Miten voi estää iäkkäälle äidille tulevat markkinointipuhelut?

Jaa kaverilleTilaa Seura
© colourbox
Kannattaako laittaa lisäeläke maksuun työssäollessa? Voiko puolison käyttämiä yhteisrahoja vaatia takaisin?
  • Sinnikäs puhelinmyyjä sai iäkkään äitini vaihtamaan sähkösopimusta. Tosin äitini ei mielestään tehnyt mitään sitovaa sopimusta. Sain peruttua kaupan, mutta miten tällaisen toistumisen voi estää?

Onneksi sait ratkaistua asian, mutta usein ei käy niin. Asiakkaan voi olla vaikea tietää, mitä puhelimitse on oikeastaan sovittu. Toisaalta ei myyjäkään voi tietää, vastaako puhelimeen esimerkiksi muistisairas.

Etenkin sähkösopimusten puhelinmyynnistä on valitettu paljon kuluttajaviranomaisille. Siksi lokakuun alussa tuli voimaan uusi asetus sähköntoimitusten selvityksestä ja mittauksesta. Sen mukaan asiakas voi kiistää sähkönmyyntisopimuksen pätevyyden, jos hän ei mielestään ole tehnyt uutta sopimusta. Oston voi kiistää senkin jälkeen, kun kuluttajansuojalain mukainen peruutusoikeus on jo umpeutunut.

Asiakkaallahan on koti- ja etämyynnissä kuluttajasuojalain mukaan oikeus perua ostoksensa 14 vuorokauden sisällä sopimuksen syntymisestä ilman erityistä syytä.

Jos yritys väittää, että sitova sähkösopimus on syntynyt, sen on pystyttävä osoittamaan se esimerkiksi puhelinnauhoitteen avulla. Siksi puhelinmyynnissä on tärkeää olla tarkka. Kannattaa aina ensin pyytää kirjallinen tarjous.

Suoramarkkinoinnin voi kieltää edullisimmin soittamalla Suomen Asiakkuusmarkkinointiliiton ylläpitämään Robinson-rajoituspalvelun numeroon 0600 13404 ma–pe klo 8–18 (puhelun hinta 0,39 €/ min + pvm, maksuton jonotus). Vain palveluautomaattiin ilmoitettu rajoitus kirjautuu palveluun ja se on voimassa kolme vuotta kerrallaan.

Moni yritys ostaa kuluttajien yhteystietoja muun muassa Väestörekisterikeskuksesta ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafista. Kummassakin voi kieltää omien henkilötietojensa antamisen eteenpäin.

Jos markkinointipuhelut eivät vieläkään lopu, tee kielto suoraan puhelinmyyjälle. Ystäväni väitti olevansa holhouksen alla, ja myyntipuhelut loppuivat. Toinen taas teippasi iäkkään äitinsä puhelimen viereen tekstin: ”Minä en päätä näistä asioista, vaan poikani, ja hän asuu ulkomailla. Kuulemiin!”

Viime keino on vaihtaa puhelinnumero salaiseksi.

  • minulla on vapaaehtoinen, yksilöllinen eläkevakuutus, jonka alun perin maksoi työnantajani, sittemmin minä itse. Voisin saada sen maksuun jo ensi vuoden alussa. Mutta kannattaako se, koska olen vielä työelämässä? Miten tällaista eläkettä verotetaan?

Koska alun perin työnantaja on ottanut yksilöllisen eläkevakuutuksesi, sitä verotetaan ansiotulona, vaikka oletkin maksanut eläkevakuutustasi myös itse. Verottaja saa tiedon lisäeläkkeesi alkuperäisestä maksajasta suoraan suomalaiselta vakuutusyhtiöltä.

Mahdollisen ulkomaisen lisäeläkkeen maksaja perustuu omaan ilmoitukseen, mutta siitäkin verottaja voi pyytää dokumentin tarkastettavakseen.

Periaatteessa ei ole väliä, milloin laitat eläkevakuutuksesi maksuun. Mutta koska verotus on sitä korkeampi, mitä suuremmat ovat tulot, kannattaa yleensä lykätä lisäeläkkeen maksuunpanoa, kunnes olet kokonaan eläkkeellä. Syynä on se, että eläkkeellä tulot useimmiten pienenevät ja siten myös verotus.

 

  • Olemme uusaviopari ilman yhteisiä lapsia. Mieheni perimässä asunnossa asuu hänen lapsenlapsensa, joka maksaa yhtiövastikkeen verran vuokraa mieheni tilille. Silti mieheni on koko ajan maksanut yhtiövastikkeen yhteiseltä taloustililtämme. Keskinäisen testamenttimme mukaan minulla ei ole mitään osuutta miehen perintöasuntoon. Jos mieheni kuolee ennen minua, voinko vaatia perinnönjaossa yhteistililtä maksettuja rahoja? Jos minä kuolen ensin, onko pojallani oikeus saada nuo rahat? Entä jos meille tulee avioero?

 

Ymmärrän, että asia on alkanut vaivata sinua. Mutta miehesi voi asunnon omistajana päättää, miten isoa vuokraa hän perii omistamastaan asunnosta. Jos teillä on yhteinen tili, johon molemmilla on käyttöoikeus, mies voi maksaa sieltä myös vastikkeen. On eri asia, onko se reilua sinua kohtaan.

Käytännössä puoliso ei voi estää toista käyttämästä varojaan niin kuin tämä haluaa. Voitte tosin lakkauttaa yhteistilin, mutta siihen tarvitaan kummankin tilinomistajan suostumus.

Jos miehesi kuolee ennen sinua, miehen kuolinpesällä – johon kuuluu rintaperillisten lisäksi myös leski – ei ole mitään saatavaa miehesi lapsenlapselta, koska miehesi ja hänen vuokralaisensa ovat sopineet keskenään vuokran määrästä.

Siksi sinulla tai pojallasi ei ole oikeutta saada yhteistililtä yhtiövastikkeeseen käytettyjä varoja takaisin. Ei myöskään, jos sattuisitte eroamaan. Vastikkeen on sitä paitsi saanut asunto-osakeyhtiö, jossa perintöhuoneisto sijaitsee.

Perintöasuntoa koskeva kohta keskinäisessä testamentissanne ei kuitenkaan päde, ellei teillä ole avioehtoa. Sillä määrätään se, mikä kuuluu avio-oikeuden alaiseen omaisuuteen ja mikä ei.

Avio-oikeuden voi sulkea pois myös lahjakirjaan liitetyllä ehdolla, jonka mukaan lahjana tai testamentilla tulleeseen omaisuuteen ei saajan puolisolla ole avio-oikeutta. Jos sellainen määräys tai ehto löytyy miehesi perintöasuntoa koskevasta testamentista tai lahjakirjasta, sinulla ei ole avio-oikeutta perintöasuntoon ja sen tuottoon.

Jos miehelläsi on oma testamentti, hän voi kuitenkin omistajana määrätä omaisuudestaan, myös perimästään asunnosta.

Perintöriitojen ehkäisemiseksi saattaa olla viisasta, että uusperheessä kumpikin puoliso tekee oman testamentin. Keskinäinen testamentti on vain kahden testamentin yhdistelmä.

Jompikumpi puoliso voi peruuttaa keskinäisen testamentin omalta osaltaan itsenäisesti kuulematta toista puolisoa – joko puolisoiden eläessä tai toisen kuoltua.

Tiedätkö, että…

  • Espoon tapaan Kainuussa kokeillaan ilmaista Kaikukorttia. Sillä voi hankkia maksuttomia pääsylippuja ja kurssipaikkoja Kainuun Kaikukortti-verkostossa mukana olevaan kulttuuritarjontaan. Kortti on tarkoitettu asiakkaille, jotka kokevat olevansa taloudellisesti tiukassa tilanteessa.
  • Ainutlaatuinen palvelutori löytyy Espoon Kauppakeskus Isosta Omenasta. Yhteistiloissa ovat Kela, kirjasto, mielenterveys- ja päihdepalvelut, neuvola, nuorisopalvelu, terveysasema, yhteispalvelu sekä HUS:n laboratorio- ja röntgenpalvelut.
  • Paperipostin korvaavaa sähköistä Kansalaisen asiointitiliä käyttää lähes 420 000 kansalaista, ja siihen on liitetty yli 170 viranomaispalvelua. Vuoden 2017 alussa asiointipalvelun korvaa Suomi.fi-palvelun Omat viestini. Se mahdollistaa nykyistä laajemman sähköisen viestittelyn viranomaisen kanssa.

Asiantuntijana apulaisjohtaja Katri Väänänen Kilpailu- ja kuluttajavirastosta, ylitarkastaja Janne Myllymäki Verohallinnosta, siviilioikeuden professori Urpo Kangas Helsingin yliopistosta ja hankekoordinaattori Mira Haataja Kulttuuria kaikille -palvelusta.

Viva 10/2016

X