Huima muodonmuutos ja puolet painosta pois – Näin Anna-Mari onnistui ja laihtui 77 kiloa: ”Nykyään syömiseni on säännöllistä”

Imatralainen Anna-Mari Kärkkäinen on saanut elämäänsä rutkasti hyvää oloa ja energiaa hurjan painonpudotuksen seurauksena. Elämänmuutos onnistui lihavuusleikkauksen, ruokavalion ja liikunnan avulla.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Anna-Mari Kärkkäinen on löytänyt painonpudotuksen jälkeen myös juoksun nautinnon. Hän juoksee vajaan tunnin lenkkejä maastossa. © Jani Kautto

Imatralainen Anna-Mari Kärkkäinen on saanut elämäänsä rutkasti hyvää oloa ja energiaa hurjan painonpudotuksen seurauksena. Elämänmuutos onnistui lihavuusleikkauksen, ruokavalion ja liikunnan avulla.
Teksti: Tiina Suomalainen 

Voi sitä vauhdin hurmaa! Tästä Anna-Mari Kärkkäinen, 39, oli haaveillut vuosia. Nyt hän pääsi vihdoin kokeilemaan huvipuiston kaikista hurjimmatkin laitteet. Anna-Mari kieppui korkeuksissa ja kirkui muiden mukana kauhusta ja ihastuksesta.

Tuon kesän 2021 Tykkimäki-reissun jälkeen hän on kolunnut kaikki mahdolliset hilavitkuttimet.

”Ai että minä olen nauttinut!”

Aikaisemmin Anna-Marilla ei ollut asiaa huvipuiston laitteisiin, koska hän ei olisi mahtunut niihin. Enimmillään hän painoi 153 kiloa. Nyt vaaka näyttää 77 kiloa. Parin viime vuoden aikana hän on karistanut kehostaan puolet pois.

Vielä pari vuotta sitten Anna-Mari painoi 150 kiloa. © Jani Kautto 

Vielä pari vuotta sitten Anna-Mari painoi 150 kiloa. © Jani Kautto 

Jojoilua ja lohtusyömistä

Anna-Mari oli normaalipainoinen liikunnallinen lapsi. Kun hän lukion jälkeen muutti Imatralta Jyväskylään opiskelemaan viulunsoittoa, hän hullaantui vapaudesta ja siitä oivalluksesta, että voi ostaa ruokakaupasta mitä vain. Erityisesti hän rakasti suolaisia ja rasvaisia herkkuja, kuten juustoja, sipsejä ja pasteijoita.

Paino nousi niin, että hän joutui siirtymään XL-vaatteisiin ja sitten plus-kokoihin. Se oli nuorelle naiselle tiukka paikka.

Kotona äiti otti tyttären lihomisen puheeksi. Vaikka se loukkasi Anna-Maria, toki hän ymmärsi itsekin, että jotakin on tehtävä.

”Painonvartijoissa onnistuinkin laihduttamaan rajusti. Kyllähän nuori ihminen jaksaa muutamalla kalkkunanakilla tai pinaattiletulla.”

Tiukkaa dieettiä ei pysty kuitenkaan noudattamaan loputtomiin. Hiljalleen paino lähti taas nousuun.

Kun Anna-Mari alkoi seurustella nykyisen miehensä kanssa, parisuhteen alku oli hieman kuoppainen. ­Jannella oli pieni poika edellisestä liitosta, ja Anna-­Mari koki jäävänsä kakkoseksi. Hän haki lohtua ­ruoasta.

”Herkuttelin mieheltäni salaa. Kätkin sipsipusseja, limsaa, pasteijoita ja jopa juustoja pikkuhousuhyllyjen taakse ja söin, kun hän ei ollut kotona. Tai sitten kävin kauppareissulla hakemassa pikaruokaa ja söin autossa.”

Mies otti Anna-Marin painon puheeksi. Hän korosti, ettei kyse ollut ulkonäöstä vaan siitä, että hän oli huolissaan puolisonsa terveydestä.

”Silloin se kolahti pahasti. Koin, että hän puuttuu elämääni ja pyrkii rajoittamaan sitä. Myöhemmin olen ymmärtänyt, että se oli rakkauden teko. Arvostan sitä, että hän uskalsi avata suunsa.”

Lue myös: Mikä olisi paras dieetti? Asiantuntijat vertailivat kuusi tapaa pudottaa painoa – Lue, millainen ruokavalio sopii erityyppisille laihduttajille

Ruuhkavuosien uuvuttama

Ensimmäisen lapsen jälkeen Anna-Marin paino jopa hieman laski. Sitten syntyi toinen ja kolmas lapsi. Elämänvaihe oli raskas, sillä yksi lapsista oli erittäin huono nukkumaan ja valvotti öisin. Anna-Mari söi univajeeseen ja uupumukseen.

”En oikeastaan nauttinut aterioita perheen kanssa, vaan odotin, että härdelli oli ohi ja sitten oli minun vuoroni. Usein herkuttelu oli salasyömistä. Se aiheutti valtavaa häpeää. Tavallaan söin itseltänikin salaa – ihan niin kuin niitä herkkuja ei olisi ollut varsinaisesti missään.”

Jokaisen lapsen jälkeen Anna-Mari palasi töihin heti äitiysloman loputtua. Siihen oli kaksi syytä: hän rakasti työtään musiikkiopiston apulaisrehtorina, mutta ­samalla hän myös pelkäsi, ettei pärjäisi kotona lasten kanssa.

”Olin niin huonossa kunnossa, etten olisi jaksanut sitä lapsiperheen pyöritystä.”

Anna-Mari oli huolissaan terveydestään. Hän yritti pudottaa painoa ja haki tilanteeseensa apua työterveyshuollosta. Hän kyseli myös lihavuusleikkauksesta, mutta koki, että häntä ei otettu tosissaan.

”Minut ohjattiin laihdutusryhmiin, jotka olivat keskellä päivää. Työssäkäyvälle ne eivät sopineet.”

Neuvolan kautta Anna-Mari pääsi ravitsemusterapeutille, mutta hän ei saanut sieltäkään sitä apua, jota olisi tarvinnut. Osittain se johtui siitä, että häntä ­hävetti merkitä ruokapäiväkirjaan kaikki, mitä hän söi.

Hän hankki myös salikortin ja aloitti kuntosaliharjoittelun.

”Muutaman salikäynnin jälkeen ’menin salille’ eli istuin autossa kuntosalin parkkipaikalla ja söin herkkuja.”

”Surullista sanoa, mutta valitsin mieluummin sen. Niissä kilomäärissä liikunta tuntui tosi raskaalta enkä edes mahtunut kaikkiin kuntosalilaitteisiin.”

Kuntosalilla Anna-Mari käy kolmesti viikossa. Hän koros­taa lihaskunnon tärkeyttä painon­pudotuksessa. © Jani Kautto

Kuntosalilla Anna-Mari käy kolmesti viikossa. Hän koros­taa lihaskunnon tärkeyttä painon­pudotuksessa. © Jani Kautto

Hukkuvan oljenkorsi

Keväällä 2020 Anna-Mari velloi syvissä vesissä. Verensokeriarvot ja verenpaineet heittelivät, astma oli pahentunut ja henkeä ahdisti, uni oli huonolaatuista. Häneen oli iskenyt kuolemanpelko. Hänen läheinen serkkunsa, joka oli myös ollut ylipainoinen, oli kuollut äkillisesti. Anna-Mari oli menettänyt myös isänsä.

”Pelkäsin, että tässä mennään samoja polkuja. ­Mieleeni hiipi, etten ehkä ehtisi nähdä lasteni kasvavan.”

Tuolloin hän törmäsi sattumalta ilmoituksen, jossa etsittiin osallistujia uuteen elämäntapamuutosohjelmaan. Hän täytti ilmoituksen heti.

”Takerruin siihen kuin hukkuva oljenkorteen.”

Viime syksynä televisiosta tuli Hurja painonpudotus Suomi, jonka yhdessä jaksossa kerrottiin Anna-Marin tarina. Noin yhdeksän kuukautta jatkuneiden kuvausten aikana hän pudotti painoaan 97 kiloon.

Loppupunnituksessa nähty liikutus ja onni Anna-Marin kasvoilla oli aitoa, sillä hän ei tiennyt päässeensä alle sadan kilon. Aitoa oli myös paikalla olleiden ­läheisten ilo.

Kuvausten alussa Anna-Marin painoindeksi oli 52 ja lisäksi hänellä todettiin diabetes. TV-ohjelman lääkäri, ansioitunut lihavuustutkija, suositteli mahalaukun ohitusleikkausta.

Se tehtiin lokakuussa 2020.

Lihavuusleikkaus on tehokas, koska se pakottaa ­syömään eri tavalla. Mahaan mahtuu sen jälkeen vain pieniä määriä ruokaa kerralla, alussa vain puoli desiä.

”Olen sitä mieltä, että lihavuusleikkaus ei ole mikään taikajuttu vaan työväline siihen, että opettelee syömään oikein. Se vaatii myös omaa aktiivista panosta. Syöminen, juominen ja niiden rytmittäminen on mietittävä uusiksi ja suunniteltava etukäteen.”, Anna-Mari korostaa.

Toinen ratkaiseva asia elämänmuutoksen kannalta oli se, että liikunta aloitettiin heti.

”Olin onnekas, sillä sain personal trainerikseni Imatralta tutun Tarjan. Hän oli riittävän tiukka ja hän pani minut liikkumaan vaikka kiloja oli vielä paljon. Puuskutin ja liikeradat jäivät pieniksi, mutta Tarja kannusti, että kyllä sinä jaksat, nyt teet loppuun asti.”

Anna-Marilla ja Tarjalla synkkasi niin hyvin, että he treenaavat edelleen yhdessä.

Personal trainer Tarja Kokko on ollut Anna-Marin tinkimätön tsemppari alusta asti. © Jani Kautto

Personal trainer Tarja Kokko on ollut Anna-Marin tinkimätön tsemppari alusta asti. © Jani Kautto

Ihana vapaus

Anna-Mari kuvailee olevansa ihminen, jonka on vaikea pysyä kohtuudessa. Kun hän ryhtyi elämänmuutokseen, hän teki itsensä kanssa sopimuksen siitä, että noudattaa tarkkaan kaikkia saamiaan ohjeita.

”Minulla asiat menevät helposti överiksi. Se on luonnekysymys, sillä olen spontaani ja luova taiteilijasielu. Elämänmuutoksen kynnyksellä päätin kuitenkin, että nyt ei ole sooloilun eikä improvisoinnin aika.”

Tuo päätös on pitänyt. Ja sen lopputuloksena Anna-Mari on nykyään elämäänsä tyytyväinen, vahva ja ­terve nelikymppinen nainen.

”Oloni on kokonaisvaltaisesti kevyt. Voin kaapata kaikki lapset syliin ja rutistaa heitä, kun maha ei ole tiellä. Jaksan juosta lapset kiinni ja keinua yhdessä heidän kanssaan. Kun halaan Jannea, pääsen lähelle häntä. Jopa ajatukseni ovat muuttuneet, sillä en pelkää enää iltaisin itseni puolesta.”

Myös Anna-Marin itsetunto on vahvistunut. Tämä herättää hänessä ristiriitaisiakin ajatuksia: Miksi hän kokee olonsa itsevarmemmaksi hoikempana? Hänhän on sama Anna-Mari kuin ennenkin.

Tai ei ehkä sittenkään. Anna-Mari muistaa vielä, kun hän marssi lihavuusleikkauksen jälkeen tarkastukseen ravitsemusterapeutin vastaanotolle ja julisti vapautuneensa syömisen kahleista. Enää hänen ajatuksensa eivät pyöri ruoan ja syömisen ympärillä. Kokemusta voi verrata riippuvuudesta irtautumiseen.

”Nykyään syömiseni on säännöllistä. Syön kuusi kertaa päivässä ja seuraan tarkasti, että saan kaikki tarvitsemani proteiinit, rasvat ja hiilihydraatit.”

Lihavuusleikkauksen myötä ravinnon imeytyminen on heikentynyt, ja Anna-Mari ottaa vitamiineja purkista. B-vitamiinia hän saa loppuelämänsä ajan pistoksina. Hän hymähtää, että mieluummin näin kuin joutua olemaan verenpaine- ja diabeteslääkityksellä.

Kun Anna-Mari kaivoi kesällä 2020 treenikassinsa uudestaan esiin, hän löysi sieltä vielä homeisia juustonkannikoita. Nyt se naurattaa. Enää hän ei pakoile salitreenejä, vaan liikunnasta on tullut tärkeä arjen tukipilari. Salilla hän käy kolmesti ja juoksulenkillä muutaman kerran viikossa.

Anna-Mari sanoo, ettei olisi uskonut löytävänsä itsestään juoksijaa. Juoksu on nykyään nautinto.

”Kun olin eräänä päivänä juoksulenkillä, puolivälissä mieleen putkahti, että ihanaa, vielä puolet jäljellä!”

Anna-Marista on kuoriutunut vahva ja terve nelikymppinen nainen. © Jani Kautto

Anna-Marista on kuoriutunut vahva ja terve nelikymppinen nainen. © Jani Kautto

Anne-Marin vinkit – Näin laihdutus ja elämäntaparemontti onnistui

1. Rehellisyys.

Kun teet päätöksen, ole rehellinen itsellesi. Jos tietoisesti ”unohtaa” kertoa jotakin, et saa sitä apua, jota sinulle voitaisiin tarjota.

2. Ole terveesti itsekäs.

Joskus poden huonoa omaatuntoa siitä, että en mene työpäivän jälkeen kotiin vaan liikkumaan. Silloin muistutan itseäni, että liikunnalla pidän huolta sekä henkisestä että fyysisestä hyvinvoinnistani.

3. Sinnikkyys palkitaan.

Monesti uudet asiat tuntuvat pahalta, vääriltä ja epämukavilta, vaikka tietää tekevänsä hyviä muutoksia. Epämukavuusalueelle on uskallettava jäädä. Kyllä se siitä helpottaa.

Lue myös: Huikea painonpudotus! 126-kiloinen Annina pudotti 61 kiloa – puolet painostaan: ”Tämä on ollut ehdottomasti elämäni paras ratkaisu”

X