Hoitajat kertovat vanhustenhoidon ongelmista: ”Välillä oli pakko olla käynnillä vain 15 minuuttia, vaikka asiakas olisi maksanut puolesta tunnista”
Seuran haastattelemat vanhustenhoidon hoitajat toivovat kannustavampaa palkkausta ja parempaa johtamista. Heidän mielestään myös hoitajat voivat vaikuttaa työn laatuun.
Vanhukset jäävät liian yksin niin laitoksissa kuin kodeissaankin.
Viime kesä oli vanhusten kotihoidossa työskentelevän lahtelaisen lähihoitaja Eijan uran kiireisin, koska sijaisista oli niin kova pula. Hän on työskennellyt vanhustenhoidossa 16 vuotta.
Eija kertoo, että työnantaja yritti ratkaista vaikeaa tilannetta esimerkiksi niin, että osa kotikäynneistä lyhennettiin ja työntekijöiden ylityökielto purettiin. Moni hoitaja teki tuplavuoroja, osa palasi kesken kaiken lomiltaan töihin.
”Välillä minun oli pakko olla käynnillä vain 15 minuuttia, vaikka asiakas olisi maksanut puolesta tunnista. Muuten en olisi ehtinyt hoitaa kaikkia päivän asiakkaita.”
Nyt kiire on hellittänyt. Tiukkoja työpäiviä Eijalla on vain muutamia kertoja kuukaudessa, jos ei ole saatu sijaisia korvaamaan jonkun hoitajan sairauslomaa.
”Meillä on hyvä työilmapiiri, koska me aina neuvomme ja autamme uusia tekijöitä. Tänne on yleensä helppo saada sijaisia. Kaikilla Lahdessa ei ole sama tilanne.”
Hyvää johtamista ja organisointia
”Hyvän työilmapiirin takana on hyvä johtaminen”, sanoo harjavaltalainen Emmi Flyktig, joka on työskennellyt vanhustenhuollossa niin sairaanhoitajana kuin esimiehenäkin.
”Hyvät työolot lähtevät hyvästä johtamisesta, esimerkiksi siitä, millaiset työvuorolistat ovat ja miten epäkohtiin puututaan.”
Hänen mukaansa esimiehen on oltava sellainen, jolle uskalletaan tulla puhumaan. Hoitajien ryhmissä voi olla kova ryhmäpaine, ja vaikeat asiat saatetaan haluta lakaista maton alle.
”Tosi vaikea tilanne on sellainen, että asukas on valittanut hoitajalle jonkun toisen hoitajan käytöksestä. Uskooko hoitaja muistisairasta vanhusta ja meneekö puhumaan esimiehelle? Hoitajat joutuvat usein vaikeisiin eettisiin tilanteisiin, koska vanhat ihmiset ovat heidän armoillaan.”
Kiirettä voi Emmi Flyktigin mielestä helpottaa työn paremmalla organisoimisella.
”Jos iltapäivällä aamu- ja iltavuorolaiset ovat kaksi tuntia töissä samaan aikaan, niin istutaanko kahvilla vai tehdäänkö jotakin muuta? Tai voisiko yöhoitaja hoitaa pyykinpesun? Vaatii hoitajiltakin isoa asennemuutosta ja kykyä päästää irti totutuista tavoista.”
Flyktigin mukaan paremmat hoitajamitoitukset eivät välttämättä takaa vanhuksille parempia oloja.
”Pahimmillaan ne vain tarkoittavat hoitajille pidempiä kahvitaukoja.”
Hoitaja ei välttämättä ehdi mahduttaa aikatauluunsa vanhukselle arvokasta jutustelua. © Lehtikuva / Anni Reenpää
”Paljon näkee vanhan ihmisen ohittamista”
”Vanhusten aktivointi on järkyttävän vähäistä”, sanoo helsinkiläinen sairaanhoitaja Kati.
Hän on työskennellyt vanhustenhuollossa sekä sairaalassa että kotihoidossa. Myös hän on sitä mieltä, että hoitajat voivat itse vaikuttaa työnsä laatuun.
”Tosi paljon voi tehdä työn ohessa. Kun mennään suihkuun, niin lauletaan samalla. Tai kun tehdään hoitotoimenpiteitä, niin jutellaan ikäihmiselle samalla. Sen sijaan näkee paljon vanhan ihmisen ohittamista.”
”Esimerkiksi näkee paljon sellaista, että kaksi hoitajaa hoitavat potilasta ja puhuvat toisilleen tämän yli.”
Katin mielestä ikäihmisen aktivoiminen ja kohtaaminen on helpompaa, kun on kertynyt työkokemusta.
”Kun ensimmäisiä kertoja katetroin, niin en varmaan sanonut sanaakaan potilaille. Nyt se on jo niin automaattista, että on aikaa höpötellä.”
Hoitajat toivovat parempia työoloja ja lisää palkkaa
Miten tärkeää isompi palkka näille hoitajille on? Eija toivoo parempia työoloja, Emmi puolestaan parempaa johtamista ja verohelpotuksia hoitajille. Katin mielestä pitää vaatia, että hoitajat tekevät työnsä kunnolla ja palkkausjärjestelmän pitäisi palkita hyvästä työstä.
”Se on liian tasapäistävä. Oma palkka pitäisi saada neuvotella sen mukaan, mitä osaa itse tuoda työhön ja työyhteisöön, ja millainen koulutus on. Harva haluaa kehittää työtään ja työyhteisöään, jos se ei näy palkassa. Palkka motivoi”, Kati sanoo.
Entä jäävätkö vanhukset heitteille? Perusasioista pidetään huolta, mutta kaikki kolme puhuvat siitä, että kotihoidossa on ikäihmisiä, joiden kuuluisi olla laitoksessa.
”Onko ihmisarvoista elämää vain istua kotona ja tuijottaa teeveetä? Olisiko parempi olla hoitolaitoksessa, jossa olisi päiväsalissa muita istumassa ja vähän elämää?” Kati pohtii.
Eija kertoo, että hänen tiimissään on kolme kotonaan laitospaikkaa odottavaa ja yksi odottaa sairaalassa.
Emmin mukaan on yleistä, että vanhusten hoitokodeissa on vapaita hoitopaikkoja, mutta ei ole hoitajia.
”On tärkeää puhua epäkohdista mutta myös siitä, miten hienoa tämä työ on. Muuten kukaan ei enää halua tälle alalle.”
Eijan ja Katin nimet muutettu, mutta heidän henkilöllisyytensä ovat toimituksen tiedossa.