Kaisa Tammi valtiollistaisi koulukodit, jotta bisneksen pyöritys lapsilla loppuisi – eikä työntekijöiden aika valuisi enää byrokratian kitaan
Suomessa on 20 000 kodin ulkopuolelle sijoitettua lasta. Valtion viisi koulukotia ovat käytännössä lastensuojelun viimeinen vaihtoehto ja keino auttaa vaikeimmin oireilevia 12–17-vuotiaita lapsia ja nuoria.
Viiden koulukodin kustannus valtiolle on noin 35 miljoonaa euroa vuodessa. Valtion lastensuojeluyksiköiden vs. johtaja Kaisa Tammi ei perää lisää euroja, vaan toiminnan järkeistämistä.
Hoito koulukotien vaativan ja erityisen huolenpidon osastoilla on palvelu, jota yksiköt myyvät kunnallisille hyvinvointialueille. Valtion lastensuojeluyksiköiden vs. johtaja Kaisa Tammi pitää käytäntöä järjettömänä. Byrokratia vie huomattavan osan ajasta, joka pitäisi käyttää lasten hoitamiseen.
Kaisa Tammella on tilanteeseen selkeä ratkaisu.
”Valtiollistetaan koulukodit.”
Koulunkotien työntekijöiltä kuluu byrokratiaan viisi henkilötyövuotta
Valtion koulukodeissa on yhteensä 107 paikkaa. Niistä 44 on erityisen huolenpidon osastoilla. Ne ovat suljettuja, nelipaikkaisia yksiköitä, joissa on vähintään kaksi työntekijää lasta kohden. Lapsi voidaan sijoittaa tällaiselle osastolle, kun hänen arvioidaan vaarantavan joko oman tai toisten hengen tai terveyden.
Viiden koulukodin kustannus valtiolle on noin 35 miljoonaa euroa vuodessa. Valtion lastensuojeluyksiköiden vs. johtaja Kaisa Tammi ei perää lisää euroja, vaan toiminnan järkeistämistä.
Koulukodit ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, THL:n alainen soteyksikkö, joka myy palveluitaan kunnallisille hyvinvointialueille. 35 miljoonasta valtion eri instansseilta tulevia verorahoja on alle viisi miljoonaa, loput laskutetaan verovaroin toimivilta hyvinvointialueilta.
”Eli kaikki on samaa, verotuksella meiltä kaikilta kerättyä rahaa.”
Kaisa Tammi sanoo, ettei systeemi ainakaan edesauta lasten kuntouttamista. Tällä hetkellä koulukotien työntekijöiltä kuluu erilaisten selvitysten ja hyvinvointialueille kirjoitettavien laskujen työstämiseen arviolta viisi henkilötyövuotta.
”Sen ajan he voisivat käyttää tekemällä työtään lasten parissa.”
Koulukotien valtiollistaminen mahdollistaisi tämän.
”Koulukodeissa puututaan lasten elämään todella mittavasti aivan kuten aikuisten elämään vankiloissa, eikä niitäkään voi bisneksenä pyörittää. Tuotetaan koulukotien palvelut laadukkaasti eikä käydä lapsista kauppaa. Jo virkamiesetiikkani sotii sitä vastaan.”
Hyvinvointialueet lykkäävät lasten hoitoon lähettämistä jo säästösyistä
Aidosti valtiollisena laitoksena koulukodit pääsisivät eroon turhasta byrokratiasta ja voisivat keskittyä olennaiseen.
”Silloin yhdenkään lapsen avun saanti ei ole riippuvainen siitä, missä kunnassa sattuu asumaan tai onko siellä kiinnostusta ja varaa avun hankkimiseen.”
Koulukotien tarjoamien palvelujen hinnat vaihtelevat. Kalleinta hoito on erityisen huolenpidon osastoilla, joilla vuorokausi maksaa 920–950 euroa.
”Se on kallista, mutta vaikuttavaa hoitoa”, sanoo Kaisa Tammi.
Kahden vuoden kuluttua hinta noussee yli tuhannen euron. Koulukodit toimivat valtion toimitilakumppani Senaatin kiinteistöissä. Viiden laitoksen vuokriin kuluu tällä hetkellä yhteensä neljä miljoonaa euroa, mutta kahden vuoden päästä summa on 6,6 miljoonaa euroa yksiköissä tehtyjen välttämättömien remonttien takia.
”Ovatko hyvinvointialueet enää silloin valmiita maksamaan?”
Jo nyt hyvinvointialueet etsivät usein koulukotia halvempia vaihtoehtoja pyrkiessään säästöihin.
”Ajan kanssa hintalappu on kuitenkin suurempi.”
Tällä hetkellä erityisen huolenpidon osastoille lähetetään pääasiassa 16–17-vuotiaita. Kaisa Tammi toivoo, että hoitoa hyödynnettäisiin nykyistä nuorempien kanssa.
”Syrjäytymässä olevaan 13–14-vuotiaaseen pysäytys ja kiinnittyminen takaisin kouluun voi olla todella tepsivä toimi ja oikeasti kääntää hänen elämänsä suunnan.”
Lue myös: Koulukodin nuoret – pääsimme tänne, emme joutuneet
Ollaanko koulukotien lapsista riittävän kiinnostuneita?
Voimassa olevan lain mukaan koulukotien erityinen huolenpito on rajoitustoimenpide eikä sitä saa käyttää kerrallaan kolmea kuukautta pidempään.
Seuran haastattelussa Kaisa Tammi toteaa, että jakso pitäisi nähdä hoidollisena toimenpiteenä, johon käytetään minimissään puoli vuotta aikaa.
”Aikuiseltakaan suuri elämänmuutos ei onnistu kuukaudessa tai edes kolmessa.”
Hän korostaa myös, että hoitojakson jälkeen tarvitaan seuraava porras, jota tällä hetkellä ei ole.
”Suljetusta vankilastakin vapautetaan asteittain, ensin avovankilaan ja sitten koevapauteen panta jalassa.”
Sosiaali- ja terveysministeriössä on tekeillä lastensuojelun lainsäädännön kokonaisuudistus. Kaisa Tammi kummastelee sen tehotonta ja hidasta toteuttamista.
”Ollaanko näistä lapsista riittävän kiinnostuneita? Ja jos ongelma koskettaisi riittävän läheltä jotain poliittista päättäjää, tulisiko tähän jotain tahtia?”
Lue myös: Seura tutki: Lastensuojelu on kriisissä – Mistä lapsi tai nuori saa nyt hätäänsä apua?
