Gustav Kvikant, 24, ui Tukholmasta Helsinkiin – Uimari kauhoo avomerellä vegaanisen ruoan voimin: ”Tämä on tapani tehdä jotakin Itämeren hyväksi”

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Gustav Kvikant ui Itämeressä Baltic Swim 2022 -hankkeen puolesta. Kuva Jesper Pettersson. © Jesper Pettersson
Fysioterapeutti päätti uida Ruotsista Suomeen Itämeren puolesta. Kesäkuun 3. päivä urakan aloittaneen uimarin pitäisi nousta Helsingissä rantaan heinäkuun puolen välin paikkeilla.

Suomalainen fysioterapeutti Gustav Kvikant, 24, tekee matkaa parhaillaan Tukholmasta Helsinkiin. Hän ei kuitenkaan lennä tai risteile, vaan ui koko matkan.

Matkan pituus on noin 500 kilometriä. Uitua matkaa on vaikea arvioida täsmällisesti, mutta edessä on vielä reilu puolet jäljellä. Kvikant vastaa puheliemeen ennen juhannusta Kökarissa, Ahvenanmaan maakunnassa.

Päivän aikana Kvikant ui arviolta neljästä seitsemään tuntia päivässä.

”Rehellisesti sanottuna yleensä enemmänkin. Olen suhteellisen hidas vastavirroissa ja tuulessa, kaikenlaisia komplikaatioita tulee jatkuvasti”, Gustav Kvikant kertoo.

Kesäkuun alussa alkanut matka ei lähtenyt käyntiin ruusuisesti. Koko miehistö sairastui vatsatautiin, mikä keskeytti etenemisen kolmeksi päiväksi. Maarianhaminan kohdilla uimari itse nyrjäytti nilkkansa, joka on nyt jo paranemaan päin.

”Jouduin pikaisesti käymään sairaalassa. Olen pystynyt uimaan ilman jalkoja viimeiset viisi päivää. Olin henkisesti valmistautunut siihen, että jotain menee plörinäksi. Tällä hetkellä tilanne on ihan hyvä, ja olemme päässeet eteenpäin viimeisen viikon aikana.”

”Jotain täytyy tehdä pian, eikä vain puhua”

Gustav Kvikant valmistautuu uimakoitokseen. © Jesper Pettersson

Uiminen on ollut osana Gustav Kvikantin elämää aina, mutta vasta kolme vuotta sitten hän alkoi treenaamaan tuloskeskeisesti. Kestävyysuinnit, kuten triatlon, tulivat hänen elämäänsä.

Idea uida Tukholmasta Helsinkiin syntyi hiljalleen. Kvikant ei löytänyt tietoa vastaavista projekteista aiemmin. Ensin idea tuntui mahdottomalta – eihän kukaan voi uida niin paljon putkeen.

”Jokaisen kestävyyshaasteen, kuten triatlonin tai maratonin jälkeen, mietin, että olisikohan se sittenkin mahdollista. Kun tuli parempi kunto, tuli samalla enemmän itsevarmuutta.”

Viime kesänä Kvikant huomasi, että elämäntilanne antaisi haasteelle myöten: olisi aikaa ja mahdollisuus niin henkisesti kuin fyysisesti treenata uintia varten.

Hän kehitti ystäviensä kanssa Baltic Swim 2022 –hyväntekeväisyysprojektin John Nurmisen säätiölle. Uinnin yhteydessä on tarkoitus kerätä lahjoituksia Itämeren hyväksi.

”Tämä projekti on minun tapani tehdä jotain Itämeren hyväksi. Ajattelin, että pystyn tällä tavalla haastamaan itseäni ja samalla tehdä jotain hyvää, Kvikant kertoo.

Hän huomauttaa, että Itämeri on yksi maailman saastuneimmista vesialueista. Kvikantin mukaan asiaan täytyy reagoida nyt eikä myöhemmin.

”Se, että uin pitkän matkan Itämeressä ei tee asialle konkreettisesti mitään, mutta toivon että tämän projektin kautta tilanne saa enemmän huomiota ja ihmiset heräisivät siihen, että jotain täytyy tehdä pian, eikä vain puhua asiasta.”

Vegeruokaa päivittäin liki 6 000 kaloria, jotta virtaa riittää uida

Kuva Jesper Pettersson. © Jesper Pettersson

Gustav Kvikantia seuraa tukivene, jonka miehistö seuraa uimaria ja tekee erilaista taustatyötä. Kun päivä on pulkassa, veneellä mennään suojaisaan paikkaan tai vierassatamaan yöksi.

Uidessaan Kvikant kommunikoi miehistön kanssa käsisignaalein. Noin 45 minuutin välein hän nousee vedestä pitämään lyhyen tauon, jolloin syö ja juo jotakin.

Kaloreita täytyy saada säännöllisesti, koska niitä kuluu vedessä niin paljon. Kvikant ei kuitenkaan ehdi pitää niistä kirjaa. Tavoitteena oli noin 6 000 kaloria päivässä, mutta siihen ei ole vielä monesti päästy.

”Yritän syödä niin paljon kuin fyysisesti pystyn päivän aikana. Välillä tulee vähän kiire tai ei ole ruokahalua, kun haluan levätä hetken ennen kuin voin syödä. Täällä pitää jatkuvasti työntää jotain suuhun ja se on vähän raskasta.”

Vegaaninen ruoka on ollut hankkeelle kaikkein suotuisin vaihtoehto. Menuun kuuluu muun muassa hernekeitto, ravioli, nuudelit ja maapähkinävoi. Veneen miehistöstä kaksi ovat kasvissyöjiä, Kvikant ja miehistön kolmas suosivat kasvisruokaa.

”Syömme paljon vegeannoksia, härkistä ja muuta. Lihatuotteet eivät kestä kovin pitkään, eikä koko ajan voi käydä kaupassa. Samalla liha maksaa enemmän, joten se myös taloudellinen kysymys, säästämme rahaa”, Kvikant kertoo.

Huumori auttaa jaksamaan Itämeren aalloissa

Baltic Swim 2022 -hankkeen miehistö. © Jesper Pettersson

Avomeressä uiminen eroaa uimahallissa uimisesta joiltain osin. Sää tuntuu myötätuulessa mukavalta, mutta vastatuulessa raskaalta. Haastavimmaksi asiaksi Gustav Kvikant kokee kuitenkin sen, että ei näe uidessaan merenpohjaa, vaan pelkkää mustaa.

”Uimahallin altaassa on se sininen viiva ja näkee mitä muut tekevät. Välillä täytyy totta kai katsoa eteenpäin, että tietää, mihin on menossa. Uimahallissa voi vain hengittää sivulle ja jatkaa eteenpäin, jossain vaiheessa allas päättyy. Täällä olen välillä uinut kymmenen minuuttia ja huomaan veneen olevan jossain ihan muualla. Kun en ole katsonut eteenpäin, saatan mennä väärään suuntaan.”

Kvikant on yllättynyt siitä, miten hyvin kroppa on pakon edessä kestänyt rasitusta. Vaikka hän tuntee, että keho olisi lepopäivän tarpeessa, haaste on enemmän psyykkinen, kuin fyysinen. Henkiseen jaksamiseen auttaa hyvä tiimi ja huumori.

”Nauretaan aika paljon silloin, kun en ole uimassa. Tietysti soitan perheelle, tyttöystävälle ja kavereille, sekin on iso tekijä. Muutenkin pienet asiat elämässä: vaikka välillä uiminen on aika raskasta, tulee hetkiä, kun huomaan nauttivani. Silloin yritän muistaa, että tämä on ainutlaatuinen kokemus, eikä kannata stressata sitä koko ajan.”

Kvikant myöntää, että alussa häntä pelotti – onko jotain unohtanut, riittääkö kunto, olisiko pitänyt valmistautua jotenkin toisin. Vatsataudin aikana mieliala oli myös synkkä.

”Ekan viikon jälkeen totesin, että ihan ongelmitta päästään kyllä maaliin”, Gustav Kvikant sanoo.

Lue myös: Itämeren kirkastaja Juha Nurminen jatkaa merten suojelutyötä: ”Saaristomeren alue on nyt meidän suurin ongelmamme”

X