”Nuoret vartijat käyttäytyvät sikamaisesti” – Turvattomuus ja väkivalta ovat kaduilla yöpyvän asunnottoman arkea

”Asunnottomuutta kokevalle ei ole pääkaupunkiseudulla mitään paikkaa, jossa väkivallan kohteeksi joutumiseen olisi matala riski.” Tämä käy ilmi yhteisöpedagogi Vlada Petrovskajan opinnäytetyöstä, joka on yksi ensimmäisistä asunnottomien väkivaltaan keskittyvistä tutkimuksista Suomessa.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

"Enemmän turvallisia paikkoja. Enemmän valvontaa julkisissa paikoissa", toivoo asunnoton. Vastanneista väkivaltaa jopa päivittäin tai viikoittain on kokenut kolmasosa vastaajista.

"Asunnottomuutta kokevalle ei ole pääkaupunkiseudulla mitään paikkaa, jossa väkivallan kohteeksi joutumiseen olisi matala riski." Tämä käy ilmi yhteisöpedagogi Vlada Petrovskajan opinnäytetyöstä, joka on yksi ensimmäisistä asunnottomien väkivaltaan keskittyvistä tutkimuksista Suomessa.
Teksti:
Aino Mielo

Kun 40-vuotias Janna ei pystynyt enää asumaan kodissaan, hän alkoi viettää öitään julkisissa kulkuneuvoissa ja asemilla. Kun vartijat asemalla huomasivat, että Janna on asunnoton, he alkoivat käyttäytyä uhkaavasti. Karun ilmiön kokeminen hätkähdytti Jannaa.

”Sä ansaitset näyttää tolta”, oli kommentoinut hänelle tylysti vartija, joka halusi poistaa Jannan asemalta.

Oli joulukuu. Janna oli kaksi päivää aikaisemmin joutunut entisen puolisonsa pahoinpitelemäksi tämän asunnossa. Hän oli vältellyt kadulle joutumista, mutta lopulta joutui pakenemaan entisen puolisonsa luota ilman ulkovaatteita silmät mustelmilla ja kylkiluita murtuneena.

Burnout, oikeusprosessi ja vainoamisvyyhti suisti arjen

Seura tapasi Jannan Vailla vakinaista asuntoa ry:n asunnottomien palvelukeskuksessa Vepassa ennen vuodenvaihdetta. Hän on kertonut Seuran haastattelussa joulukuussa kokemuksistaan kadulla sekä vartijoiden aggressiivisesta käytöksestä asunnottomia kohtaan.

Janna menetti asuntonsa, sillä hän oli kokenut pahan burnoutin oltuaan todistajana vakavassa pahoinpitelytapauksessa, mikä johti sekavaan oikeusprosessiin ja vainoamisvyyhtiin. Laskut jäivät rästiin ja lopulta asunto meni alta.

Janna oli viettänyt aikaa kadulla jo ennen ex-puolison luokse paluuta, sillä uhkaavasti käyttäytyvä, vaarallinen porukka oli saanut selville Jannan ja hänen täysi-ikäisen poikansa osoitetiedot.

Lue myös: Väkivaltaa kokenut Janna on asunnoton eikä pääse turvakotiin, joten hän saa apua asunnottomien keskuksesta – Yösuoja pysyi lahjoitusten turvin auki jouluna

Asunnoton kantaa usein kaduilla mukanaan koko omaisuuttaan. © Aino Mielo

Kaikkia väkivallan muotoja oli koettu Helsingissä – 42 asunnotonta vastasi kyselyyn

”Asunnottomuutta kokevalle ei ole pääkaupunkiseudulla mitään paikkaa, jossa väkivallan kohteeksi joutumiseen olisi matala riski.”

Tämä selviää Vlada Petrovskajan marraskuussa 2023 julkaistussa opinnäytetyössä, jossa väkivallan kokemuksia kysyttiin 42:lta asunnottomalta. Tämä on yksi Suomen ensimmäisistä tutkimuksista, jonka aiheena on yksinomaan asunnottomien kokema väkivalta.

Opinnäytetyössä Petrovskaja teetti kyselyitä ja haastatteli Helsingissä sijaitsevan Vepan asunnottomuutta kokevia kävijöitä. Hän on työskennellyt Vailla vakinaista asuntoa ry:llä (Vva) jo 10 vuotta ja toimii tällä hetkellä sen järjestösuunnittelijana.

Asunnottomilta kysyttiin eri väkivallan muodoista, joita he ovat kokeneet.
Kyselyn perusteella asunnottomien arjessa ilmenee monia väkivallan eri muotoja.

Poliisit ovat puuttuneet vartijaväkivaltaan

Yöpyessään asemilla Janna on nähnyt vartijoiden tönivän, potkivan, uhkailevan ja retuuttavan tarpeettoman kovin ottein. Kerran häntä retuutettiin asemalta ulos niin kovakouraisesti, että Janna otti lopulta yhteyttä poliisiin, joka oli kehottanut tekemään rikosilmoituksen tilanteesta.

”Kerran vartijat uhkasivat, että tulevat repimään minut hiuksista ulos”, Janna muistaa.

Vartijat kahlitsivat minun kaverin vessaan lämpöpatteriin ja hakkasivat. Kaatoivat myös minut lattialle, laittoivat käsirautoihin ja painoivat lattiaa vastaan 40 minuutin ajan. Sitten poliisi puuttui”, Vlada Petrovskajan kyselyyn vastannut kuvaa omaa kokemustaan.

Helsingin poliisin mukaan asunnottomien kokema väkivalta ei näyttäydy ilmiönä Helsingissä. Tietoa ei ole eritelty asunnottomista rikoksen uhreina eikä Helsingin poliisi tilastotiedon puutteen vuoksi halunnut kommentoida asiaa Seuralle.

”Nuoret vartijat ovat väkivaltaisia”

Eniten vastaajat olivat joutuneet väkivallan uhreiksi kaduilla. Esiin nousi myös juna-asemilla ja kauppakeskuksissa ventovieraiden väkivaltaisuus sekä Jannankin kokema vartijoiden väkivalta.

Vartijat tarkastavat, nukunko, ja jos nukun asemalla tai kadulla, he tulevat potkimaan minua. He osoittavat valolla silmiin, viheltävät ja potkivat jalkoihin tai selkään”, kertoi eräs vastaaja Vlada Petrovskajalle.

Vastaajista yli puolet eli 23 nimesi väkivallan tekijäksi tuntemattoman henkilön. Tekijä oli 19 vastaajan mukaan ollut järjestyksenvalvoja tai vartija, ja 12 henkilön mukaan poliisi. Myös lipuntarkastaja oli nimetty.

”Lipuntarkastaja nappasi kurkusta kiinni ja heitti ulos ratikasta.”

On myös normaaleja vartijoita, mutta nuoret vartijat ovat väkivaltaisia. He käyttäytyvät sikamaisesti, koska olen asunnoton ja nukun kadulla tai asemalla”, eräs vastaaja on kuvaillut.

Asunnottomia voidaan tulla potkimaan heidän nukkuessaan.
© iStock

Tuntematon potkii tai sylkee

Kadulla aikaa viettäneet ja nukkuneet asunnottomat kertoivat Vlada Petrovskajan kyselyssä, miten satunnaiset ohikulkijat ovat saattaneet potkaista tai sylkeä heidän päälleen. Vastanneista väkivaltaa jopa päivittäin tai viikoittain on kokenut kolmasosa vastaajista.

Asunnottomat kokevat myös syrjivää käytöstä.

”Vaikka he käyttäytyisivät täysin rauhallisesti, eivätkä aiheuttaisi häiriötä, niin ihmiset saattavat soittaa poliisit paikalle”, Vlada Petrovskaja havainnollistaa.

Kaduilla ja ensisuojissa yöpyminen koskettaa Suomessa vähintään 187:ää ihmistä. Määrä selviää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen keräämistä tiedoista.

Asunnottomat toivoivat, että väkivallasta puhuttaisiin enemmän

Vaikka Vlada Petrovskaja on työskennellyt asunnottomia parissa yli 10 vuotta, osa opinnäytetyössä esiin tulleista asioista yllätti. Yksi sellainen oli vastaajien kokemus siitä, että väkivallasta pitäisi puhua enemmän.

”Kaikki osallistuvat nostivat esiin puheeksi ottamisen. Olin yllättynyt. Ajattelin, että tämä voi olla vaikea aihe, josta ei haluttaisi puhua”, Petrovskaja toteaa.

Asunnottomat itse toivoivat, että väkivallasta puhuttaisiin ja siitä kysyttäisiin enemmän heidän itse käyttämissään palveluissa ja julkista keskustelua käytäisiin mediassa.

Myös asunnottomat miehet joutuvat seksuaaliväkivallan uhreiksi

”Toinen asia josta yllätyin oli miesten kokema seksuaalinen väkivalta. Se on edelleenkin suuri tabu, josta puhutaan todella vähän. Pidän sitä äärettömän rohkeana, että ihmiset kertoivat omista kokemuksistaan.”

Vlada Petrovskajan haastattelemista miehistä kolme kertoi kokeneensa seksuaalista väkivaltaa. 13 kyselyyn vastannutta oli nähnyt toiseen henkilöön kohdistuvaa seksuaalista väkivaltaa.

”Enemmän turvallisia paikkoja. Enemmän valvontaa julkisissa paikoissa. Asemilla on liian vähän järjestyksenvalvontaa. Yksi nainen oli raiskattu kauppakeskuksen vessassa”, kertoo ja tuo ilmi toiveensa eräs vastaaja.

Vepan ja Kalkkersin säännöt on kirjattu huoneentauluksi.
Vva:n Vepan ja Kalkkersin säännöt on kirjattu huoneentauluksi. © Aino Mielo

Lue myös: Ari selvisi päihderiippuvuudesta ja kodittomuudesta: ”Olen nähnyt paljon kovanaamoja ja narkomaaneja, joiden roolien alla on ihan tavallinen ihminen”

X