Kuningatar Elisabet nousi tragedian kautta hallitsijaksi – Monarkin omistautuminen ja velvollisuudentunto ajoivat osin ohi perheen ja omien tunteiden
Kuningatar Elisabet II:n aika on päättynyt. Maailma koki valtavia muutoksia kuluneen 70 vuoden aikana, mutta kuningattaren omassa elämässä jokin säilyi muuttumattomana – rakkaus ja velvollisuudentunto maata ja kansaa kohtaan.
Kuningatar Elisabet kuoli hänelle kenties kaikkein rakkaimmassa paikassa eli Balmoralin linnassa torstaina 8. syyskuuta. Siellä hän vietti elämänsä viimeiset kuukaudet tavaten perhettä ja ystäviä sekä käyden kävelyillä ja piknikeillä.
Kuningatar on kuollut, kauan eläköön kuningas. Näihin sanoihin päättyi pitkä ja monin tavoin vaiherikas aikakausi, kun rakastetun kuningatar Elisabet II:n kuolemasta kerrottiin torstai-iltana 8. syyskuuta.
Lauseen loppuosa tarkoittaa sitä, että uusi kuningas, Charles III, on nyt noussut Ison Britannian valtaistuimelle.
Jos edesmennyttä kuningatarta pitäisi kuvata yhdellä sanalla, se olisi velvollisuudentuntoinen. Elisabetin velvollisuudentunto tarkoitti sitä, että hän oli maansa ja sen kansalaisten palveluksessa aina ja uupumatta, joskus jopa oman perheensä kustannuksella.
Sellainen hän oli ollut pikkutytöstä lähtien.
Elisabetista tuli kruununprinsessa 10-vuotiaana
Elisabetin isä prinssi Albert oli Ison-Britannian kuningas Yrjö V:n toinen lapsi ja äitinsä Elizabeth syntyjään skotlantilaista Bowes-Lyonin aatelissukua. Avioiduttuaan vuonna 1923 heistä tuli Yorkin herttua ja herttuatar.
Elizabeth Alexandra Mary syntyi 21. huhtikuuta 1926 tiettävästi keisarinleikkauksella. Perhepiirissä häntä kutsuttiin Lilibetiksi. Perheen toinen tytär, prinsessa Margaret syntyi neljä vuotta myöhemmin.
Syksyllä 1936 Britanniaa, kuningashuonetta ja Elisabetin perhettä kohtasi tragedia, joka muutti kaikkien tulevaisuuden. Kuningas Edvard VIII luopui kruunusta avioituakseen eronneen amerikkalaisen Wallis Simpsonin kanssa. Ajan käsityksen mukaan eronnut nainen ei missään nimessä voinut olla kuninkaan puoliso.
Elisabetin isästä tuli nyt kuningas, joka otti hallitsijanimekseen Yrjö VI. Ratkaisu oli vastentahtoinen, koska kuningas epäili kykyjään ja voimiaan ja kärsi änkytyksestä.
Tuolloin kymmenvuotiaasta Elisabetista tuli kruununprinsessa.
Juuri näissä tapahtumissa kylvettiin siemen Elisabetin korostuneelle velvollisuudentunnolle.
Pikku Lilibet oli arvattavasti kuullut kotonaan puhetta siitä, kuinka Edvard petti maansa ja sukunsa ja asemansa heittäydyttyään tunteidensa vietäväksi.
Mitään vastaavaa Elisabet ei halunnut kuningashuoneelle tuottaa.
Kuningatar Elisabet ja prinssi Philip ehtivät olla naimisissa yli 73 vuotta. Elisabet kuoli vuosi ja viisi kuukautta rakkaan prinssinsä jälkeen. © Bettmann / Gettyimages
Rakkautta sodan varjossa
Elisabet oli 21-vuotias avioituessaan Kreikan ja Tanskan prinssin Philipin kanssa. Komea, mutta rutiköyhä prinssi oli elänyt vuosikaudet kiertolaiselämää sukulaisten hoteissa, ja siksi hän ei ehkä ollut aivan toivevävy mahtavan kuningashuoneen tyttärelle ja tulevalle kuningattarelle.
Elisabet ja Philip tutustuivat maailmansodan aattona vuonna 1939 kuninkaallisen perheen vieraillessa Dartmouthin kuninkaallisessa laivasto-oppilaitoksessa, jossa Philip opiskeli. Kruununprinsessa, joka oli tuolloin vain 13-vuotias, rakastui suin päin komeaan, neljä vuotta vanhempaan Philipiin.
Nuoret olivat kolmansia serkuksia; molemmat olivat kuningatar Viktorian jälkeläisiä, ja olivat tavanneet ensimmäisen kerran jo viisi vuotta aiemmin.
Suhde syveni ja kypsyi sodan varjossa, sillä rakastavaiset kirjoittelivat toisilleen halki sotavuosien. Kuninkaallinen perhe pysyi kansan tukena kotimaassaan, Philip palveli laivastossa. Sodan päätyttyä he eivät aikailleet. Kihlaus julkaistiin 9. heinäkuuta 1947, ja häitä vietettiin vain muutamaa kuukautta myöhemmin, 20. marraskuuta.
Perheen esikoinen, prinssi Charles syntyi marraskuussa 1948 ja prinsessa Anne kaksi vuotta myöhemmin. Vuonna 1960 syntyi prinssi Andrew ja vuonna 1964 kuopus, prinssi Edward.
Perheen lapset siis syntyivät kahdessa erässä, ja siinä välissä aika kypsytti vanhempia. Nuorena äitinä Elisabet pelkäsi vanhemmuutta, kuten The Crown -sarjassa asiantuntijana ollut historioitsija Robert Lacey on kertonut. Kahden nuoremman lapsensa kanssa Elisabet suhtautui äitiyteen jo rennosti. Hän jopa otti puolentoista vuoden vapaan kuopuksen syntymän jälkeen ja nautti äitiydestä ja perheestä.
Elisabet tuli äidiksi neljä kertaa. Tässä hän pitelee sylissään vastasyntynyttä prinssi Andrew’ta, jonka on uskottu olevan kuningattaren lempilapsi. © UP / LK
Velvollisuudentunto ja omistautuminen työlle ajoivat omien tunteiden ja perheen ohi
Elisabetin ja Philipin pitkä, yli 73 vuotta kestänyt avioliitto oli suuri rakkaustarina. Avioliitosta molemmat ammensivat voimaa, ja kuningatar kutsui puolisoa tuekseen ja turvakseen. Philip oli myös ainoa, joka saattoi kohdella vaimoaan kuin tavallista ihmistä.
Mutta myös perhe sai vuosien mittaan kokea, että Elisabetin velvollisuudentunto ja omistautuminen työlle ajoivat jopa omien tunteiden ja perheen ohi.
Esimerkiksi pian Elisabetin kruunajaisten jälkeen, kun prinssi Charles oli viisivuotias ja Anne kolme, vanhemmat lähtivät puoli vuotta kestäneelle matkalle Kansanyhteisön maihin ja jättivät lapset henkilökunnan hoidettavaksi.
Ja kun Philip kuoli huhtikuussa 2021, Elisabet oli työn touhussa vain viikko hautajaisten jälkeen osallistuessaan henkilökuntansa jäsenen eläköitymisjuhliin. Pian oli vuorossa uusien suurlähettiläiden tervehtiminen ja sen jälkeen G7-maiden johtajien tapaaminen.
Kuningattaren rakkaat corgit elivät ylellistä elämää Buckinghamin palatsissa: koirille oli oma makuuhuone ja gourmetkokki huolehti lemmikkien ruokavaliosta. Kuva vuodelta 1970. © Keystione/Getty Images
”Me tapaamme vielä”
Kuningattaren valtakausi kesti huikeat 70 vuotta, ja hän rikkoi ennätyksiä ennätysten perään. Hän oli muun muassa kaikkien aikojen toiseksi pitkäikäisin monarkki koko maailmassa, Britannian pitkäaikaisin hallitsija ja historian pitkäikäisin naispuolinen hallitsija. Hallitsijakauden tasavuosia juhlittiin näyttävästi, viimeiseksi jäivät platinajuhlat vuonna 2022.
Näiden vuosien aikana kuningatar tapasi 13 Yhdysvaltain presidenttiä ja viisi paavia.
Elisabet sai myös kunnian olla maailman eniten matkustellut valtionpäämies. Suomessa hän vieraili kahdesti.
Englannin kuningatar Elisabet vieraili toukokuussa 1976 Keski-Suomessa. © Kari Santala / SKOY
Ensimmäisen kerran toukokuussa 1976 kanssa neljä päivää, jolloin kuningatar vietiin muun muassa tutustumaan puunkaatoon, ja hänelle tarjoiltiin metsässä lankkupöydän ääressä lohikeittoa. Lokakuussa 1994 hän pistäytyi Helsingissä palattuaan valtiovierailulta Venäjältä.
Matkoillaan niin kotimaassa kuin ulkomailla Elisabet tapasi valtavasti ihmisiä. Tosin ensimmäisen kerran hän tapasi niin sanottua tavallista kansaa vasta vuonna 1970 vieraillessaan Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Aiemmin Elisabet oli tyytynyt kuninkaalliseen tapaan tervehtimään kansaa turvallisen matkan päästä vilkutellen, mutta nyt hän kohtasi ihmisiä kesken kävelyn.
Tärkeä yhteys hallitsijan ja kansan välillä olivat kuningattaren puheet, joita välitettiin aluksi radion, sittemmin television kautta. Ensimmäisen radiopuheensa Elisabet piti 14-vuotiaana toisen maailmansodan aikaan, ja kannusti kansalaisia rohkaisevin sanoin:
”Tiedämme, että lopulta kaikki on hyvin.”
Toinen kuuluisa puhe oli koronapuhe keväällä 2020, joka päättyi sanoihin:
”Me tapaamme vielä.”
Kuningatar jatkoi myös isänsä vuonna 1932 aloittamaa perinnettä, jossa valtionpäämies puhuu kansalle jouluna. Ensimmäisen kerran alamaiset saivat nähdä kuningattarensa puhumassa Sandringhamin linnan kirjastossa jouluna 1957 televisioidussa lähetyksessä.
Kuningattaren terveydentila nousi huolenaiheeksi jo vuosi sitten, ja tänä vuonna Elisabet edusti enää harvoin. 70-vuotishallitsijakautensa juhlallisuuksissa hänen kanssaan Buckinhamin palatsin parvekkeella nähtiin Camilla ja Charles sekä William ja Catherine perheineen. © Dan Kitwood/Getty Images
Kauheuksien ja avioerojen vuosi 1992
Kuningatar Elisabet nautti lähes koko hallitsijakautensa ajan kansan ehdotonta luottamusta ja kunnioitusta. Jos Britanniassa joskus onkin epäilty monarkian jatkuvuutta, Elisabetia ei koskaan ole haluttu siirtää sivuun. Päinvastoin. Aika ajoin koko kuningashuoneen suosio oli pitkälti hänen hartioillaan.
Poikkeuksellisen kovan kritiikin kohteeksi kuningatar joutui Walesin prinsessa Dianan kuoltua elokuussa 1997. Elisabetia ja kuninkaallista perhettä syytettiin vaikenemisesta ja eristäytymisestä Balmoralin linnaan Skotlantiin. Kansa kaipasi kuningattaren tukea ja lohtua ja vaati Buckinghamin palatsin lipun laskemista puolitankoon. Tilanne laukesi kuningattaren pidettyä tv-puheen, jossa hän muisti Dianaa lämpimästi ja kunnioittaen.
Kuningattarelle itselleen raskasta aikaa oli vuosi 1992, jolloin Windsorin linnassa syttyi tuhoisa tulipalo. Samoihin aikoihin kuningattaren varallisuus nousi arvostelijoiden hampaisiin. Tuloksena oli, että vuodesta 1993 alkaen kuningatar maksoi tuloveroa.
Vuoteen 1992 osuivat myös hänen kolmen lapsensa avioerot. Maaliskuussa prinssi Andrew ja Yorkin herttuatar Sarah ilmoittivat asumuserosta, huhtikuussa erosivat prinsessa Anne ja Mark Phillips, ja joulukuussa prinssi Charles ja Diana muuttivat asumuseroon.
Ei ihme, että kuningatar kutsui vuotta annus horribilikseksi, kauheaksi vuodeksi.
Viime vuosina murheita kuningattarelle aiheuttivat prinssi Harryn ja herttuatar Meghanin irrottautuminen hovista ja muutto Yhdysvaltoihin sekä niitä seuranneet tv-haastattelut ja erityisesti Meghanin syytökset brittihovin rasismista.
Kuningatar suhtautui tietoihin vakavasti, mutta kommentoi niitä maltilliseen tyyliinsä: ”Jotkut muistikuvat saattavat vaihdella.”
Toinen viime vuosien huolenaihe kuningattarelle oli hänen lempilapsekseen mainitun prinssi Andrewn saamat seksuaalirikossyytteet. Andrew sopi siviilikanteen mutta hänet vedettiin syrjään kuninkaallisista tehtävistä.
70-vuotisen hallitsijakautensa aikana kuningatar Elisabet ehti nimittää 15 Ison-Britannian pääministeriä, joista Liz Truss jäi viimeiseksi. Pääministeri tapasi kuningattaren vain kaksi päivää ennen tämän kuolemaa. © Jane Barlow / WPA / Pool / Mega / LK
Kuningatar Elisabet kuoli 96-vuotiaana
96-vuotiaana kuollut kuningatar Elisabet eli pitkän elämän poikkeuksellisen terveenä. Tiettävästi hänet leikattiin vain kaksi kertaa, ensimmäinen polvileikkaus tehtiin tammikuussa ja toinen joulukuussa 2003.
Elisabet oli halki elämänsä ulkoilmaihminen, joka rakasti hevosia ja ratsasti vielä yli 90-vuotiaana. Hän rakasti myös koiria, erityisesti corgeja, joita hänen perheessään oli vuodesta 1933 asti.
Pukeutujana kuningattaren tavaramerkki olivat värikkäät leningit ja jakkupuvut, ja niihin sävy sävyyn sopivat lierihatut sekä mustat kengät ja käsilaukku.
Kuningatarta jäi kaipaamaan suuri perhe, johon kuuluu neljä lasta, kahdeksan lastenlasta ja 12 lastenlastenlasta. Kuningattaren kuoltua kruununperimysjärjestys astuu askelen eteenpäin, kun kuningas Charles on noussut valtaistuimelle ja Williamista on tullut kruununprinssi eli Walesin prinssi.
Yksi aikakausi on päättynyt. On aika avata ovi uuteen tulevaisuuteen.
Prinsessa Elisabet kouluttautui sota-aikana autonkuljettajaksi ja mekaanikoksi. Kuva elokuulta 1945. © Mirrorpix / MEGA