Alle 15-vuotiaat tekevät yhä enemmän väkivaltarikoksia – Pitäisikö vastuuikärajaa laskea? Kaisa Tammi arvioi, mitä sen toteuttaminen vaatisi
Rikosoikeudellisen vastuuikärajan laskeminen ei ole yksiselitteinen ratkaisu. Suomessa ei ole lastensuojeluyksikköä, johon alle 15-vuotias rikoksen tekijä voitaisiin sijoittaa esitutkinnan ajaksi tai kärsimään mahdollista rangaistusta.
Alaikäisten tekemien väkivaltarikosten määrä on poliisin mukaan kolminkertaistunut vuodesta 2015. Eniten on kasvanut alle 15-vuotiaiden tekemien rikosten määrä. Kaisa Tammi puntaroi heidän vastuuta omista teoistaan.
Uutiset Vantaan Viertolan koulusurmasta järkyttävät. 12-vuotias poika ampui kolme luokkatoveriaan 2. huhtikuuta. Yksi kuoli ja kaksi haavoittui vakavasti.
Alle 15-vuotias ei ole rikosoikeudellisessa vastuussa teoistaan. Tapahtuneen myötä keskustelunaiheeksi nousi myös kysymys siitä, pitäisikö vastuuikärajaa laskea.
Valtion lastensuojeluyksiköiden vs. johtaja Kaisa Tammen mielestä kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta.
”Jos vastuuikärajaa lasketaan, on koko prosessin oltava kunnossa”, hän sanoo.
Alle 15-vuotiaiden lasten kanssa tarvitaan erityistä osaamista
Alaikäisten tekemien väkivaltarikosten määrä on poliisin mukaan kolminkertaistunut vuodesta 2015. Eniten on kasvanut alle 15-vuotiaiden tekemien rikosten määrä.
Lain mukaan alle 15-vuotiaita ei voi pidättää tai vangita eli käyttää vapauteen liittyviä pakkokeinoja. Hänet voidaan sijoittaa lastensuojelulaitokseen, mutta käytännössä mikään ei estä lasta karkaamasta ja jatkamasta rikoksia.
Kaisa Tammen mielestä tarvittaisiin paikka, johon vakavan rikoksen tehnyt lapsi voidaan sijoittaa poliisin suorittaman esitutkinnan ajaksi.
”Vankilaan en alle 15-vuotiasta laittaisi. 15-vuotiaatkin ovat siellä aika lailla väärässä paikassa.”
Seuraavaksi pitäisi päättää, käsitelläänkö lasten tekemät rikokset tuomioistuimessa vai tarvitaanko siihen jokin uusi, erillinen instanssi. Entä missä lapset kärsivät mahdolliset rangaistuksensa?
”Tarvitaan erityistä rikosseuraamusosaamista, kun kyse ei ole enää käytöshäiriöisistä, vaan selkeästi rikollisella tiellä olevasta lapsesta. Tällaista yksikköä lastensuojelussa ei ole.”
Kaisa Tammi toteaa myös, että uusien toimintamallien toteuttaminen on kallista ja Suomen julkisen talouden tilanne on tällä hetkellä varsin synkkä.
Onko lapsi yksin vastuussa teoistaan?
Rikosoikeudellisen vastuun puuttuminen ei tarkoita välttämättä sitä, ettei lapsi ole vastuussa teoistaan.
”On kuitenkin muistettava ikä ja kehitystaso, kun mietitään, miten hän voi vastuuta kantaa”, sanoo Kaisa Tammi.
Puntaroida voi sitäkin, on lapsi yksin vastuussa.
Vuonna 2021 tuolloin 15-vuotias Ethan Crumbley surmasi neljä ja haavoitti seitsemää Oxford High Schoolin oppilasta Michiganin osavaltiossa Yhdysvalloissa. Hänet tuomittiin muun muassa neljästä murhasta elinikäiseen vankeusrangaistukseen. Syytteen saivat myös vanhemmat.
Tämän vuoden huhtikuussa luettiin historiallinen tuomio, kun Ethanin vanhemmat, Jennifer ja James Crumbley saivat 15 vuoden vankeusrangaistuksen taposta. Yhdysvalloissa ei ole aiemmin tuomittu koulusurmaajan vanhempia. Oikeuden mukaan Crumbleyt olivat jättäneet huomioimatta selkeät merkit poikansa mielenterveyden heikkenemisestä ja lisäksi he olivat ostaneet pojalleen kouluampumisessa käytetyn aseen.
”Uutisen luettuani ajattelin ensin, että onpa tosi amerikkalaista. Sitten pysähdyin miettimään, että onko vanhempien tuomiossa itse asiassa jotain järkeäkin. Jos lapsi on vastuussa, pitäisi katsoa ympärille ja miettiä, ketkä kaikki muut ovat vastuussa”, sanoo Kaisa Tammi.
Kaisa Tammi ei usko, että katujengeihin tarvitsee houkutella ketään
Ruotsissa jengirikollisuus ja -väkivalta kiihtyivät viime syksynä, kun kaksi huumekauppamarkkinoista kilpailevaa rikollisjärjestöä asettui keskenään sotajalalle. Monet jengien jäsenistä ovat vasta alle 15-vuotiaita lapsia.
Katujengirikollisuus on todellisuutta Suomessakin. Yhteistä naapurimaan jengeihin on se, että merkittävä osa niiden jäsenistä on ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajia.
Rikosoikeudellisen vastuuikärajan laskemista koskevan keskustelun yhteydessä on pohdittu, johtaisiko se siihen, että jengeihin värvättäisiin yhä nuorempia jäseniä. Kaisa Tammi ei usko, että niihin tarvitsee ylipäänsä houkutella ketään.
”Jos tunnet olevasi ulkopuolinen, haluat saada aseman edes jostain, kuulua johonkin ja olla jollekin tarpeellinen.”
Ulkopuolisuutta voivat kokea muutkin kuin maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret.
Suomessa on 20 000 kodin ulkopuolelle sijoitettua lasta. Lastensuojelun viimeinen vaihtoehto rankimmin oireileville 12–17-vuotiaille on koulukoti.
”Nämä lapset ovat hirvittävän rikki. He ovat joutuneet kokemaan karmeita asioita, jollaisia useimmat aikuiset eivät joudu kohtaamaan koko elämänsä aikana”, sanoi Kaisa Tammi Seuran haastattelussa.
Hän myös muistuttaa, ettei kyse heidän tai maahanmuuttajataustaisten kohdalla ole ollut lasten omista valinnoista. He eivät ole valinneet vanhempiaan tai vaikuttaneet siihen, minkälaisia taakkoja nämä ovat kantaneet.
Lue myös: Seura selvitti: Onko Suomi Ruotsin tiellä? – Rikollisjengit kahmivat yhä enemmän valtaa
Ei ole olemassa ”meitä ja heitä”
Kaisa Tammi muistuttaa, että ongelma on kaikkien yhteinen, vaikka vain jotkut syrjäytyvät. Liian moni keskittyy yksinomaan omien lasten ja heidän kavereidensa hyvinvointiin.
”Meillä ei ole varaa hukata niitäkään lapsia, jotka ovat ehkä eri näköisiä tai oloisia tai ajautuneet nuorena huonoille teille. On todella vaarallista, mihin he voivat joutua. Lisäksi uhka yhteiskunnalle voi olla suuri. Kaikenlainen ääriajattelu kasvaa joukoissa, joiden jäsenet kokevat, etteivät pääse mukaan mihinkään.”
Kaisa Tammi toteaa, ettei ole ”meitä ja heitä”.
”Jälki on karmeaa, jos kansakunnat tai uskontokunnat alkavat nähdä toisensa vihollisina. Yhteiskunnan sisällä se on yhtä karmeaa, jos alamme jaotella sitä, kenestä tarvitsee välittää ja kenestä ei.”
