Onko geenien vika, kun paino ei putoa? – Painonhallintalääkäri auttaa arvioimaan omaa arkea ja ylipainon juurisyitä

Miksi paino ei putoa vaan pikemminkin puntarin lukemat karttuvat? Mistä lihavuus johtuu? Näin vastaa 10 kysymykseen painonhallinnasta gynekologi ja painonhallintalääkäri Emilia Huvinen.

1. Voiko lihavuudesta syyttää­ geenejä?

Jopa 75 prosentilla ihmisistä on geneettinen alttius lihavuuteen. Geenimme eivät ole vuosisatojen saatossa muuttuneet, vaan meidät on rakennettu selviämään olosuhteissa, joissa ruokaa ei ole ollut jatkuvasti tarjolla.

Joidenkin geenit voivat auttaa varastoimaan erityisen tehokkaasti energiaa, mutta nyt kun ympäristö onkin muuttunut ja ruokaa on saatavilla koko ajan, geenit kääntyvätkin meitä vastaan.

2. Mikä on hormonien rooli painonhallinnassa?

Kehossamme on sekä nälkää että kylläisyyttä lisääviä hormoneja, joiden tehtävänä on säädellä energiatasapainoa.

Nälkähormoneista tunnetuin on greliini, jota erittyy suoliston pinnasta vuorokausirytmin mukaisesti. Kun syömme, greliinin eritys hiljenee.

Kylläisyyshormonien tehtävänä on viestiä, että olemme saaneet ruokaa ja aivojen tulisi ymmärtää, että enää ei tarvitse syödä. Kylläisyyshormoni ­leptiiniä erittyy rasvakudoksesta, mutta toisilla keho ei valitettavasti enää reagoi kunnolla kylläisyyshormonille. Tämä voi olla yksi syy lihavuuteen.

Lue myös: Paisuva vyötärö voi johtua hormoneista – Hoida hormonit tasapainoon ja helpota painonhallintaa

3. Miksi laihdutuskuurit ­eivät tuo pysyvää apua painonhallintaan?

Laihdutuskuurilla elimistö tottuu vähäisempään energiansaantiin, aineenvaihdunta hidastuu ja nälkähormonien aktiivisuus lisääntyy samalla kun kylläisyyshormonit pysyvät matalalla.

Rajujen laihdutuskuurien jälkeen hormonien toiminta ei palaudukaan ennalleen, ja siksi paino pyrkii kuurien jälkeen palaamaan korkojen kera takaisin. Siksi laihdutuskuurit kannattaa unohtaa.

4. Mikä merkitys vuoro­kauden ajalla on ­kalorin kulutukseen ja painonhallintaan?

Laboratorio-olosuhteissa on tutkittu kahta ryhmää ihmisiä, jotka söivät ravintokoostumukseltaan täysin saman määrä ravintoa mutta eri aikoina, toinen aamupainotteisesti ja toinen iltapainotteisesti jättäen aamiaisen väliin.

Aamupainotteisesti syöneet kokivat olonsa kylläisemmäksi koko päivän. Ilmeni, että ­iltaryhmäläisillä oli aamuryhmää hitaampi aineenvaihdunta. Toisin sanoen aamupainotteisesti syöneet kuluttivat ­päivän aikana enemmän kaloreita kuin iltapainotteisesti syövät.

Lue myös: Pätkäpaasto toi virtaa ja nosti elämänlaatua – Näin Sannan paino tippui 50 kiloa vuodessa

5. Miksi on tärkeää­ syödä päivän mittaan kunnon ateriat ja välipalat?

Aamupäivällä energiankulutuksemme on suurimmillaan, samoin kehon herkkyys sokeritasapainoa säätelevän insuliinin vaikutukselle. Siksi sama määrä hiilihydraattia saa verensokerin nousemaan illalla aamua enemmän.

Rasvakudos erittää kylläisyyttä ylläpitävää leptiiniä eniten yöllä, jolloin pystymme helposti paastoamaan yön yli.

Jos emme syö päivän aikana kunnolla, myös nälkähormoni greliiniä alkaa erittyä iltaa kohden yhä enemmän. Siksi monella syöminen riistäytyy käsistä tiukan työpäivän jälkeen, jos on skipannut aamiaisen ja syönyt lounaallakin vain kevyen salaatin.

6. Mikä tehtävä suoliston­ mikrobiomilla on ja miten­ sitä voisi tukea painonhallinnassa?

Suolistomikrobit vaikuttavat kylläisyyshormonien eritykseen, sokeritasapainoon, mielihyväjärjestelmään, suoliston limakalvojen kuntoon sekä siihen, miten ravinto imeytyy ja rasva varastoituu.

Suolisto on kuin tiiliseinä, ja jos sen laasti vuotaa, elimistöön pääsee haitallisia aineita.

Hyvät suolistomikrobit elävät ravintokuidusta. Kuituja saamme juureksista, vihanneksista, pähkinöistä, marjoista, hedelmistä, pavuista, herneistä ja linsseistä. Jokainen kuitutyyppi ruokkii erilaisia bakteereja, jolloin ne elävät hyvässä sovussa.

Lue myös: Suolistomikrobisto vaikuttaa aivoihin ja stressihormoneihin – Saako stressin syömällä kuriin?

7. Tutkimuksista on löytynyt eri lihavuustyyppejä, mistä se kertoo?

Tutkimukset osoittavat, että lihavuus on krooninen sairaus, joka ei ole ihmisen omaa syytä. Kyse ei ole laiskuudesta, niin kuin usein kuulee väitettävän.

Tutkijat ovat löytäneet ainakin neljä eri lihavuustyyppiä, mutta osalla löytyy piirteitä useammastakin tyypistä.

Ensimmäisen tyypin ihmisillä oli pohjaton nälkä, ja he tarvitsivat 62 prosenttia enemmän energiaa, ennen kuin tunsivat kylläisyyttä.

Toisen lihavuuden tyypeillä vatsa tuli kyllä täyteen, mutta se tyhjeni keskimääräistä lyhyemmässä ajassa. Kolmannen lihavuustyypin ihmiset olivat tunnesyöjiä ja neljännen ryhmän tyypeillä oli hidastunut aineenvaihdunta.

Lue myös: Painoindeksi eli BMI – Onko luku terveyden luotettava mittari? Näin painoindeksiä tulkitaan – Lue 10 kysymystä

8. Milloin lääketiede voi tulla avuksi painonhallintaan?

Lääkehoito voi olla avuksi, jos on lihavuutta, eli painoindeksi on vähintään 30, tai jos on lihavuudesta pahenevia sairauk­sia, kuten tyypin 2 diabetes, ja jos elintapamuutokset eivät ole auttaneet. Usein tällöin taustalla on geneettinen ­alttius lihavuudelle tai monia dieettejä, jotka ovat saaneet elimistön sekaisin.

Lääkehoito toimii elintapamuutosten lisänä. Sen tehtävänä on tukea painonhallintaa ja auttaa muokkaamaan biologisia tekijöitä, jotka hankaloittavat painonpudotusta. Markkinoilla on erilaisia lihavuudenhoitoon tarkoitettuja täsmälääkkeitä, jotka toimivat hieman eri tavoin.

Osa vaikuttaa kylläisyyshormonin kaltaisesti, osa puolestaan lisää esimerkiksi energiankulutusta. Lääkehoito voi myös tulla kysymykseen lihavuusleikkauksen jälkeen, jos paino pyrkii uudestaan nousemaan.

Lue myös: Lihavuuslääkkeet – Kenelle ne sopivat painonpudotuksen tueksi? Miten ne auttavat laihduttajaa? Näin erikoislääkäri vastaa 10 kysymykseen

9. Mitkä ovat ne tekijät, joilla vastaanotollesi hakeutuneet potilaat ovat saaneet pudotettua painoa?

Yksi keskeisimmistä on ruokarytmin löytyminen, oli sitten kyse ravitsevasta aamupalasta, välipalasta tai kunnon ilta-ateriasta.

Aamun ensimmäisen aterian pitää olla iso, ja monille tämä on ollut käänteentekevää. Moni potilaani on pyrkinyt syömään liian kevyesti, ja esimerkiksi kylläisyyttä lisäävän proteiinin saanti on ollut liian vähäistä.

Unen laadun parantaminen on myös ollut merkittävää, sillä huono tai liian lyhyt uni vaikuttaa sokeritasapainoon. Monesti, kun potilas on tehnyt yhden oleellisen muutoksen, palaset ovat alkaneet loksahdella paikoilleen luontevasti ja paino alkanut pudota.

10. Mitä lihavuuden­ hoidos­sa on odotet­tavissa tulevaisuudessa?

Lihavuutta, esimerkiksi geenien ja ympäristön yhteisvaikutusta tutkitaan tällä hetkellä paljon. Geenit vaikuttavat pitkälti siihen, miten elintavat toimivat kehossa. Kun tieto karttuu ja menetelmät kehittyvät, opitaan myös tunnistamaan, kenelle sopii mikäkin hoito ja lääke. 

Asiantuntijana toiminut Emilia Huvinen on kirjoittanut kirjan Paskat geenit (Minerva kustannus).