Kolesteroli kuntoon – Tee elämäntaparemontti erikoislääkärin neuvoilla: ”Liikunta kohottaa myös mielialaa - syntyy hyvä kierre”

Hannelen kysymyksiin vastasi sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Helena Miettinen Helsingin yliopistosta ja Husista.

1. Suvussani on korkeaa kolesterolia, viimeiset vuodet myös minulla. Pelkään, että sen aiheuttama sairaus koituu kohtalokseni. Kuinka suuri riski sukurasite on?

Geenit voivat altistaa korkealle kolesterolille ja sen myötä sydän- ja verisuonitaudeille. Onko suvussasi sepelvaltimotautia varhaisella iällä tai äkkikuolemia?

Nämä voivat kieliä FH-taudista (familiaalinen hyperkolesterolemia) eli periytyvästä korkeasta kolesterolipitoisuudesta. FH-taudissa veren LDL-kolesterolimäärät keikkuvat korkealla läpi elämän. Jos arvot ovat huonontuneet vasta vanhemmiten, kyse ei todennäköisesti ole FH-taudista.

FH-taudin toteamiseksi mitataan kolesteroliarvot, käydään läpi suvun terveyshistoriaa ja tehdään tarvittaessa geenitesti. Kolesteroliarvoihin voidaan vaikuttaa elintavoilla ja lääkityksellä, mutta ”vikaa” ei voida korjata. Suomessa on tällä hetkellä noin 10 000 FH-potilasta.

Riskiä korkeaan kolesteroliin lisää myös Suomessa yleinen ApoE4-geenimuutos, joka tehostaa kolesterolin imeytymistä suolistossa.

On hyvin tavallista, että kolesteroliarvot nousevat iän karttuessa ilman huonoja geenejäkin. Aineenvaihdunta hidastuu ja samat elintavat eivät enää riitä pitämään kolesterolia kurissa.

Omaa tilannetta voi kartoittaa Finriski-laskurilla. Laskuri kertoo, kuinka suuri todennäköisyys sukuhistoriallasi ja nykyisillä elintavoillasi on sairastua sydäninfarktiin tai vakavaan aivoverenkiertohäiriöön seuraavien kymmenen vuoden aikana.

Lue myös: Kolesteroli koholla? Nämä 18 vinkkiä auttavat kolesterolin hallintaan

Kolesteroliin puree parhaiten kasvisvoittoinen ruokavalio, jossa on hyvä rasvan laatu, riittävästi kuitua ja vähän ruoan sisältämää kolesterolia. © JUKKA PAKARINEN / OM-ARKISTO

2. Sukulaiseni syövät surutta eläinrasvaa, oma paheeni on karkki. Eivät kai irtokarkit ole kolesterolille niin vaarallisia?

Runsas sokerin saanti voi johtaa metaboliseen oireyhtymään ja sitä kautta hyvän HDL-kolesterolin hupenemiseen sekä huonon LDL-kolesterolin lisääntymiseen.

Makeisten sisältämä höttöhiilari varastoituu elimistössä energiaksi ja voi suurina määrinä näkyä maksan rasvoittumisena, sokeriaineenvaihdunnan häiriönä, verenpaineen nousuna ja johtaa metaboliseen oireyhtymään.

Nämä kaikki yhdessä nostavat riskiä hengenvaaralliseen valtimotautiin.

Sokerin ja kovan rasvan suhteen kannattaa siis olla yhtä tarkkana ja nauttia niitä sattumina. Maksan rasvoittumisen kannalta pahin sokeri on fruktoosi, jota käytetään esimerkiksi erikoiskahvien makusiirapeissa.

3. Käytän leivän päällä nykyisin voin sijaan margariinia, mutta tällä ei ole ollut vaikutusta arvoihin. Syönköhän kovaa rasvaa huomaamattani?

Eläinperäistä kovaa rasvaa on yllättävän monissa elintarvikkeissa – maidon, juuston, kananmunien, lihan ja leivonnaisten lisäksi esimerkiksi eineksissä ja joissain mysleissäkin. Jos haluaa ottaa varman päälle, ruoka kannattaa valmistaa itse ja suosia ruoanvalmistuksessa voin sijaan rasvattomia maitotuotteita sekä kasviöljyä ja -margariinia. Sydänmerkki pakkauksessa helpottaa valintaa ruokakaupassa. Kaikkein suotuisin rasvahappokoostumus on rypsiöljyssä.

Leivän päällä kannattaa tavallisen margariinin sijaan kokeilla kasvistanoli tai kasvisterolituotteita, jotka hillitsevät kolesterolin imeytymistä suolistossa.

4. Millainen olisi optimaalinen ruokavalio? Pitääkö luopua lihasta?

Haitallinen kolesteroli pysyy usein kurissa kun suosii pehmeitä rasvoja, täysjyväviljaa ja täyttää vatsansa kasviksilla. Lihansyöntiä ei tarvitse lopettaa kokonaan, vähentäminen riittää. Lihaa voi korvata kalalla ja kasviproteiinilla. Kananmuniakin uskaltaa syödä muutaman viikossa, mutta kannattaa muistaa, että yksi keltuainen sisältää koko päivän kolesteroliannoksen.

Kuidunsaanti kannattaa turvata, sillä kuitu parantaa sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaa ja auttaa tätä kautta pitämään kolesterolin kunnossa.

Kolesterolin alentamiseen eivät vippaskuurit auta. Tähtäimenä pitäisi olla uusi, terveellisempi elämäntapa.

Syömiseen kannattaa kysyä ravitsemusneuvoja myös omalta terveysasemalta.

5. Kumpi on kolesteroliarvojen kannalta tärkeämpää, kovan rasvan välttely vai liikunta?

Molemmat vaikuttavat kolesteroliin omalla tavallansa.

Liikunnasta hyödyt tulevat monia reittejä. Se parantaa sokeriaineenvaihduntaa, insuliiniherkkyyttä, avustaa painonhallinnassa ja parantaa rasva-arvoja. Etenkin metaboliseen oireyhtymään liikunta tepsii tehokkaasti. Pienikin painonpudotus karistaa rasvaa ensimmäiseksi sisäelinten ympäriltä.

Liikunta kohottaa myös mielialaa. Syntyy hyvä kierre – ihminen jaksaa hyväntuulisena satsata myös syömisiinsä.

Lue myös: Sokeriarvot ja kolesteroli koholla – Näin Tapio sai luvut ihannetasolle vain neljässä kuukaudessa

Tapio Liukkonen yllättyi kohonneista sokeri- ja kolesterolitasoistaan. © Riikka Hurri

6. Kuinka usein kolesteroliarvot kannattaa mittauttaa?

Jos kolesteroliarvot ovat koholla ja ihminen ryhtyy elämäntapakokeiluun, arvot kannattaa mitata uudestaan 3–6 kuukauden kuluttua.

Haitallisen LDL-kolesterolin olisi hyvä pysytellä pienen riskin henkilöillä alle 3 mmol/l ja suuren riskin henkilöillä arvon 1,4 alapuolella.

Koska kolesteroli alkaa monilla vaivihkaa nousta keski-iässä, kannattaa arvoja alkaa mitata 3–5 vuoden välein.

Jos ihminen aloittaa kolesterolilääkityksen, arvot mitataan uudestaan muutaman kuukauden kuluttua.

7. Missä vaiheessa olisi kolesterolilääkityksen aika?

Kolesterolilääkitystä harkitaan aina ottaen huomioon myös muut sairaudet ja sepelvaltimotaudin kokonaisriski. Mitä suurempi riski on sairastua, sitä tärkeämpää lääkityksen aloittaminen on. Riskiä nostavat geenien lisäksi elintavat, kuten tupakointi, vähäinen liikunta, verenpainetauti, ylipaino sekä tyypin 2 diabetes.

Kolesterolilääkitys alentaa kolesterolia tehokkaasti. Yleisimpiä ovat statiinit, jotka estävät kolesterolin tuotantoa maksassa.

Jos LDL-kolesterolia saadaan laskettua yhdellä pykälällä (1 mmol/l), riski valtimotautiin laskee 20 prosentilla.

Juttu julkaistu ensi kerran Vivan numerossa 2/2022.

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti