Eläinlääkäreistä on pula – Mistä on kyse, sillä uusia osaajia valmistuu nyt enemmän kuin alalta vanhoja eläköityy?

Jaa artikkeli
eläinlääkäreistä pulaa
Eläinlääkäreitä valmistuu enemmän kuin mitä heitä jää vuosittain eläkkeelle. Silti alan uudet työtehtävät ja 24-tuntisten päivystyspalveluiden lisääntyminen tekevät sen, ettei väkeä riitä. © Kari Hirvo / OM-arkisto
Eläinten hyvinvointi kiinnostaa ihmisiä enemmän kuin koskaan, lemmikeille ollaan valmiita hankkimaan kalliitakin hoitoja kellon ympäri – ja osittain siksi Suomessa on päässyt syntymään pula eläinlääkäreistä.

Eläinlääkäriliiton puheenjohtajan Katri Kivi­niemen mukaan eläinlääkäreistä on juuri nyt todellinen pula. Kesälomat osoittivat, miten vähällä lääkärijoukolla Suomessa pitää yrittää tulla toimeen: lomittajia ei kaikille paikkakunnille riittänyt tarpeeksi.

”Vakipaikkoihinkaan ei välttämättä löydy aina eläinlääkäriä. Eläinlääkäripulaa on myös pääkaupunkiseudulla ja se kasvaa, mitä kauemmas kasvu­keskuksista mennään. Tämä kuitenkin vaihtelee alueittain ja yksiköittäin, eli ongelma ei näy kaikkialla samanlaisena”, Kiviniemi selittää.

Tuotantoeläimille kunnallisia hoitopalveluita riittää vielä kohtuullisesti, mutta lemmikkejä joutuu usein kuskaamaan jopa toiselle paikkakunnalle hoidon perässä. Varsinkin jos kyse ei ole kiireellisestä vaan jonkun pienemmän vaivan korjaamisesta.

”Lemmikkejä on enemmän ja ihmiset haluavat niille entistä parempaa ja kokonaisvaltaisempaa hoitoa”, arvioi Espoon Eläinlääkäriaseman pieneläinsairauksien erikoiseläinlää­käri Sam Salonen.

Salonen tähdentää, että Suomessa on järjestetty eläinlääkäripalvelut varsin hyvin.

”Vaativampiin toimenpiteisiin voi olla vaikea saada eläinlääkäriä lyhyellä varoitusajalla, mutta päivystykseen pääsee melko hyvin, kun tarve on”, hän sanoo.

24-h eläinlääkäriklinikat vaativat paljon työvoimaa

Vuonna 2020 Kennelliittoon rekisteröitiin lähes 4 000 koiraa enemmän kuin vuotta aiemmin.

”Korona-aikana tuntuu tulleen oikea lemmikkibuumi, joka lisää palvelujen kysyntää”, sanoo eläinlääkäri Marika Virtanen.

Viimeisen viiden vuoden aikana Suomessa on perustettu paljon ympäri vuorokauden päivystäviä eläinklinikoita, joiden pyörittämiseen tarvitaan paljon työvoimaa.

Yksi tällaisista ­klinikoista on pian Poriin avautuva ­Evidensian eläinklinikka Syke, jota Virtanen johtaa.

Aiemmin Virtanen työskenteli Raisiossa, josta on Poriin yli sata kilometriä.

”Raisiossa huomasin, että meillä kävi jonkin verran porilaisia asiakkaita, eli vaikutti siltä, etteivät Porissa palvelut riitä kaikille potilaille.”

Lemmikeille halutaan yhä kokonaisvaltaisempaa hoitoa ja eläinlääkäriin hakeudutaan matalalla kynnyksellä. © Jannica Gronmark / Lehtikuva

Lemmikeille halutaan yhä kokonaisvaltaisempaa hoitoa ja eläinlääkäriin hakeudutaan matalalla kynnyksellä. © Jannica Gronmark / Lehtikuva

Eläinlääkäreitä valmistuu enemmän kuin jää eläkkeelle

Eläinlääkäreistä ei kaiken järjen mukaan silti pitäisi olla pulaa. Vuosittain Suomessa eläkkeelle jää 30–40 lääkäriä ja uusia valmistuu Helsingin yliopistosta noin 70.

Ala on niin suosittu, että moni suomalainen lähtee opiskelemaan sitä myös naapurimaihin. Pelkästään Viron Tartossa eläinlääketiedettä opiskelee ehkä 180 suomalaista.

Suomen Eläinlääkäriliitossa on pohdittu, miten tässäkään tilanteessa valmiita eläinlääkäreitä ei ole riittävästi. Selkeää yhtä syytä ei ole löytynyt.

”Joillakin työpaikoilla esimerkiksi sijaisten saannin esteenä voivat olla palkkauksen, työolojen tai -ehtojen puutteet. Kuitenkin rekrytointiongelmia on myös hyvämaineisilla työpaikoilla”, Katri Kiviniemi sanoo.

Todennäköisesti osa eläinlääkäreistä on vaivihkaa siirtynyt alan liepeille syntyneisiin ­uusiin, ehkä rahakkaampiinkin työpaikkoihin kuten lääke­teollisuuden tai elintarvikevalmistajien palvelukseen.

Työelämässä olevia eläinlääkäreitä on Suomessa noin 2 400–2 500. Heistä suurin piirtein puolet toimii kliinisessä eläinpotilaiden kanssa tehtävässä työssä ja puolet esimerkiksi virkamiehinä, asiantuntijoina, tutkijoina tai opettajina.

Lemmikkien määrä kasvaa

Lemmikkien määrän kasvu on toki yksi selkeä työvoiman riittävyyteen vaikut­tava tekijä. Pelkästään kissoja ja koiria on tällä hetkellä Suomessa 1,2 miljoonaa.

Jokaista hoitotyötä ­tekevää eläinlääkäriä kohti on siis ­tuhatkunta mustia tai mirriä.

Myös eksoottisten kotieläinten, kuten frettien, liskojen, käärmeiden ja lintujen määrät ovat kasvaneet, ja näihin ­erikoistuneiden lääkärien työllisyys näyttää hyvin turvatulta.

Hoidon tarve vaihtelee paljon. Perusterve lemmikki saattaa pistäytyä eläinlääkärissä vain kerran vuodessa.

Maatalouden työ- ja tuotantoeläimet vaativat säännöllisempiä tarkastuksia.

Lue myös: Hyönteisten pistot, kyyn puremat ja kuumuus tuovat lemmikkejä kesäisin eläinlääkärin vastaanotolle

Eläinsuojeluilmoituksia tehdään enemmän

Eläinlääkärit joutuvat valitettavasti käyttämään arviointikykyään yhä enemmän myös viranomaisten apuna.

Eläinten hoidon laiminlyönnit näyttävät koronavuoden paineiden takia lisääntyneen. Mikäli kodissa on lähisuhdeväkivaltaa, lemmikkikään tuskin välttyy siltä.

Eläintensuojelujärjestö SEY sai viime vuonna yli 8 000 eläinsuojeluilmoitusta. Määrä nousi edellisvuodesta viidenneksellä.

Toisaalta naapurit ja muut ulkopuoliset osaavat myös ­aiempaa herkemmin hälyttää apua, jos epäilevät eläinten kärsivän.

Lue myös: Näin laiton eläinkauppa pyörii netissä – Harvinaisuudet ovat arvokasta kauppatavaraa

X