Teetkö sukututkimusta? Hakupalvelu Akatemiasampo auttaa, kun etsit tietoa Suomessa vuosien 1640-1890 aikana yliopistoon kirjautuneista henkilöistä
Kansallisrunoilija J.L. Runebergin päivänä aukeava Akatemiasampo-portaali kokoaa yhteen kaikki vuosina 1640-1899 Suomessa opiskelleet ylioppilaat. Kaikille avoimesta palvelusta on hyötyä niin historioitsijoille kuin sukututkijoille. Miltä näyttää kansallisrunoilija J.L. Runebergin elämä visualisoituna?
Akatemiasampo kokoaa yhteen historiallisia henkilöitä, paikkoja, ammatteja ja osakuntia.
Akatemiasampo on verkko verkon sisällä. Tekoälyä hyödyntävässä Akatemiasammossa on haku- ja selailutoimintoja sekä visualisointeja. Palvelun aineistona ovat pääasiassa Turun akatemian ja Helsingin yliopiston ylioppilasmatrikkelit.
Jokaisella 28 000:lla akateemikolla on oma kotisivuprofiilinsa sivustolla. Palvelusta löytyy tietoa myös opiskelun ulkopuolisesta elämästä, esimerkiksi sukulaissuhteista sekä työuratapahtumista.
Akatemiasammosta löytyy monipuolista tietoa monista historian merkkihenkilöstä kansallisrunoilija J.L. Runebergistä presidentti Carl Gustaf Emil Mannerheimiin.
Ammatteja ja arvoja tunnistettiin noin 10 000, kuten ”torppari”, ”kamarikollegion auskultantti” sekä ”Porvoon piispa”. Palvelusta löytyy noin 170 000 tapahtumaa.
”Tietokone pystyy ymmärtämään, mitä ihmiset ovat tehneet, missä he ovat vaikuttaneet ja miten he liittyvät toisiinsa”, kertoo Aalto-yliopiston professori ja HELDIG:in johtaja Eero Hyvönen.
Henkilöverkostoja voidaan muodostaa heitä eri tavoin yhdistävien tekijöiden, esimerkiksi orgaanisaation kautta.
Runebergin kotisivu. Vasen sarake näyttää henkilöön liittyvien ominaisuuksien otsikot. Oikealla näkyvät ominaisuuksien tiedot. Sivulta selviää esimerkiksi, että Runeberg kirjautui yliopistoon 2.10.1822 ja syntyi Pietarsaaressa vuonna 1804.
Ote Runebergin uraan liittyvistä tapahtumista ja paikoista. Verkostosta näkyy esimerkiksi, että Runeberg sai professorin arvonimen vuonna 1844.
”Olemme ensimmäisiä maailmassa”
Runebergin päivänä 5. helmikuuta 2020 lanseerattava Akatemiasampo kuuluu Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston digitaalisten ihmistieteiden keskuksen HELDIG:in yhteisyönä kehitettyyn Sampo-hakupalvelusarjaan.
J.L. Runeberg © Otavamedian arkisto/SKOY
Eero Hyvösen mukaan Akatemiasampo on kansainvälisesti ainutlaatuinen projekti.
”Olemme ensimmäisiä maailmassa, missään ei ole vastaavaa. Akatemiasampo on koottu samalla periaatteella kuin aiemmin luotu Biografiasampo mutta vielä rikkaammin. Akatemiasammosta löytyy pitkiä elämäkertoja, jotka on yhdistetty 16 eri datalähteeseen”
Haasteellinen projekti
”Datan määrä on suuri. Matrikkeleissa on mainittu 50 000 muuta henkilöä, esimerkiksi henkilöiden sukulaisia, jotka eivät ole käyneet yliopistoa”, Eero Hyvönen kertoo.
Projekti on ollut pitkä, tietoa on koostettu 10 vuotta. Professori kertoo, että projekti oli haasteellinen, sillä samannimisten henkilöiden erottaminen toisistaan, sukupuolen päättely nimen perusteella ja erilaisten sukulaissuhteiden, kuten pikkuserkku ja lanko, päätteleminen toisten sukulaissuhteiden avulla ei ollut aina yksinkertaista.
Tunnistettavien käsitteiden nimet ja merkitykset saattoivat myös muuttua vuosien kuluessa. Muutoksia oli esimerkiksi ammattinimikkeissä, osakunnissa ja historiallisissa paikoissa.
Uusia sampoja taotaan
Keväällä valmistuu muun muassa oikeusministeriön lakiaineistoista (Finlex) koostuva Lakisampo sekä Museoviraston ja Kansallismuseon arkeologisista löydöistä ja kansalaisten metallinetsinnästä koostuva Löytösampo.
Myös Parlamenttisampoa työstetään parhaillaan eduskunnan täysistuntojen puheista (1907-2021) ja parlamentaarikkojen verkostoista.
Naisvoimistelijaryhmän paraatikulkue Hangossa 1920-luvulla. © Museovirasto