EU:n sininen professori – Arttu Rajantie huolissaan brexitin vaikutuksesta EU-kansalaisten opiskeluun ja työskentelyyn

Jaa kaverilleTilaa Seura
”Ennen brexitiä minulla ei ollut näitä EU-henkisiä tuotteita ja lippuja. Kukaan ei ole sanonut näistä mitään kielteistä, jotkut ovat kehuneet”, Rajantie kertoo.
”Ennen brexitiä minulla ei ollut näitä EU-henkisiä tuotteita ja lippuja. Kukaan ei ole sanonut näistä mitään kielteistä, jotkut ovat kehuneet”, Rajantie kertoo. © Tommi Tuomi / Otavamedia
Isossa-Britanniassa yli 20 vuotta asunut professori Arttu Rajantie pelkää, että brexit karkottaa saarivaltakunnasta pois EU-maista tulleita tutkijoita ja opiskelijoita.

Stephen Hawkingin Ajan lyhyt historia muutti kaiken. Vielä lukiossa Arttu Rajantie suunnitteli lähtevänsä opiskelemaan tietotekniikkaa. Sitten hän luki Hawkingin tietokirjan ja havahtui siihen, ettei halua oppia vain tekemään, vaan ymmärtämään.

Menestysteoksessa kerrotaan mahdollisia ratkaisuja mahdottomilta tuntuviin kosmologian kysymyksiin kuten alkuräjähdykseen ja mustaan aukkoon. Kirja on teoreettista spekulaatiota, mutta se ei nuorta miestä haitannut.

Erityisesti kysymys maailmankaikkeuden alusta kiehtoi Rajantietä – jopa paljon, että hän päätti lähteä opiskelemaan teoreettista fysiikkaa.

Vuosia myöhemmin hän sai tilaisuuden kiittää Hawkingia henkilökohtaisesti.

Kansan tahto yllätti

Arttu Rajantie, 45, on asunut pian 21 vuotta Isossa-Britanniassa. Hän on työskennellyt Imperial College Lontoossa 15 vuotta, joista viimeiset seitsemän teoreettisen fysiikan professorina.

Työhuoneen väri on sattumalta EU:n sininen sohvaa ja tuolia myöten. Työpöydällä liehuu useita Euroopan Unionin lippuja, ja kahvinkin Rajantie hörppii EU-mukista.

Rajantie alkoi liputtaa sosiaalisessa mediassa EU:n puolesta jo Britannian brexit-äänestyskampanjoiden aikana. Twitter-keskusteluiden lisäksi hän on ollut mukana Scientists for EU -järjestön toiminnassa, kirjoittanut blogitekstejä ja osallistunut paneelikeskusteluun Parlamenttitalossa. Hän on käynyt puhumassa myös silloiselle maahanmuuttoministerille Caroline Nokesille EU-kansalaisten oikeuksista.

Kesäkuun 2016 kansanäänestystulos Britannian EU-jäsenyydestä oli Rajantielle sokki. Hän yllättyi myös siitä, kuinka aggressiivisiksi EU-eroneuvottelut muuttuivat jo syksyllä 2016.

”Ajattelin, että eiköhän tässä saada EEA-tyyppinen järjestely kuten Norjalla ja Sveitsillä. Tilanne muuttui, kun Teresa Mayn hallitus alkoi ajaa omaa linjaansa, ja se oli paljon jyrkempi kuin osattiin odottaa.”

Rajantie uskoi viimeiseen asti, että brexit peruuntuisi. Mielipidemittausten mukaan enemmistö kansasta vastusti sitä. Rajantie toivo hiipui lopullisesti viime lokakuussa, kun Mayn tilalle noussut Boris Johnson johti konservatiivit voittoon parlamenttivaaleissa.

Arttu Rajantie arvelee, että konservatiivien menestys johtui ihmisten väsymisestä brexit-vatvontaan. Tammikuussa myös brittimedia oli uupunut brexitiin: aihe oli Rajantien mukaan enemmän otsikoissa Suomessa kuin Britanniassa.

”Itseäni on häirinnyt, että yhteiskunnallisessa keskustelussa ja poliittisella tasolla EU-kansalaiset eivät enää ikään kuin olleet osa Britanniaa. Meistä oli tullut heitä.”

Siirtymäaika huolettaa

Iso-Britannia erosi EU:sta virallisesti tammikuun lopussa, mutta siirtymäaika kestää vuoden 2020 loppuun asti. Neuvottelut eroehdoista jatkuvat yhä: tämänhetkisten tietojen mukaan aikaisintaan kesäkuussa selviää, millaisia muutoksia brexit tuo brittien ja EU-kansalaisten elämään.

”Uskon, että pikku hiljaa EU-kansalaisten määrä Britanniassa tulee vähenemään, kun työpaikan perässä muutetaan entistä enemmän muihin maihin. Toivoisin, että vapaa liikkuminen kaikilla tasoilla säilyisi ennallaan. Tuskin turistien pitää etukäteen hakea viisumia, enemmän huolettaa, voivatko suomalaiset enää tulla Britanniaan töihin ja opiskelemaan niin kuin nyt.”

Suomesta on perinteisesti lähdetty opiskelemaan ulkomaille eniten suuri Isoon-Britanniaan.

Rajantien omalla työpaikalla brexit uhkaa etenkin EU-maista tulevia tutkinto-opiskelijoita. Tähän asti EU-kansalaiset ovat maksaneet saman lukuvuosimaksun kuin britit eli 9 250 puntaa vuodessa. EU:n ulkopuolelta tuleville opiskelijoille maksu on 33 000 puntaa vuodessa.

Opintojen kallistuminen näin merkittävästi voi vähentää merkittävästi eurooppalaisten opiskelijoiden määrää. Tällä hetkellä Imperial Collegen opiskelijoista noin puolet on muita kuin brittejä.

Myös vaihtoon lähtevien brittien kohtalo on avoinna. Tähän asti opiskelijat ovat suorittaneet vaihdon Erasmus-järjestelmän kautta, mutta Erasmus-yhteistyö on näillä näkymin voimassa enää ensi vuoden.

”Olemme olleet hyvin odottavalla kannalla. Emme tiedä vieläkään, mitä tapahtuu. Toivomme, että Britannia voisi jatkaa Erasmuksessa eikä uusia järjestelyitä tarvittaisi. Imperial College on silti pyrkinyt tiivistämään yhteistyötään muiden eurooppalaisten yliopistojen kanssa ja luomaan kahdenvälisiä vaihto-ohjelmia. Opetuspuolella emme ole voineet varautua millään lailla.”

Siirtymäajan lyhyys huolestuttaa Rajantietä.

”Vuosi on niin lyhyt aika, varsinkin, kun mihinkään ei ole valmistauduttu. Toivoisin, että siirtymäkautta pidennettäisiin, mutta se riippuu poliitikoista.”

Rajantie murehtii myös brexitin vaikutuksesta tutkimukseen ja opetukseen sekä muihin tutkijoihin. Tutkimustyöt edellyttävät usein oleskelua ulkomailla, mikä voi vaikeuttaa settled status -työluvan saamista. Lupaa varten täytyy olla asunut Britanniassa yhtäjaksoisesti viisi vuotta, ja poissaoloja ei lasketa mukaan. Rajantie arveleekin, että muuttosuuntaus saattaa kääntyä.

”Jo nyt olen huomannut, että viisivuotisia ja pysyviä virkoja kohtaan on ollut vähemmän kiinnostusta muualta Euroopasta. Moni arvostettu tutkija on kieltäytynyt työpaikasta Britanniassa, koska muualla olosuhteet tutkimustyölle ovat varmemmat.”

Teoreettisen fysiikan professori Arttu Rajantie kirjoittaa tauluun yksinkertaistetun hiukkasfysiikan standardimallin. Hän vaihtoi ensitöikseen työhuoneensa valkotaulun perinteiseen liitutauluun.

Teoreettisen fysiikan professori Arttu Rajantie kirjoittaa tauluun yksinkertaistetun hiukkasfysiikan standardimallin. Hän vaihtoi ensitöikseen työhuoneensa valkotaulun perinteiseen liitutauluun. Tommi Tuomi / Otavamedia

Britannia on koti

Rajantielle ulkomaille muutto oli itsestään selvää jo alaa valitessa, sillä akateemisella uralla arvostetaan kansainvälisyyttä. Väiteltyään tohtoriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1997 Rajantie valittiin kahdeksi vuodeksi tutkijaksi Sussexin yliopistoon.
Hän tunsi olevansa Britanniassa heti kuin kotonaan.

Tunne on yhä sama, brexitistä huolimatta. Hän muistuttaa, että Lontoossa enemmistö äänesti EU:ssa säilymisen puolesta.

Rajantien mukaan kansanäänestyksen jälkeen asenne ulkomaalaisia ja EU-kansalaisia on muuttunut myönteisemmäksi.

”Moni reagoi niin, koska brexit tuntui heistä väärältä ratkaisulta. Lontoossa ei ole syytä pelätä ulkomaalaisvastaisuutta, tämä ei ole sellainen kaupunki. Britannia on avoin ja vastaanottava maa, johon on ollut helppo tulla ja jäädä. Toisaalta se tekee brexitin vaikutuksesta dramaattisemman, kun nyt ollaan jättämässä EU-kansalaisia ulkopuolelle.”

Tulevaisuus avoin

Brexit vaikuttaa Rajantiehen myös henkilökohtaisesti. Tähän asti EU:n vapaa liikkuvuus on taannut, että hän on voinut työskennellä ja asua perheensä kanssa Isossa-Britanniassa ilman työlupia tai asumisoikeuksia.

Tulevaisuudessa Rajantie, hänen suomalainen vaimonsa ja heidän kolme lastaan joutuvat hakemaan yli viisi vuotta Britanniassa asuneille EU-kansalaisille tarkoitettua settled status -asumisoikeutta tai Britannian kansalaisuutta.

Perheen lapset, 17, 15, ja 9, ovat syntyneet ja kasvaneet Britanniassa. Kaikki puhuvat sujuvaa suomea, sillä perheen kotikieli on aina ollut suomi, ja nuorempana lapset vahvistivat kielitaitoaan myös Suomi-koulussa.

”Lapset puhuvat keskenään suomea ja heidän kielitaitonsa on äidinkielen tasolla. Olen todella tyytyväinen, miten hyvin kaksikielisyys on onnistunut.”

Siteet Suomeen ovat tiiviit muutenkin. Perhe käy Suomessa kahdesti vuodessa, helmikuussa talvilomalla ja kesällä mökkeilemässä. Lähtö Britanniasta on brexitin takia ollut puheissa, mutta perhe ei ole tehnyt päätöksiä.

”Etenkin kuopus on ollut kovasti huolissaan brexitistä ja siitä, muutammeko pois. Brexit on pakottanut meidät pohtimaan tulevaisuuttamme täällä aivan eri tavalla kuin ennen. Toistaiseksi olemme jäämässä, mutta se riippuu siitä, miten brexit vaikuttaa elämiseen ja työskentelyyn. Jos asiat pahenevat, muutamme pois.”

Hawking loi ilmapiirin

Mutta palataanpa Rajantien ja Stephen Hawkingin kohtaamiseen.
2000-luvun alussa Rajantie työskenteli viiden vuoden ajan Cambridgen yliopistossa samassa laitoksessa Hawkingin kanssa. Heillä ei ollut yhteisiä tutkimusprojekteja, mutta he kävivät samassa seurueessa lounailla.

Rajantie muistelee edesmennyttä tiedemiestä sosiaalisena ihmisenä, joka halusi kuulla, mitä nuoret tutkijat ajattelevat ja mihin suuntaan ala on menossa.

”Stephen oli kaikista maineikkaista tutkijoista se, joka tuli meidän nuorten tutkijoiden kanssa lounaalle. Hän loi innostavan ilmapiirin tulemalla mukaan keskusteluihin. Hän kuunteli ja kommentoi, vaikka lauseenmuodostaminen oli hidasta.”

Yhteisten työvuosien aikana Rajantie ei vielä tohtinut kertoa Hawkingille, että tämän kirja oli saanut hänet alalle. Tunnustus tapahtui vasta vuosia myöhemmin yliopistoillallisella.

”Tyttäreni oli juuri silloin lukenut Stephenin ja tämän tyttären Lucy Hawkingin kirjoittamia George-kirjoja, ja puhuimme niistä. Samalla kerroin, kuinka hänen kirjansa oli saanut minut tulemaan alalle. Kyllähän hän oli siitä tyytyväinen.”

Lue myös: Brexit on murhenäytelmä – Kirjailija David Nicholls: ”Populistit lupaavat asioita jotka kaikki tajuavat liioitteluksi”

X