Tämä Gunnel Nymanin taide-esine annettiin häälahjaksi kuningatar Elisabetille – Kyösti Kakkonen ja Lasimuseo omistavat arvokkaan Elisabeth-lasimaljan

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Gunnel Nymanin suunnittelema Elisabeth-malja annettiin prinsessa Elisabethille ja prinssi Philipille häälahjaksi vuonna 1947. © Rauno Traskelin / Collection Kakkonen
Yksi lukuisista lahjoista, jonka kuningatar Elisabet elämänsä aikana sai, oli kotimainen designhelmi. Huutokauppatalot eivät ole nähneet teosta myynnissä aikoihin.

Vuosi on 1947, kun prinsessa Elisabeth avioituu prinssi Philipin kanssa. Finnish–British Society valitsee tulevalle kuningattarelle häälahjaksi kotimaisen lasitaideteoksen.

Kyseessä on suomalaismuotoilija Gunnel Nymanin (1909–1948) lasinen teos T/126, joka samalla saa nimekseen Elisabeth-malja. Teos esiteltiin ensimmäisen kerran Tukholman kansallismuseossa, jossa järjestettiin Ny finsk konstindustri -näyttely vuonna 1941.

Riihimäen lasitehdas valmisti häiden jälkeen maljaa parin vuoden ajan. Kuluttajat saivat tilata itselleen samanlaisen vuosina 1949–1951, mutta malja oli jo silloin arvokas.

Nykyään Elisabeth-malja on todellinen harvinaisuus, mistä syystä hintaa on vaikea määrittää. Huutokauppa Helanderin johtava intendentti Hanne Siekkinen on varovainen arviossaan, mutta uskoo hintaluokan olevan jopa 20 000 euron tietämillä.

”Yksilöt ovat vuosien aikoina päätyneet keräilijöiden kokoelmiin ja vastaavien maljojen ilmestyessä markkinoille, ne aiheuttavat huutokaupassa laajaa kiinnostusta. Taiteilijan työt ovat arvossaan ja nousussa harvinaisuuden, sekä hienostuneen että ajattoman muotoilun vuoksi muutenkin”, Hanne Siekkinen sanoo.

Intendentti ei usko, että Elisabetin kuolema aiheuttaisi esineelle hintapiikkiä Suomessa, mutta kansainvälisesti niin saattaisi hetkellisesti tapahtua.

Huutokauppakamari Hagelstamin Johanna Lindfors ei muista nähneensä maljaa myynnissä pariin kymmeneen vuoteen. Myös hän arvioi hinnan olevan kymmenissä tuhansissa.

”Loppuhintaahan on vaikeaa ennustaa. Kun esine on harvinainen, eikä sitä ole aikoihin myynnissä näkynyt, keräilijät ovat yleensä innokkaina mukana. Hintaan vaikuttaisi tässä tapauksessa myös itse suunnittelijan nimi ja se, että Nyman on arvostettu ja haluttu muotoilija myös kansainvälisesti”, Johanna Lindfors sanoo.

Elisabeth-malja oli ”aivan fantastinen lahja”

Hagelstamin Johanna Lindfors pitää maljaa kauniina esineenä, joka on tyypillinen suunnittelijansa herkälle muotokielelle. Hän luonnehtii Gunnel Nymania monipuoliseksi ja muuntautumiskykyiseksi taiteilijaksi, joka lasiesineiden ohella suunnitteli myös huonekaluja ja valaisimia.

Riihimäen lasi valmisti useita valtiovierailujen yhteydessä annettuja lahjoja. Johanna Lindfors kertoo, että aikaisemmin lahjaksi on annettu esimerkiksi Aimo Okkolinin kristallia. Elisabeth-maljaa hän pitää osuvana lahjana.

”Kuninkaalliset saavat lahjaksi vaikka mitä. Elisabet ja Philip saivat paljon hopeaesineitä, koruja ja muuta arvokasta. Kun ajattelee, että suomalaisen designin nousu ja maailmanlaajuinen arvostus lähtee Gunnel Nymanista ja Milanon triennaaleista, tämähän on ollut aivan fantastinen lahja.”

Johanna Lindfors kertoo myös itse nähneensä kuningattaren. Hän opiskeli taidehistoriaa 1990-luvun lopussa Norwichin University of East Angliassa, josta tehtiin usein seminaarimatkoja Lontooseen. Kerran bussi pysähtyi Thamesin varrella sijaitsevan hotelli Savoyn lähelle.

”Jonotettiin ja ihmiset olivat vihaisia, etteikö bussi voisi jo liikkua. Yhtäkkiä kuljettaja sanoi, että nyt kannattaa katsoa ikkunasta ulos, ja tokaisi ettei sitä tulisi kukaan katumaan. Kuningatar ajoi prinssi Philipin kanssa lasikatollisella Rolls-Roycella. He katsoivat ylös bussin toiseen kerrokseen ja vilkuttivat. Kaikki olivat ihastuksissaan”, Lindfors muistelee kohtaamista.

Hän veikkaa, että monarkiassa kiehtoo sen jatkuvuus ja historia. Päivänpolitiikka Britanniassa on hyvin kovaäänistä ja epävarmaa – keulakuvan on hyvä olla vakaa ja erillään alahuoneen yhteenotoista. Myös turismin arvo ymmärretään.

Lindfors on ollut myös Suomen Lasimuseon kokoelmaintendentti.

”Museon kokoelmissa oleva esine kiinnostaa aina kävijöitä. Tiettävästi myös Kyösti Kakkosen upeassa kokoelmassa on yksi kappale.”

Liikemies ja taidekeräilijä Kyösti Kakkonen omistaa Elisabeth-maljan. Gunnel Nyman on yksi Kakkosen suosikkitaiteilijoista. Tommi Tuomi

”Suomi-kuvan rakentamista”

Liikemies ja taidekeräilijä Kyösti Kakkonen ei tarkalleen muista, milloin hän hankki Elisabeth-maljan.

”On siitä varmaan ainakin 20 vuotta. Malja tuli todennäköisesti ulkomailta. Viime vuosina olen palauttanut Suomeen huutokaupoista ja laajan kontaktiverkoston kautta paljon tätä merkittävää esineistöä”, Kyösti Kakkonen kertoo.

Taiteessa Kakkoseen vaikuttaa paitsi töiden esteettinen kauneus myös niiden merkityksellisyys.

”Historiallinen konteksti tuo lisäarvokkuutta. Kun tuollainen lahja menee kuningasperheelle, se on Suomi-kuvan rakentamista. Se luo mielikuvaa osaavasta ja laadukkaasta Suomesta. Toivon, että valtiojohto palaisi aiempaan ja veisi merkittäviä suomalaisia designesineitä lahjaksi valtiopäämiehille”, Kakkonen huomauttaa.

Hänen mukaansa merkittävää esineistöä ei ole viime vuosina viety. Lahjoissa pitäisi Kakkosen mukaan käyttää harkintaa ja luottaa valintoja tehdessä asiantuntijoiden osaamiseen. Poliitikkojen omat mieltymykset eivät saisi pelkästään vaikuttaa valintaan, koska ne ovat samalla lahjoja Suomelta.

”Pitäisi viedä ykkösluokan taidetta, laadukasta suomalaista käsityötä. Meidän designtaiteemme on kansainvälisesti arvostettua. Periaatteessa maksoi mitä maksoi, sehän on myös tukea taiteilijoille ja osoitus arvostuksesta”, Kakkonen huomauttaa.

Gunnel Nyman, ensimmäinen nainen

Kyösti Kakkonen arvostaa Gunnel Nymania valtavasti. Keräilijä kutsuu suomalaisen lasin varhaiskaudella vaikuttanutta taitelijaa edelläkävijäksi aikana, jolloin naistaiteilijat eivät päässeet esille.

Toini Muona oli pioneeri keramiikassa, Gunnel Nyman lasissa. Hänen töissään on hyvin kultivoituneita muotoja ja suurta kauneutta, ulkoista ja sisäistä, monimuotoista ja ajatonta sanomaa. Nyman on kuolematon ja suomalaisten lasitaiteilijoiden kärkijoukoissa kautta aikojen”, Kyösti Kakkonen sanoo.

Hagelstamin Johanna Lindfors on samoilla linjoilla.

”Meidän maailmankuulusta taidelasistamme puhuttaessa mainitaan usein merkittävät herrat Tapio Wirkkala, Timo Sarpaneva ja Kaj Franck, mutta Gunnel Nyman on oikeastaan se ensimmäinen. Taitelijana hänellä oli silmää hyvin tyylikkääseen ja moderniin muotokieleen.”

Samassa perinteessä olisi Johanna Lindforsin mielestä tyylikästä pysyä. Suomessa ei ole samanlaista arvoantiikkia kuin monessa muussa maassa, mutta designista Suomi on maailman kuulu.

Uudelle kuninkaalle hän antaisi uniikin lasitaideteoksen joltakin uudemmalta taiteilijalta. Arvostettuja ja nousevia nimiä ovat tällä hetkellä muun muassa Sini Majuri, Helmi Remes, Heikki Viinikainen ja Ella Varvio.

”Nykyisen kuninkaan lempipaikkoihin kuuluu Highgrove House, jonka on sisustanut elokuun puolessa välissä kuollut sisustusarkkitehti Robert Kime, jonka tyyli oli hyvin eklektinen. Uskoisin, että esimerkiksi Markku Salon värikkäät ja leikkisät lasiteokset voisivat sopia privaattiin kotiin”, Lindfors arvioi.

Lue myös: Kuningatar Elisabet nousi hallitsijaksi 25-vuotiaana – Näin kaikkien aikojen pisimpään vallassa olleen monarkin valtakausi alkoi vuonna 1952

Kuningatar Elisabetin virallinen potretti kruunajaisista vuodelta 1953. © Mirrorpix / The Mega Agency

X