Kuningatar Elisabet nousi hallitsijaksi 25-vuotiaana – Näin kaikkien aikojen pisimpään vallassa olleen monarkin valtakausi alkoi vuonna 1952

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Kuningatar Elisabetin virallinen potretti kruunajaisista vuodelta 1953. © Mirrorpix / The Mega Agency
Elisabetin luonnehditaan olevan yhtä kuin 1900-luvun historia. Lähes sata vuotta sitten syntynyt kuningatar ehti nähdä, miten moderni maailma syntyi.

Kuningatar Elisabet II (1926–2022) kätteli vain kaksi päivää ennen kuolemaansa, syyskuun 6. päivänä 15. pääministeriään Liz Trussia Balmoralin linnassa.

Kuningattaren kädenpuristuksen kautta on kulkenut Ison-Britannian historiassa 15 pääministeriä hallitsijakauden 70 vuoden aikana. Maailma oli hyvin toisenlainen 1950-luvulla, jolloin Elisabet kätteli ensimmäistä pääministeriään Winston Churchilliä (1874–1965), joka ehti elää myös kuningatar Victorian aikaa.

Kuningatar 25-vuotiaasta Elisabetista tuli jo helmikuussa 1952, vaikka kruunajaisten pitäminen venyi vuoden 1953 kesäkuuhun. Tuolloin Elisabetin puoliso, Edinburghin herttua Philip, oli vetovastuussa kruunajaisseremoniasta.

Elisabetin aika oli modernin aikakauden alku: vastoin konservatiivisia mielipiteitä kruunajaiset televisioitiin, jotta kansa saisi juhlahumusta osansa.

Kuningatar Elisabet II:n kruunajaiset 1953

Kuningatar Elisabet II:n kruunajaisissa kuningatar-äiti ja prinsessa Margaret kehottavat prinssi Charles nousemaan seuraamaan seremoniaa kesäkuussa 1953. © Everett/Shutterstock/All Over Press

”Pikkuprinssi Charles löi kätensä yhteen ihastuksesta”

Helsingin Sanomat kirjoitti kesäkuussa 1953 kruunajaisista muun muassa, kuinka nykyinen kuningas Charles III,  valkoiseen silkkipaitaan puettu 4-vuotias, seurasi seremoniaa, ”jonka keskipisteeksi hän mahdollisesti itse kerran vartuttuaan joutuu”.

”Kun kruunu painettiin kuningatar Elisabetin päähän, niin pikkuprinssi Charles, joka seisoi isoäitinsä vierellä, löi kätensä yhteen ihastuksesta. Sitten tuntui siltä kuin kaikkien tunteet olisivat saaneet vallan. Kun kunnianosoitukset olivat ohitse, saatettiin vastusteleva prinssi Charles pois Abbeystä.” (HS 3.6./UP)

Elisabetin isä, Yrjö VI, oli saanut kruunun veljensä Edvard VIII:n avioiduttua kahdesti eronneen, yhdysvaltalaisen Wallis Simpsonin kanssa. Yrjö luotsasi maansa toisen maailmansodan läpi ja hallitsi 15 vuotta.

Kun Elisabet peri kruunun, maailmansota oli yhä tuoreessa muistissa: lähes puoli miljoonaa brittiä kuoli, kun kruununsiirtomaiden menetykset luetaan mukaan.

Kuningatar nosti kansalaisten mielialaa jälleenrakennuksen jälkeisenä aikana.

Tällainen oli maailma, johon kuningatar Elisabet astui valtaan vuonna 1952

Kun Elisabetin aika alkoi, samalla alkoi myös uusi aika Isossa-Britanniassa. Hieman kruunajaisten jälkeen pääministeri Churchill ilmoitti, että briteilläkin on atomipommi hallussaan.

Ensimmäinen suihkumatkustajakonelinja Lontoon ja Johannesburgin välillä avattiin, mikä mullisti mantereiden välisen matkanteon. Moni Afrikan maa kuuluu yhä kansainyhteisöön, jonka pää kuningashuoneen hallitsija on.

Vuoden 1952 joulukuussa Lontoossa koettiin ennennäkemätön savusumu. Se sai kaupungin sekaisin ja aiheutti nykytiedon valossa arviolta jopa 12 000 ihmisen kuoleman viiden päivän kestonsa aikana.

Vuoden loppupuolella Lontoossa juhlittiin myös merkittävää ensi-iltaa, kun Agatha Christien murhamysteeri Hiirenloukku sai ensi-iltansa. Näytelmää esitetään vielä tänäkin päivänä – 70 vuotta myöhemmin, mikä tekee teoksesta teatterihistorian pisimpään yhtäjaksoisesti esitetyn näytelmän.

Suomen presidenttinä tuolloin oli J.K. Paasikivi. Suomeenkin saatiin kruunupää, kun 17-vuotias Armi Kuusela puolestaan kruunattiin Miss Universumiksi.

Helsingissä järjestettiin Olympialaiset, ja suomalaiset pääsivät maistamaan ensimmäistä kertaa Coca-Colaa. Suomi sai myös maksettua sotakorvauksensa Neuvostoliitolle.

Armi Kuusela Helsingin kesäolympialaiset 1952

Helsingin kesäolympialaisissa vuonna 1952 maailman kaunein Armi Kuusela ojentaa seppelettä unkarilaismaalivahti Gyula Grosicsille. © Otavamedia-arkisto

Helsingin olypialaiset toivat coca colan suomeen

Coca Cola oli kesäolympialaisten virallinen kisajuoma. © Otavamedia-arkisto

Japani sai itsenäisyytensä takaisin vuonna 1952, kun Yhdysvallat lopetti valtion toisen maailmansodan jälkeisen miehittämisen.

Yhdysvaltojen presidenttinä oli vielä Harry S. Truman, joskin alle vuoden päästä alkoi Dwight D. Eisenhowerin presidenttikausi. Elisabet ehti hallita 14. Yhdysvaltain presidentin aikana.

Euroopan parlamentti perustettiin ja Intiassa muodostettiin ensimmäinen vaaleilla valittu hallitus. Pohjoisnavan ylitse tehtiin ensimmäinen virallinen matkustajalento.

Vuonna 1952 Venäjän johtaja Vladimir Putin syntyi, Suomen ensimmäinen presidentti K.J. Ståhlberg kuoli.

K. J. Ståhlberg kuoli 22.9.1952.

Presidentti K. J. Ståhlberg kuoli 22.9.1952. Piispa Salomies siunasi hänet haudan lepoon Helsingin Tuomiokirkossa.
© Otavamedia

Myös kirjallisuus kukoisti. Samana vuonna julkaistiin useita nykyään klassikoiksi kutsuttavia teoksia. Ulkomailla muun muassa Ernest Hemingwayn Vanhus ja meri ja John Steinbeckin Eedenistä itään.

Suomessa luettiin Tove Janssonin ensimmäistä suomennettua muumikirjaa Kuinkas sitten kävikään?, Veikko Huovisen Havukka-ahon ajattelijaa ja Mika Waltarin Johannes Angelosta.

Hallitsijana 70 vuotta

Kuningatar Elisabet oli kaikkien aikojen toiseksi pisimpään vallassa ollut monarkki koko maailmassa. Ranskan Ludvig XIV hallitsi alle kaksi vuotta kauemmin. Britannian hallitsijana ja naisena Elisabet pitää tietenkin ensimmäistä sijaa.

Viimeisenä vuotenaan kuningatar vietti platinajuhliaan hallitsijana. Juhlallisuuksiin kuului muun muassa iso konsertti ja uusi metro- ja junalinja Elizabeth Line, jonka avajaisiin kuningatar yllättäen osallistui.

Kuningatar jätti viime kuukausinaan useita julkisia tilaisuuksia väliin heikon terveytensä vuoksi. Se ei tosin estänyt poikkeuksellisen lämmintä videota, joka kuvattiin juhlallisuuksia varten.

Elisabet nimittäin tapasi Britannian ehkä kuuluisimman maahanmuuttajan – karhuherra Paddingtonin, jonka kanssa jakoi teehetken. Täysin poikkeuksellinen irtiotto Paddingtonin tapaaminen ei kuitenkaan ollut.

Kymmenen vuotta aikaisemmin näyttelijä Daniel Craig saattoi James Bondin hahmossa kuningattaren Lontoon Olympialaisiin. Paikalle saavuttiin tyylikkäästi laskuvarjolla.

Käänteiden täyttämät viimeiset vuodet

Kuningatar Elisabet jätti taakseen maailman, joka kamppailee useiden vaikeiden kysymysten ja haasteiden äärellä. Helmikuussa alkoi Ukrainan sota, Kiinan ja Taiwanin tilanne on jatkanut kärjistymistään ja energiakriisi on oven takana.

Brexit oli ehkä viimeisin suuri taitekohta kuningattaren hallitsijakautena. Melkein 50 vuotta Euroopan unioniin kuulunut Iso-Britannia jätti EU:n alkuvuodesta 2020.

Pinnan alla on jatkuvasti kytenyt myös skotlantilaisten vahva toive irtautua Isosta-Britanniasta. Äänestyksiä on pidetty aina silloin tällöin, edellinen ennen Brexitiä vuonna 2016. Niukka enemmistö, reilu 53 prosenttia halusi jäädä osaksi Isoa-Britanniaa.

Brexitin vuoksi Skotlannissa on tarkoitus pitää vuonna 2023 uusi kansanäänestys, joka ratkaisee tuleeko Skotlannista itsenäinen valtio.

Kansan arvostama kuningatar piti lupauksensa

Myös kuningasperheen sisällä on kytenyt. Elisabetin poika, Yorkin herttua prinssi Andrew on ollut mukana skandaalissa, jossa häntä syytetään alaikäisen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Hänen lapsenlapsensa prinssi Harry sen sijaan avioitui yhdysvaltalaisen näyttelijä Meghan Marklen kanssa. Harry ja Meghan päättivät jättää kuningashuoneen ja keskittyä muihin asioihin, kuten viihdebisnekseen.

Vaikka hallitsijasuvun jäsenet herättävät eriäviä mielipiteitä, kuningatar oli kansan keskuudessa pidetty ja arvostettu koko elämänsä ajan. Hän piti historian myllerryksissä sanansa, jonka antoi 21-vuotiaana vuonna 1947.

”Aion omistaa koko elämäni – olkoon se sitten pitkä tai lyhyt – teidän kaikkien ja yhteisen imperiumimme palvelemiseksi.”

X