Eläkekertymä: Synny tammikuussa

Jos haluat päästä helpolla elämässä, synny tammikuussa. Jos tahdot raataa, synny joulukuussa.

Miten syntymäaika vaikuttaa eläkkeeseen?

Kalenteri- ja työvuosihan eivät kulje samaan tahtiin. Otetaan esimerkki: Arvi syntyi 1. tammikuuta vuonna 1995, ja Anna 31. joulukuuta samana vuonna. Vaikka ikäeroa on vuosi, he menivät kouluun yhtäaikaa. He valmistuvat toukokuussa tänä vuonna, jolloin täyttävät 18 vuotta. He menevät kesäkuussa töihin ja työskentelevät, kunnes täyttävät 63 vuotta. Erityisasiantuntija Suvi Ritola Eläketurvakeskuksesta laski Arvin ja Annan eläkkeet ja pohti, mistä eläkkeiden tasa-arvo rakentuu.

Ensimmäisen työvuoden vaikutukset eläkkekertymään

Annan ja Arvin ensimmäinen työvuosi: Molempien palkka on uran alussa 2 500 euroa kuukaudessa. Arvi, 18, kartuttaa eläkettä heti seitsemältä kuukaudelta. Karttuma lasketaan palkasta, josta on vähennetty palkansaajan työeläkemaksu: 1,5 % x 2 371,25 e/kk x 7 kk /12 = 20,75 euroa kuukaudessa.

Tämä karttunut eläke kerrotaan vielä elinaikakertoimella 20,75 x 0,795. Eli Arvin kuukausieläke karttuu 16,50 euroa. Arvin maksama 5,15 prosentin työeläkemaksu vähennetään verotuksessa.

Anna on 17-vuotias työn alkaessa, eikä siksi kartuta eläkettään eikä maksa työeläkemaksua.

Miten syntymäaika vaikuttaa eläkkeelle jäämiseen?

Arvi, 63, jää eläkkeelle 1. helmikuuta ja Anna vasta seuraavan vuoden tammikuun alusta, sillä eläke alkaa aina syntymäpäiväkuukautta seuraavan kuukauden alusta. Näin Anna raataa 11 kuukautta Arvia pidempään. Onko tämä reilua?
Eläkkeelle jäänti: Anna aloittaa koulun lähes vuoden Arvia nuorempana ja siirtyy myös työelämään nuorempana.
Siten Anna ehtii työskennellä ja kartuttaa eläkettään 63 vuoden ikään mennessä enemmän kuin Arvi ja hyötyy siitä.

Miten pidempi työskentely vaikuttaa eläkkeeseen?

Eläke: Oletamme, että molempien palkka kehittyy tasaisesti vuosittain niin, että se on eläkkeelle jäädessä vuonna 2058 noin 4 000 euroa kuukaudessa. Elinaikakerroin on molemmille 0,795. Alkuvuoden-Arvi aloittaa työskentelynsä vasta 18 vuoden ja 5 kuukauden ikäisenä, joten Annalle kertyy nuorena eläkettä viideltä kuukaudelta enemmän kuin Arville. Hänen palkkansakin on ehtinyt jo hieman nousta tähän mennessä, ja on noin 2 526 euroa kuukaudessa.

Laskukaava menee näin: 1,5 % x 2 396,15 e/kk x 5 kk /12 = 14,98 euroa kuukaudessa, joka kerrotaan vielä elinaikakertoimella 14,98 x 0,795 = 11,91 euroa kuukaudessa. Molemmille kertyy eläkettä 18–52-vuotiaana 1,5 prosentin karttumalla ja 53–62-vuotiaana 1,9 prosentin karttumalla.

Eläkkeen määrään ei tule kovin suurta eroa: alkuvuoden-Arvin eläke on 1 715 euroa kuukaudessa ja Annan 1 740 euroa. Jos Annakin olisi ollut täysi-ikäinen työuran alkaessa, ero olisi tuon 25 euron sijaan 42 euroa kuukaudessa.

Ratkaisuja työurien pidentämiseen?

Loppuvuoden-Anna työskentelee 11 kuukautta kauemmin kuin Arvi. Voisimmeko pidentää työuria sillä, jos kaikki suomalaiset syntyisivät joulukuussa?
Kun koulun aloittaa nuorempana, voi olla, että myös työelämään ehtii keskimäärin aiemmin. Toivottavasti kuitenkin työuriin löytyy pituutta muualta kuin lapsuudesta! Koska eläke karttuu työansioista, eläkkeissä heijastuvat työmarkkinoiden tasa-arvo-ongelmat. Pienistä palkoista ja lyhyistä pätkistä karttuu pieni eläke.

Katkokset työurassa pienentävät eläkettä

Työttömyys, lastenhoito ja muut katkokset työurassa pienentävät myös eläkettä, vaikka eläkkeen karttumista sosiaalietuuksista onkin parannettu. Pienituloisilla on usein myös hyvätuloisia huonommat mahdollisuudet jatkaa töissä 63 ikävuoden jälkeen ja siten hyötyä 4,5 prosentin superkarttumasta. Sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta on puhuttu paljon. Nuoremmat maksavat korkeampia eläkemaksuja ja elinaikakerroin pienentää kuukausieläkkeitä. Toisaalta nuoremmat elävät pidempään ja saavat eläkettä kauemmin.

Julkaistu Vivassa 3/2013.

Teksti: Riitta Lehtimäki
Kuva: Colourbox

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti