Kuningatar Elisabet ja kuningatar Margareeta istuvat tiukasti valtaistuimillaan – Nämä asiat yhdistävät arvostettuja voimanaisia

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Kuningatar Margareeta on hallinnut Tanskaa 50 vuotta.
Tanskan kuningatar Margareeta viettää tänä vuonna valtakautensa 50-vuotisjuhlaa. © Kongehuset
Tanskassa ja Britanniassa on alkuvuodesta juhlittu rakastettujen kuningattarien valtakausien juhlavuosia. Pitkät valtakaudet Euroopan vanhimmilla valtaistuimilla ovat tehneet kuningatar Margareetasta ja kuningatar Elisabetista arvostettuja hahmoja kuninkaallisissa piireissä.

Kuningattarilla on hyvin erilaiset julkisuuskuvat, mutta heillä on myös paljon yhteistä keskenään.

Kuningatar Margareeta on tittelin ja julkisen roolin lisäksi monipuolinen taiteilijalahjakkuus, jota hallitsijan työ ei ole hidastanut. Kuningatar on mm. taidemaalari, puku- ja lavastussuunnittelija, kääntäjä, kuvittaja ja intohimoinen askartelija. Hänet tunnetaan myös iloisesta luonteestaan, persoonallisesta tyylistään sekä tupakoinnista.

Margareetassa on samanaikaisesti entisaikojen glamouria ja modernin naisen henkeä. Tanskan hovi noudattaa vanhoja perinteitä kuten niiaamista, mutta samalla kuningatar Margareeta on avoin ja lähestyttävä. Hän antaa haastatteluja suurten merkkipäivien yhteydessä, ja hovin sosiaalisen median tileillä on esitelty joulukalentereita, jotka kuningatar on tehnyt kaikille lapsenlapsilleen – kuin kuka tahansa isoäiti.

Kuningatar Elisabetissa puolestaan on arvokkuutta, jota hallitsijan työ vaatii, mutta yksityisesti häntä pidetään vaatimattomana ja käytännöllisenä ihmisenä, joka viettää vapaa-aikansa mieluusti hevosten ja koirien parissa. Elisabet edustaa hillitympää ja hiljaisempaa johtajuutta. Hän ei ole koskaan antanut haastattelua, mutta julkisuudessa pidättyväisen muodollinen kuningatar on toisinaan antanut humoristisen puolensa näkyä vanhemmalla iällä.

Molempien kuningatarten työ on ollut uudistaa monarkiaa ja tehdä siitä kansalaisille avoimempi. Tehtävä on onnistunut, sillä monarkian kannatus on vakaata molemmissa maissa. Elisabet ja Margareeta ovat olleet tahoillaan yhteiskunnallisen muutoksen symboleita, joiden työmoraalia ja velvollisuudentuntoa kiitellään. Merkkivuosien tuoma juhlahumu on kummassakin maassa erityisen tervetullutta kahden pandemiavuoden jälkeen.

Kuningatar Elisabet saa joka päivä punaisen laatikon, joka sisältää valtion asiakirjoja.

Brittihovi juhlisti kuningatar Elisabetin valtakauden 70-vuotisjuhlaa uudella kuvalla. The Royal Family

Kuninkaallisten piirien voimanaiset

Kuningattaret ovat hyvin arvostettuja hahmoja myös kuninkaallisten kollegoidensa keskuudessa. Kun kuningatar Margareetan 80-vuotisjuhlat peruuntuivat keväällä 2020 ensimmäisen korona-aallon takia, kuninkaalliset sukulaiset ja ystävät ympäri Eurooppaa koostivat yhdessä ”Daisy-tädille” sympaattisen onnitteluvideon. Samanlaista tempausta ei taatusti olisi järjestetty kenenkään muun kunniaksi.

Brittihovi ei seurustele mantereen kuninkaallisten kanssa yhtä tiiviisti ja näkyvästi, mutta perheiden välillä on silti lujia sukupolvien päähän ulottuvia ystävyys- ja sukusiteitä. Kun kuningatar Elisabet jäi leskeksi keväällä 2021, osanottoja ja kunnianosoituksia prinssi Philipille sateli muista hoveista.

Kuningattaret ovat Euroopan kuninkaallisten piirien voimanaisia, todellisia grand old ladyja.

Kruununperillisistä kuningattariksi

Menestyneiden valtakausien myötä voisi ajatella, että Elisabet ja Margareeta ovat kuin syntyneitä hallitsijoiksi. Todellisuudessa näin ei kuitenkaan ollut kummankaan kohdalla.

Kuningatar Elisabetin elämä tunnetusti mullistui vuonna 1936, kun hänen setänsä päätti luopua kruunusta. Kuningatar Margareetan syntyessä naiset eivät voineet periä Tanskan kruunua ollenkaan, ja hänestä tuli kruununperijä lakimuutoksen myötä vasta 12-vuotiaana.

Kuningatar Margareetasta tuli kruununperijä lakimuutoksen myötä vasta 12-vuotiaana.

Molemmat kuningattaret joutuivat myös vastaanottamaan hallitsijan roolin taakan nuorina pienten lasten äiteinä. Velvollisuus vei ympäri maailmaa, erityisesti kuningatar Elisabetin, jonka hallitsema Kansainyhteisö levittäytyy usealle mantereelle.

Myös kuningattarien yksityiselämästä löytyy yhtäläisyyksiä. Heidän nuoruudessaan yhä useampi kuninkaallinen sai seurata sydäntään järjestettyjen avioliittojen sijaan. Tulevien kuningatarten puolisovalinta oli erityisen tärkeä, sillä puolison tuki on tärkeää hallitsijan yksinäisessä työssä, mutta samalla aviomies olisi julkisuudessa aina vaimonsa varjossa.

Elisabetin suuri rakkaus oli Kreikan prinssi Philip, johon kuninkaallisesta syntyperästä huolimatta suhtauduttiin brittihovissa alkuun varautuneesti. Tanskassa taas Margareetan siskot solmivat kuninkaalliset avioliitot, mutta Margareeta rakastui ranskalaiseen Henri de Laborde de Monpezatiin, joka työskenteli Ranskan suurlähetystössä Lontoossa.

Kumpaakin avioliittoa koetteli kuningatarten varhaiset valtaannousut ja prinssipuolisoiden kipuilu rooliensa kanssa, mutta rakkaus kesti. Kuningatar Elisabet ja prinssi Philip olivat naimisissa 73 vuotta prinssin kuolemaan asti. Kuningatar Margareeta ja prinssi Henrik ehtivät juhlia 50-vuotishääpäiväänsä ennen Henrikin kuolemaa.

Vallanvaihtoihin valmistaudutaan jo

Elisabetin tai Margareetan ei uskota luopuvan kruunusta ennenaikaisesti, mutta vallanvaihtoa on valmisteltu molempien hovien kulisseissa jo pitkään.

Britanniassa hovin päätöksentekoon on viime vuosina osallistunut Walesin prinssi Charlesin lisäksi yhä enemmän myös prinssi William. Kuningatar Elisabet on osoittanut tukea julkisesti myös Charlesin puolisolle herttuatar Camillalle, johon kansa suhtautuu edelleen ristiriitaisesti 90-luvun kohujen jälkeen.

Tanskassa kruununprinssi Frederikin perheen suosio on korkea, ja Frederikin muutaman vuoden takaiset 50-vuotisjuhlat osoittivat kruununprinssin tulleen iän myötä sinuiksi tulevaisuutensa kanssa. Kruununprinsessa Marysta on tullut kuninkaallisen perheen valttikortti, jolle kuningatar Margareeta on osoittanut arvostusta esimerkiksi antamalle tälle oikeuden toimia valtionhoitajana kuningattaren ja kruununprinssin ollessa estyneitä.

Elisabetin ja Margareetan valtakaudet lähestyvät väistämättä loppuaan, mutta Euroopan kuninkaalliset voimanaiset eivät ole ihan vielä valmiita luopumaan valtaistuimistaan.

Lue myös: Kuninkaallista taikaa vai älyttömyyttä? Seuran uusi kuninkaallisblogi kommentoi hovimaailman ihmeitä

X