Varmista ambulanssin ja avun nopea perilletulo – kertaa nämä ensihoitajan vinkit ennen kuin hätätilanne yllättää
Hätätilanteessa jokainen minuutti on kallisarvoinen. Näin varmistat, ettei aikaa mene hukkaan.
Hätätilanteessa jokainen minuutti on kallisarvoinen. Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen ensihoitajat neuvovat kolme keinoa, joiden avulla varmistat, että apu tulee mahdollisimman nopeasti perille.
1. Merkitse katunumero rakennukseen selkeästi
Huolehdi siis siitä, että talon seinässä – olipa kyseessä kesämökki tai pysyvä asumus – on katunumero selvästi merkittynä. Ilman numeroa ambulanssikuski ei löydä perille.
”Etenkin haja-asutusalueilla on paljon pikku taajamia, joiden talot on rakennettu ryppäisiin. Tällaisessa tapauksessa katuosoite ei auta, eikä navigaattori osaa opastaa ambulanssia perille. Oikean talon etsimisessä menetetään kalliita minuutteja.”
Myös talon pihaan vievään liittymään tai tien haarautumaan kannattaa laittaa numerokyltti.
”Monilla mökkialueilla pikkutiet haarautuvat vielä pienemmiksi ja voivat vaikeuttaa oikean kohteen löytymistä.”
Yleensä hätäkeskus ohjeistaa paikallaolijaa tulemaan tienvarteen neuvomaan ambulanssi perille. Aina se ei kuitenkaan ole mahdollista.
© Tommi Tuomi / Otavamedia
2. Kerro hälytyskeskukselle, jos paikalle on vaikea päästä
Joskus ambulanssi tilataan paikkaan, jossa on jäinen mäki, tai perillä ei pääse kääntymään. Kun ambulanssi jää tielle sutimaan, tärkeitä minuutteja menetetään.
”Kannattaa muistaa, että ambulanssi ei kykene ihmeisiin. Se on pohjimmiltaan vain pakettiauto.”
Hätäpuhelun jälkeen avun saapumiseen menee noin kymmenen minuuttia asemien lähellä. Haja-asutusalueilla petille pääseminen kestää kauemmin. Jos voit, hyödynnä tämä aika tehokkaasti.
”Tärkeintä on aina huolehtia potilaan elintoiminnoista. Mutta jos mahdollista, varmista, että paikalle on esteetön pääsy. Talvella kannattaa huolehtia, että lumityöt on tehty perille asti.”
© Tommi Tuomi / Otavamedia
3. Käy tarkistamassa, jos epäilet nähneesi onnettomuuden
Välillä autoilija soittaa hätäkeskukseen: ”Täällä tien varressa oli tyhjä auto. Ehkä on sattunut onnettomuus.”
”Puhelun jälkeen hätäkeskus ei voi tietää, mitä on tapahtunut. Se lähettää paikalle ambulanssin, joka ajaa paikalle pillit päällä. Pahimmillaan ”onnettomuusauto” on tyhjä, eikä mitään vaaratilannetta ole.”
Jokainen turha hätäajo merkitsee, että kyseinen ambulanssi ja sen ambulanssikuski on pois vahvuudesta, jos tulee muita hälytyksiä. Jokainen soittamaton hätäpuhelu taas voi johtaa siihen, että sairaskohtauksen saanut ihminen jää ilman apua.
”Liikenteessä liikkujan velvollisuus on pysähtyä ja tarkastaa tilanne, jos epäilee onnettomuutta.”
Se voi tuntuu vaikealta varsinkin, jos oma auto on ehtinyt ajaa 200 metriä onnettomuspaikan ohi. Omaa mukavuutta miettiessä autoilijan kannattaisi muistaa, että kyse voi olla toisen ihmisen hengestä.
Lopuksi auttajan tulee aina huolehtia omasta turvallisuudestaan.
”Ole tarkkana, jos pysähdyt valtatien sivuun. Parkkeeraa autosi reilusti pientareen puolelle ja käytä hätävilkkua. Muista, että pimeällä ja lumi- tai vesisateen aikana näkyvyys voi olla tosi huono. Säilytä autossa huomioliivejä ja pue ne päällesi, kun nouset ulos autosta.”
Jos tienvarressa on todella sattunut onnettomuus, vie varoituskolmio tien pientareelle.
”Mitä suuremmat nopeudet, sitä kauemmaksi kolmio tulee jättää. Valtaväylällä kolmio kannattaa jättää 100–200 metrin, moottoritiellä 300 metrin päähän onnettomuuspaikasta.”