Kova väite: pääministeri Jyrki Kataisella salattu päämäärä Suomen EU-neuvottelijana

Suomi on tukenut EU-kriittistä Iso-Britanniaa yli kahdella miljardilla eurolla.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Komissaari Jyrki Katainen - mukava miehemme Brysselissä.

Suomi on tukenut EU-kriittistä Iso-Britanniaa yli kahdella miljardilla eurolla.
(Päivitetty: )
Teksti:
Mikael Vehkaoja

Perjantaina ilmestyvässä kirjassaan Mistä Suomi vaikenee? Vasemmistoliiton entinen europarlamentaarikko Esko Seppänen lataa täyslaidallisen päin suomalaista poliittista eliittiä. Tulilinjalle joutuvat entiset pääministerit Matti Vanhanen (kesk) ja Jyrki Katainen (kok), jotka neuvottelivat menneinä vuosina Suomen edustajina EU:n rahoituskehyksistä.

Vanhanen hyväksyi rahoituskehyksen kaudelle 2007-2013. Nykyinen rahoituskehys 2014-2020 on Kataisen käsialaa.

Seppänen on laskenut, että näiden vuosien aikana Suomesta on tullut EU:n suurin nettomaksaja. Moni  Euroopan maa on vaatinut ja saanut Unionin jäsenmaksulleen alennuksia. Suomi on maksanut kiltisti sekä omat että muiden maksut.

Eikä kyse ole Kreikan tai köyhän etelän tukemisesta. Seppäsen laskelmien mukaan Suomi on maksanut lähes miljardi euroa Saksan, Hollannin, Ruotsin ja Itävallan jäsenmaksuja.

Brittejä suomalaiset ovat sponsoroineet EU-aikana 2,1 miljardilla eurolla.

Seppänen on laskenut, että viime vuosina Suomesta on tullut EU:n suurin nettomaksaja. Jäsenmaksujen ohella toinen syy on vuonna 1994 epäonnistuneet maataloustukineuvottelut. Suomi tulkitsi niiden jälkeen saavansa pysyviä maataloustukia. Euroopan komission tulkinnan mukaan kyse oli siirtymäajan tuista.

Käytännössä Suomi maksaa nyt vuosittain omasta budjetistaan noin miljardin euron maataloustuet. Ainoastaan Ranska maksaa enemmän. Muissa EU-maissa maataloustuet maksetaan pääsääntöisesti unionin 140 miljardin euron budjetista. Vertailun vuoksi Ruotsi maksaa kansallisesta budjetistaan noin 35 miljoonan euron maataloustuen.

Esko Seppänen pohtii kirjassaan, miksi Jyrki Katainen ei vaatinut Suomen jäsenmaksuihin alennusta kaudelle 2014-2020, vaikka Suomi oli jo vajonnut syvään taantumaan.

”Hänellä oli silloin salattu (ja myöhemmin julkitullut) pyrkimys päästä komissaariksi Brysseliin, ja se tavoite yhdistettynä Suomen edun ajamiseen oli maallemme onnettomuus: säilyttääkseen mukavan miehen maineen Katainen ei ollut valmis käymään taistoa Suomen nettomaksaja-aseman parantamisesta”, Seppänen kirjoittaa.

Lisää EU-alennuksia briteille

Kysymys jäsenmaksuista on ajankohtainen ensi viikolla, kun EU:n huippukokous kokoontuu päättämään Iso-Britannian vaatimista huojennuksista omiin jäsenehtoihinsa.

Pääministeri David Cameron esittämien vaatimusten perusteella britit haluavat sanoutua irti liittovaltiokehityksestä. Riskipitoisesta eurosta halutaan pysyä mahdollisimman kaukana.

Cameron esittää myös heikennyksiä Britannian tarjoamaan sosiaaliturvaan. Vaatimuslistalla on ”hätäjarru”, joka heikentäisi muista EU-maista tulleiden maahanmuuttajien sosiaaliturvaa Britanniassa. Leikkaukset koskisivat lapsilisiä ja mahdollisesti myös terveysmaksuja.

Britaniassa asuu noin 30 000 suomalaista. Maa on yksi tärkeimmistä kohdemaista suomalaisille. Cameronin esittämillä leikkauksilla saattaa olla vaikutusta myös suomalaisten maahanmuuttajien elämään.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) mukaan Iso-Britanniaan muuttavien työntekijöiden oikeuksien leikkaus ei juurikaan koskettaisi suomalaisia. Hän on jo väläytellyt sopimukselle vihreää valoa.

”Uskon että yhdessä hierottava eurooppalainen kompromissi käy kyllä Suomelle”, Sipilä sanoi viime viikolla Helsingin Sanomien haastattelussa.

Käytännössä Suomen Iso-Britannialle maksamiin tukiin ei voida puuttua ennen vuotta 2018. Silloin neuvotellaan EU.n rahoituskehyksestä kaudelle 2021-2027. Jos kolmen ässän hallitus pysyy kasassa, Suomen neuvottelija on Juha Sipilä.

X