonallea.

Australian-lukukausi oli Charlesin kouluvuosien onnellisin jakso, mutta kurinalaista Gordonstounia hän vertasi aikuisena vankilatuomioon. Hän pyörsi sanojaan myöhemmin mutta lähetti omat poikansa silti muihin kouluihin.

Nuoren Charlesin arkuus juontaa juurensa hänen lapsuuteensa.

Kuningas Charlesilla on synkkiä muistoja Gordonstounin koulusta. Vuonna 1962 otetussa kuvassa 13-vuotias Charles tutustuu uuteen opinahjoonsa isänsä Philipin ja ­kapteeni Iain Tennantin ­kanssa. © MVPhotos

Kuningas Charlesilla on synkkiä muistoja Gordonstounin koulusta. Vuonna 1962 otetussa kuvassa 13-vuotias Charles tutustuu uuteen opinahjoonsa isänsä Philipin ja ­kapteeni Iain Tennantin ­kanssa. © MVPhotos

Charlesilla oli etäiset vanhemmat

Charles Philip Arthur George syntyi 14. marraskuuta 1948 prinsessa Elisabetin ja prinssi Philipin esikoiseksi.

Elisabetin valtaannousu vuonna 1952 mullisti perheen elämän. Velvollisuudet pitivät vanhemmat kiireisinä ja veivät heidät pitkille ulkomaankiertueille, ja Charles ja pikkusisko prinsessa Anne jäivät kotiin lastenhoitajien huomaan.

Vanhempien kanssa ei löytynyt yhteistä säveltä. Kuningattaren suhde esikoiseensa oli pitkään muodollinen ja etäinen, ja Philip puolestaan oli perinteisen maskuliininen ja oman nuoruutensa vastoinkäymisten karaisema sotilas, joka ei ymmärtänyt teatterista ja taiteesta kiinnostunutta poikaansa.

Voimakasluonteinen Philip halusi kovettaa Charlesia tulevaa varten, mutta ankara kasvatustyyli teki pojasta pelokkaan.

Charlesin lapsuutta on kuvailtu yksinäiseksi. Kuvassa Charles on isänsä prinssi Philipin sylissä, vierellä ­kuningatar Elisabet ja prinsessa Anne. © MVPhotos

Charlesin lapsuutta on kuvailtu yksinäiseksi. Kuvassa Charles on isänsä prinssi Philipin sylissä, vierellä ­kuningatar Elisabet ja prinsessa Anne. © MVPhotos

Walesin prinssin pitkä odotus

Charles vastaanotti perinteisen Walesin prinssin arvonimen virallisesti 20-vuo­tiaana vuonna 1969. Edessä oli pitkä odotus: kun ikätoverit saivat ylennyksiä työpaikoilla ja jäivät eläkkeelle, Charles oli 50 vuotta myöhemmin edelleen statisti.

Kuningatar Elisabetin ikääntyessä Charles osallistui yhä enemmän hovin päätöksentekoon, mutta laivalla ei voi olla kahta kapteenia. Elisabetille kruunusta luopuminen ei ollut vaihtoehto.

Charles ei kuitenkaan laiskotellut – päinvastoin. Virallisten velvollisuuksien lisäksi hän työskenteli ahkerasti monien yhteiskunnallisten kysymysten parissa. Aina Charlesin työtä ei kuitenkaan ole arvostettu samalla tavalla kuin nykyisin. Ilmastohuoli ja luomuviljely nähtiin pitkään hörhöilynä, eikä poliittisiksi miellettyihin asioihin usein sotkeutuvassa miehessä oikein nähty kuningasta.

Yliopistoikäisenä ympäristöliikkeen ajatuksiin tutustunut Charles toi julki huolensa planeettamme tilasta jo vuonna 1970, ja hänen yksityiskodissaan Highgrove Housessa aloitettiin luomuviljely jo 1980-luvulla. Kuninkaan itsensä mukaan häntä ”pidettiin idioottina” luomuhankkeen vuoksi, sillä sanoman suuri läpimurto tuli vasta vuosikymmeniä myöhemmin.

Into vaikuttaa asioihin on nähty Charlesin kompastuskivenä, mutta Jaatisen mukaan Charles tietää, mitä häneltä nyt hallitsijana odotetaan. Kirjailija uskoo kuninkaan olevan hyvällä tavalla vanhempiensa välimaastossa.

”Charles ei ole isänsä tavoin möläyttelijä mutta ei toisaalta täysin kantaa ottamaton kuten äitinsä.”

Jaatisen mukaan Charlesin ajatukset ovat käyneet kansalle vuosikymmenten aikana tutuiksi, mikä on merkittävä ero kuningatar Elisabetiin.

”Kuningatar ei antanut ikinä haastatteluja. Kuulimme hänen puhuvan, mutta häneltä ei koskaan kysytty mitään. Charlesista tiedämme, mitä hän ajattelee asioista.”

Kuningatar Elisabet kruunasi pojastaan Walesin prinssin ­Caernarfonin linnassa järjestetyssä seremoniassa 1969. © Bridgeman Images/MVPhotos

Kuningatar Elisabet kruunasi pojastaan Walesin prinssin ­Caernarfonin linnassa järjestetyssä seremoniassa 1969. © Bridgeman Images/MVPhotos

Charles on ollut naisten varjossa

Charlesin julkisuuskuvaan on vaikuttanut luultavasti eniten hänen ensimmäinen avioliittonsa prinsessa Dianan kanssa. Supersuosittuun vaimoonsa verrattuna Charles oli jäykkä snobi, ja avioliiton skandaalit jättivät Charlesiin ja tämän nykyiseen vaimoon kuningatar Camillaan leiman, jota on ollut vaikea pyyhkiä pois.

Dianan varjo on osoittautunut pitkäksi, ja viime vuosina erityisesti Netflixin draamasarja The Crown on pitänyt menneisyyttä pinnalla. Sarjan neljännen tuotantokauden ilmestyttyä ikävien viestien tulva pakotti Charlesin ja Camillan sulkemaan hovin sosiaalisen median tilien kommenttikentät.

Jaatisen mukaan Charles on laajemminkin ollut elämänsä naisten varjossa ja joutunut jakamaan valokeilan näiden kanssa ikävällä tavalla.

”Naiset, kuningatar Elisabet, kuningataräiti Elisabet ja prinsessa Diana, ovat vaikuttaneet hänen elämäänsä aina miehiä enemmän. Camilla antaa Charlesin loistaa, mutta nykyisin taas ei voi puhua montaa lausetta Charlesista ilman mainintaa prinssi Harrysta ja herttuatar Meghanista”, kirjailija toteaa.

Vaikea avioliitto prinsessa Dianan kanssa heijastui Charlesin maineeseen. Tuore aviopari lähti häämatkalle Balmoraliin 1981.  © John Scott / Camerapress / MVPhotos

Vaikea avioliitto prinsessa Dianan kanssa heijastui Charlesin maineeseen. Tuore aviopari lähti häämatkalle Balmoraliin 1981.  © John Scott / Camerapress / MVPhotos

Camilla ja Charles saivat toisensa vuonna 2005 pitkän odotuksen jälkeen. © Oli SCARFF / AFP / MVPhotos

Camilla ja Charles saivat toisensa vuonna 2005 pitkän odotuksen jälkeen. © Oli SCARFF / AFP / MVPhotos

Perheenpään kovat päätökset

Kuningatar Elisabet oli hyvin rakastettu monarkki, joten vallan vaihtumista ei odotettu suurella innolla. Siksi olikin hiukan yllättävää, miten hyvin Charlesin ensimmäiset päivät kuninkaana lopulta sujuivat. Ensimmäinen tv-puhe vakuutti kansan, ja oman surunsa keskeltä heti velvollisuuksiin tarttunut kuningas sai osakseen paljon myötätuntoa.

Vallanvaihto tuo mukanaan monia muutoksia, ja hovi seuraa nyt Charlesin toimintasuunnitelmaa. Kuningas tasapainoilee hovin perinteiden, nykypäivän hengen ja taloudellisten realiteettien välimaastossa.

Erityisesti taloudenpitoon kohdistuu painetta, ja Jaatisen mukaan Charlesin on pakko hillitä hovin rahankäyttöä ja tehdä sitä läpinäkyvämmäksi. Kuningatar Elisabetin kuoltua perheellä on esimerkiksi käsissään valtavasti arvokiinteistöjä, joissa kuninkaalliset eivät aktiivisesti asu.

Jaatinen uskookin, että kuninkaallisia residenssejä tullaan avaamaan enemmän yleisölle, vaikka Charles todennäköisesti jatkaakin vaikkapa joulunviettoa Sandringhamin kartanossa.

Tulilinjalla ovat myös perheenjäsenten erilaiset edut. Kevään aikana kuultiin, että Harry joutuu luopumaan Windsorin-kodistaan, ja skandaaliprinssi Andrew’n puolestaan huhutaan menettävän kartanonsa.

”Kuningatar Elisabet antoi Harrylle ja Andrew’lle asunnot työsuhdekäyttöön. Nyt Andrew on ikään kuin pantu viralta ja Harry irtisanoutunut. Se näyttäytyy ehkä tylynä, mutta Charlesin on pakko tehdä nämä asiat. On pakko avata, mihin raha menee ja mistä työstä palkka maksetaan”, Jaatinen pohtii häätöuutisia.

Pian sen jälkeen Harry ja Meghan puolestaan päättivät ottaa lastensa kuninkaalliset tittelit käyttöön. Charlesin tiedetään haluavan pienentää kuningasperheen kokoa, joten uutta Amerikan-haaraa pidetään tämän toiveen vastaisena. Toisaalta Charles ei selvästi halunnut aktiivisesti poistaa nuoremman poikansa lapsilta arvonimiä, ainakaan vielä.

”Andrew’n kanssa Charles on selvästi ottanut pomon roolin, mutta Harryn kohdalla kuningas on enemmänkin purrut huulta”, Jaatinen kuvailee.

Lue myös: Kelpaisiko kyyti? Neljä tonnia painavat kultaiset vaunut saavat paraatipaikan Charlesin kruunajaisissa

Kuningatar Elisabetin suosio säilyi loppuun asti. Kuvassa Charles ja Elisabet osallistuvat perinteiseen parlamentin avajaistilaisuuteen vuonna 2013.  © GEOFF PUGH / AFP / MVPhotos

Kuningatar Elisabetin suosio säilyi loppuun asti. Kuvassa Charles ja Elisabet osallistuvat perinteiseen parlamentin avajaistilaisuuteen vuonna 2013.  © GEOFF PUGH / AFP / MVPhotos

Osaako kuningas Charles kuunnella yhteiskuntaa?

Jos tie valtaistuimelle olikin raskas, niin ihan helppoa ei ole myöskään pysyä vallassa. Uhkia tulee monesta suunnasta.

Hallitsijan vaikutusvalta todennäköisesti murenee tulevaisuudessa, kun Kansainyhteisön maat päättävät aikanaan luopua brittimonarkiasta. Esimakua saatiin hiljattain Barbadokselta.

Charles tekee kovasti töitä ollakseen moniäänisemmän yhteiskunnan ­kuningas. Hallitsijana Charles on anglikaanisen kirkon pää, mutta samalla kruunajaisiin odotetaan aiempaa näkyvämpää edustusta muista uskonnoista ja Kansainyhteisön maista.

”Kruunajaiset eivät tule olemaan vanhojen valkoisten miesten pönötystä”, Jaatinen summaa.

Jaatinen arvioi Charlesin suurimmaksi uhaksi kuitenkin Skotlantia, jossa itsenäistymishaaveita on väläytelty usein.

”Jos skottipoliitikot lähtevät kampanjoimaan, niin ne ovat nimenomaan Charlesin kasvot, joista halutaan eroon. Vaikutus brittien arkeen olisi suuri.”

Yksi asia on varma: toukokuussa Westminster Abbeyssa kruunataan mies, joka on enemmän kuin valmis olemaan kuningas.

X