Hipoivatko alkuviikon rattijuopot ennätystä – mikä on hurjin mitattu promillelukema?

Tavallisella ihmisellä hengenmeno on lähellä yli 3,5 promillen humalassa. Pitkään alkoholilla lotranneet voivat puhaltaa alkometriin isompia lukemia.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Kynttilät paloivat onnettomuuspaikalla Helsingin Viikissä tammikuussa 2012. Yksitoistavuotias tyttö kuoli, kun rattijuoppo ajoi hänen ylitseen suojatiellä.

Tavallisella ihmisellä hengenmeno on lähellä yli 3,5 promillen humalassa. Pitkään alkoholilla lotranneet voivat puhaltaa alkometriin isompia lukemia.
Teksti: Tuomas MacGilleon

Alkuviikolla kaksi autoilijaa puhalsi poliisin alkometriin noin 4,5 promillen lukemat.

Viime vuonna puolestaan uutisoitiin tapauksesta, jossa rattijuoppo puhalsi alkometriin 9 promillea. Huima lukema selittyi kuitenkin sillä, että mies oli juonut väkeviä juuri ennen poliisin tuloa. Myöhempi mittaus näytti 3,2 promillea.

Miten korkeita promillemääriä rattijuopoilta on mitattu?

Verestä tarkempi tulos

Helsingin poliisista kerrotaan, ettei poliisilaitoksilla pidetä kirjaa ennätyslukemista.

”Moni meistä on tietysti kuullut erilaisia lukuja, joiden perusteella ihmisen ei pitäisi pystyä ajamaan autoa lainkaan. Tälläkin viikolla lehdessä taisi olla uutinen neljän promillen ylityksestä. Yli kahden ja puolen promillen lukemat ovat silti verrattain harvinaisia”, ylikomisario Pekka Hög sanoo.

Yleensä rattijuopumuksesta puhalluskokeen perusteella epäilty viedään poliisiasemalle, jossa hänet puhallutetaan uudestaan tarkkuusalkometrillä.

Jos henkilö ei voimakkaan humalatilan tai loukkaantumisen takia pysty puhaltamaan tarkkuusalkometriin, häneltä otetaan verikoe. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL analysoi näytteet ja toimittaa ne eteenpäin Keskusrikospoliisille.

Keskusrikospoliisin rikosteknisessä laboratoriossa on tiedossa alkoholia nauttineiden kuljettajien verikokeiden tulokset vuodesta 2009.

”Korkein mitattu tulos tänä aikana on ollut 4,86 promillea”, KRP:n viestintäpäällikkö Klaus Kaartinen kertoo.

Huimia puhallutuslukemia on uutisoitu myös vuosituhannen alkupuolella, mutta Kaartisen mukaan vanhempien verinäytteiden tilastot eivät ole KRP:n tiedossa.

Hengenvaarallisen raja

Helsingin yliopiston päihdelääketieteen professorin Hannu Alhon mukaan hengenvaarallinen promilleraja voidaan tutkimustiedon perusteella määritellä melko tarkkaan.

”Terveellä työikäisellä aikuisella, joka ei käytä säännöllisesti alkoholia, 2,5 promillea tarkoittaa yleensä tajunnan tason alenemista ja 3 promillea tajuttomuutta. 3,5 promillen kohdalla on hengenmeno lähellä”, Alho sanoo.

Professorin mukaan epätavallisen korkeat promillemäärät kertovat kovasta toleranssista, joka syntyy säännöllisestä alkoholin käytöstä.

”Jos käyttää alkoholia päivittäin, aivojen sietokyky voi kasvaa huomattavasti. Esimerkiksi maksalle näin ei kuitenkaan käy, vaan haittavaikutukset ovat moninkertaiset.”

Käänne parempaan

Rattijuopumuksen raja ylittyy, kun veressä on alkoholia 0,5 promillea. Törkeän rattijuopumuksen raja on 1,2 promillea.

Rattijuopumus on rikosnimike myös silloin, kun kuljettaja ajaa autoa huumausaineen vaikutuksen alaisena.

Liikenneturvan tilastokatsauksen mukaan poliisin tietoon tuli yhteensä 17 662 rattijuopumustapausta vuonna 2014. Viimeisen kolmen vuoden aikana rattijuopumustapauksissa on kuollut vuosittain keskimäärin 58 ja loukkaantunut 676 henkilöä.

Luvut ovat synkkiä, mutta pidemmällä aikavälillä näyttää tapahtuneen käänne parempaan. Rattijuopumusten määrä, niistä aiheutuvat kuolemat ja loukkaantumiset ovat kaikki laskeneet noin kolmanneksella viimeisen kymmenen vuoden aikana.

”Valistus ja valvonta vaikuttavat, mutta pitkälle meneviä johtopäätöksiä on vaikea tehdä”, ylikomisario Hög toteaa.

X