Väkivaltaa kokenut Janna on asunnoton eikä pääse turvakotiin, joten hän saa apua asunnottomien keskuksesta – Yösuoja pysyi lahjoitusten turvin auki jouluna
Vakinaisesti vailla asuntoa ry sai joulun alla 35 000 euroa lahjoituksia. Asunnottomille saatiin joululahjoja ja ruokaa.
Vva:n maahanmuuton asiantuntija Sulaiman Sulaiman auttaa matalan kynnyksen palveluissa seitsemällä eri kielellä.
Entisen lounasravintolan suuressa tilassa on joitakin kymmeniä ihmisiä. Yleisen puheensorinan sijaan käynnissä on muutamia yksittäisiä keskusteluja, joista erottaa eri kieliä: suomea, englantia, arabiaa, ja venäjää. Suurin osa asunnottomien keskukseen tulleista on eri ikäisiä miehiä, mutta muutamia naisiakin on.
Koristeet luovat tilaan joulun tunnelmaa: on kimaltavia nauhoja pylväiden ympärillä, kynttilöitä sivupöydillä, lyhtyjä, jouluvaloja katossa, jouluisia pöytäliinoja ja muutama punainen kukkakimppukin. Myös joulukuusi on hankittu, ja sekin on täynnä kimallekoristeita.
Moni ihmisistä odottaa lounasta, joka tarjoillaan puolen tunnin kuluttua. Odotellessa tarjolla on Juhlamokkaa. Osa lepää tai nukkuu huoneen toisessa päässä sohvilla. Heillä on ollut pitkä yö takanaan. Ulkona on pakkasta, eikä heillä ole paikkaa minne mennä.
Suomessa on yli 3000 asunnotonta
Asunnottomia on suuntaa antavien Asumien rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n tilastojen mukaan Suomessa tällä hetkellä 3686.
Suomessa asunnottomaksi lasketaan ne joilla ei ole kotia: kadulla ja rappukäytävissä nukkuvat, yösuojissa ja tilapäismajoituksissa nukkuvat, ja hekin jotka majoittuvat väliaikaisesti sukulaisilla, puolison luona tai ystävillä, vailla omaa vuokrasopimusta. Tilastoihin pääsevät kuitenkin vain he, jotka lopulta löytävät sosiaalipalveluiden piiriin.
Vailla vakituista asuntoa ry (Vva), on asunnottomien itsensä perustama puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka tarjoaa matalan kynnyksen palveluja asunnottomille: ruokaa, vertaistukea, keskusteluapua, vaatteita, ja lämpimän paikan levätä sekä viettää aikaa.
Järjestön useat palkatut työntekijät ja vapaaehtoiset ovat itsekin kokeneet asunnottomuuden. Siksi tukikeskuksen nimi onkin Vepa – vertais ja vapaaehtoistoiminnan keskus.
Talvikaudella samassa tilassa toimii yökeskus Kalkkers heille, joilla ei ole muuta paikkaa viettää öitään.
Vva ry järjesti joulun alla keräyksen, jonka tavoitteena oli kerätä 5000 euroa. Järjestö pääsi huimasti tavoitteensa yli keräten yli 35 000 euroa.
Viestintäpäällikkö Erja Morottajan mukaan lahjoitusten avulla yökeskus Kalkkers saatiin pidettyä auki läpi joulun ajan, ja työntekijöiden palkat saatiin maksettua pyhälisineen.
Lahjoitusvaroilla hankittiin joulujuhla ja kunnon vaatteita
Asunnottomuutta kokeville ja kokeneille järjestettiin kunnon joulujuhla Vepassa 19.12. Keskuksen kävijöille ostettiin lahjoja ja vapaaehtoiset valmistivat avun tarpeessa oleville jouluaterian perinneruokineen. Tarjolla oli esimerkiksi joulutorttuja, marmeladikuulia, rosollia, kinkkua ja kaikkia laatikoita.
Lisäksi lahjoituksesta säästyi rahaa yhteisiin aktiviteetteihin kevättä varten. Asunnottomien kanssa voidaan käydä esimerkiksi keilaamassa.
”Kun ihminen on osa ympäristöään, se lisää oman arvon tunnetta. Että olen ihminen, ja olen olemassa,” Erja Morottaja kuvaa.
Vepa on vastaanottanut jouluksi myös tavaralahjoituksia, kuten kirjoja, villasukkia, villapaitoja, takkeja, kenkiä, housuja ja taatelikakkuakin. Nyt kaikki vaatteet ovat tarjolla kävijöille keskuksen aulassa ripustettuna vaaterekissä ja viikattuna pöydillä.
Eräs vertaistyöntekijä on erikoistunut tavaralahjoituksiin ja auttaa ihmisiä löytämään sopivia kokoja lahjoitusten seasta.
Toisin kuin voisi kuvitella, lahjoitusten seasta löytyy arvokkaitakin vaatteita. Yksi kävijöistä, 35-vuotias Aki on löytänyt Marja Kurjen 100 prosenttisen merinovillahuivin.
Aki ei esiinny jutussa omalla nimellään tai halua näkyä kuvassa, sillä hän pelkää että se voi vaikuttaa negatiivisesti asunnon tai työpaikan löytämiseen.
Kaikilla ei ole päihdeongelmaa
Aki on ollut Vepan kävijä nelisen kuukautta. Asunnoton hän on ollut jo kaksi vuotta, mutta kadulla hän on asunut vasta tänä syksynä.
Hänen kohdallaan asunnottomuuteen johti vuokravelka. Asunnon irtisanominen sähköpostitse ei onnistunut, ja vuokrasopimus jäi voimaan monta kuukautta irtisanomisen jälkeen. Yli neljän tuhannen euron velka meni ulosottoon. Luottotietojen menon vuoksi Aki ei ole saanut uutta asuntoa.
Aki on aktiivinen työnhakija ja saa siksi työttömyystukea. Tukien avulla hän saa säilytettyä huonekalujaan ja vaatteitaan vuokravarastossa.
Aki ei käytä päihteitä ja ei siksi viihdy hätämajoituksissa tai yökeskuksissa. Siellä on hänen mukaansa rauhatonta ja paljon päihtyneitä ja levottomasti käyttäytyviä ihmisiä.
Hän on tullut Vepaan saadakseen lämpimän aterian ja taukoa kylmästä. Mies ei vielä tiedä missä aikoo viettää yön tai miten hän viettäisi joulua.
”On erilaisia vaihtoehtoja ja paikkoja”, Aki sanoo. Häneltä on vaikea saada selkeitä vastauksia.
Kun Vepa ei ole auki, hän kuluttaa päiviään muun muassa kirjastossa. Juna-asemilla Aki ei viihdy, sillä sielläkin on paljon ”päihdeporukkaa”.
Akin mukaan asemilla oleskelevilla asunnottomilla on omat porukat, joilla on riitoja keskenään. Porukkaan mukaan pääseminen voi suojata väkivallalta, mutta porukoiden väliset velat ja riidat voivat olla myös vaarallisia. Siihen Aki ei halua mukaan.
Janna pakeni kadulta ex-puolisolleen ja tuli sielläkin pahoinpidellyksi
Myös 40-vuotias Janna on tänään Vepassa käymässä. Hänelle on juuri saanut lahjoitusten avulla kapulapuhelimen ja viiden euron prepaid-liittymän. Jannan molemmat silmänsä ovat rajuilla mustelmilla. Häntä tuijotetaan.
Jannan nimi on muutettu turvallisuussyistä. Hän ja hänen täysi-ikäinen poikansa joutuivat pakenemaan väkivaltaista ex-puolisoa kadulle niin kovassa kiireessä, etteivät he ehtineet edes pukea ulkovaatteita päälleen.
Jannaa ei otettu turvakotiin, koska hän käyttää jonkin verran päihteitä, joten nyt hän on Vepassa. Jannan poika pääsi turvaan toisaalle.
”Haluaisin olla mieluummin turvakodissa kuin yösuojassa tai Vepassa. Hävettää kulkeä täällä ja tuolla kadulla tämän näköisenä. Tuntuu että muut naiset turvakodissa ymmärtäisivät paremmin ja olisi turvallisempi olo.”
Janna oli asunnoton ja käytti päihteitä jo ennen kuin hän meni väliaikaisesti majoittumaan ex-puolisolleen. Sinne hän oli paennut olosuhteiden pakosta. Vaarallinen porukka alkoi vainota Jannaa hänen oltuaan silminnäkijä vakavassa pahoinpitelytapauksessa. Vainoajat suuttuivat, koska Janna soitti poliisit.
Asunnottomuus ja päihteet voivat estää turvakotiin pääsyn
Erja Morottajan mukaan Jannan tapaus on päiväkeskuksessa ja yösuojassa hyvin tyypillinen. Turvakodeissa on usein naisia alaikäisine lapsineen, ja siksi ne eivät ota ei ota päihtyneitä henkilöitä suojiinsa, joten väkivaltaista puolisoa pakeneva voi joutua kadulle.
Toisin kuin Akia, Jannaa ei häiritse päihteiden käyttö. Vaikka hän on rauhallinen, on hän nytkin päihteiden vaikutuksen alaisena.
”Tää on mun suojakeino. En uskalla muuten. Väkivallan uhka juna-asemilla tai jopa hätämajoituksissa on naiselle niin suuri, että en kestä sitä pelkoa jos en käytä päihteitä.”
Vepasta Jannaa sai uuden puhelimen, jotta hän voi soittaa apua kohdatessaan väkivaltaa kaduilla.
Jannan tavoin Vepan kävijöistä osa on nytkin päihtyneenä. Haukkumista ja uhkailua on kuultu tämänkin päivän aikana. Eräs kävijä ehti esimerkiksi kiroilla ja syytellä muita kadonneista nahkahansikkaistaan, jotka hän oli tosin itse unohtanut kahvipöydän luo.
Asunnottomien tukityö on vaarassa leikkauksien myötä
Erja Morottajan mukaan joulu on eri järjestöille hyvää aikaa sillä lahjoituksia tulee runsaasti niin rahana kuin tavaroinakin. Tulevaisuudesta hän on kuitenkin hyvin huolissaan, sillä Petteri Orpon hallitus aikoo leikkata myös sosiaali- ja terveysalan järjestöjen STEA-rahoitusta, josta järjestön toiminnan kannalta kriittiset tuet ovat peräisin. Lahjoitusten ja vapaaehtoistyön merkitys tulee siis olemaan tulevaisuudessa entistä suurempi.
”Lahjoituksilla ostetaan hyvin konkreettisia asioita kävijöille. Meillä on jatkuva pula esimerkiksi uusista alusvaatteista.”
Alusvaatteiden lisäksi kävijöille järjestetään myös pre paid-liittymiä, halpoja puhelimia ja HSL-lippuja. Vepaan ja Kalkkerssiin hankitaan kahvia ja ruokaa. Asunnon saaneiden ihmisten kanssa käydään myös yhdessä hankkimassa kodin tarvikkeita, esimerkiksi Ikeasta.
Hallituksen tekemät asumistukiin kohdistuvat leikkaukset tulevat Morottajan mukaan myös kasvattamaan asunnottomaksi jäämisen riskiä useille ihmisille. Tarve Vepan ja Kalkkerssin avulle siis kasvaisi, vaikka rahoitusta leikataan.
”Yksi suurimmista syistä siihen, että pääkaupunkiseudulla on niin paljon asunnottomia ja vuokravelkaa on kalleus. Vuokrat ovat korkeita ja kohtuuhintaisia asuntoja on liian vähän.”
Vepan työntekijät ovat huolissaan myös siitä, kuinka moni nainen jää loukkuun väkivaltaiseen kotiin, kun omaan asuntoon ei ole varaa ja vaihtoehto väkivallalle on kodittomuus.
”Mikä sen vaarallisempi paikka naiselle kuin katu.”
Tällä hetkellä Vepalla ja Kalkkerssilla on arviolta noin 120–150 kävijää päivässä. Vaikka suurin osa asunnottomista onkin miehiä, naisten ja nuorten ihmisten osuus kävijöissä on kasvanut tilastoissa, ja sen Morottajakin on huomannut. Syyksi hän arvelee esimerkiksi koronapandemian jälkiseurauksia.
”Ne viimeisetkin ihmiset, jotka ovat esimerkiksi punkanneet kavereiden tai sukulaisten luona, ovat varmaan koronatilanteen kiristyessä joutuneet lähtemään ulos. ”
Lisäksi oli vähemmän auki olevia paikkoja joihin mennä, joten yhä useampi niin sanottu piiloasunnoton hakeutui avun piiriin ja tuli siten huomioiduksi tilastoissa.