Kyse ei ole vain rahasta – Tehyn Millariikka Rytkönen: ”Kuka purkaa hoitovelan, kun nuoret eivät alalle halua?”
Millariikka Rytkönen on ehkä uransa kovimmassa paikassa. Hoitoalan lakko näyttää todennäköiseltä tilanteessa, jossa hoitovelka on valtava. Mutta koska olisi oikea aika nostaa naisvaltainen ala palkkakuopasta?
Millariikka Rytkönen halusi lapsesta asti hoitoalalle, mutta suosittuja sairaalasarjoja hän ei katso: ”En kestä niiden virheitä, vaikka kyse on fiktiosta.”
Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kertoo heti haastattelun alkuun: neuvottelut työnantajapuolen eli Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien (KT) kanssa ovat ”ihan telineissä”. Tämä ei kuulosta hyvältä, sillä lakon alku lähestyy. Se alkaa perjantaina 1. huhtikuuta, jos osapuolet eivät löydä sopua neuvotteluissa.
”Tosi tahmeaa on. Meidän kannaltamme isoin kysymys on alan pelastaminen, eikä se onnistu ilman palkkaohjelmaa. Hoitajapula oli jo ennen koronaa, ja nyt pitäisi saada sen jäljiltä valtava hoitovelka purettua”, Millariikka Rytkönen huomauttaa.
”Kuka tämän hoitovelan purkaa, kun ihmiset pakenevat alalta ja nuoret eivät halua sille, koska palkkaus on pielessä, työolot ovat pielessä ja johtaminen on pielessä?”
Lakko on järeä ase, mutta sen uhka voi hyvin realisoitua. Niin kaukana osapuolet ovat toisistaan, ja niin peräänantamattomalta hoitoalan järjestöt ja Rytkönen vaikuttavat.
”Terveys ja hyvinvointi ovat investointi – eivät menoerä”
Kunta-alan sopimuksiin kuuluu yli 425 000 palkansaajaa, joista hoitotyötä tekee noin 40 prosenttia. Sosiaali- ja terveydenhuollon työ- ja virkaehtosopimuksen piirissä on 177 000 työntekijää. Rytkönen johtaa heistä valtaosaa. Tehyssä on yli 160 000 jäsentä, joista sairaanhoitajia on noin puolet ja naisia yli 90 prosenttia.
Millariikka Rytkösen mukaan Tehy ja sen sisarjärjestö Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super ovat jo aiemmin ilmoittaneet, että jos ylimääräistä rahaa niiden palkkaohjelmaan ei löydy, uutta sopimusta ei synny tai sitten tehdään esimerkiksi syksyyn yltävä sopimuspätkä.
Yleisesti työehtosopimukset sovitaan noin kahdeksi vuodeksi, ja myös Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat tavoittelee vähintään kaksivuotista sopimusta.
Tällä hetkellä neuvotteluissa ollaan yhtä mieltä vain siitä, etteivät teollisuuden sopimat 1,8–2 prosentin palkankorotukset käy kuntiin ja kuntayhtymiin. Työntekijöille ne ovat aivan liian vähän, työnantajille liian paljon.
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat esittelee Markku Jalosen ja ekonomistiensa johdolla laskelmia, joiden mukaan jo sadan euron korotuksista kunta-alan kuukausipalkkoihin aiheutuisi lähes miljardin euron kustannusvaikutukset. Tavallista on myös mainita korotusten tuoma veronkorotuspaine, vaikutus kansantalouteen ja vientiteollisuuteen.
”Vienti on tärkeää, mutta sitä ei olisi ilman meitä. Terveys ja hyvinvointi ovat investointi, eivät menoerä. Tätä ei Suomessa jostain syystä nähdä vieläkään, ja sama pätee esimerkiksi koulutukseen ”, Rytkönen huomauttaa.
”Puolustan omieni etua”
Millariikka Rytkönen, 46, on johtanut Tehyä vuodesta 2017. Aiemmin hän toimi Kätilöliiton puheenjohtajana. Rytkönen on koulutukseltaan kätilö, ja hänellä on pitkä ura käytännön hoitotyössä.
Räväkän naisen maineessa oleva puheenjohtaja on välittömän oloinen, nauraa herkästi ja höystää puhettaan valikoiduilla voimasanoilla sekä itseironisilla kommenteilla. Kynsiin on maalattu Ukrainan värit, työhuoneen pöydällä on laatikko hiusten väriin sopivia punaisia kasvomaskeja.
”Ay-jyrä” on kliseinen ilmaisu, mutta Rytkönen ei vastaa perinteisestä kuvaa ammattiliiton pomosta.
Onko hän jyrä?
Millariikka Rytkönen alkaa nauraa ja hiljenee sitten hetkeksi miettimään.
”Kai minä sitten olen. Olen ay-johtaja ja hoitaja, joka puolustaa omiensa etuja. Tulen kentältä, kuten jo Tehyn säännöt vaativat. Uskon toimintaan, ja se on sitten johtanut tähänkin hommaan.”
Hän sanoo, että synnytyssairaalassa ja -saleissa hän eli ”tasa-arvokuplassa”. Kaikki pyörii synnyttäjän ja syntymän ihmeen ympärillä, ja ammattikunta on naisvaltainen. Ammattiyhdistysjohtajana ja tiukoissa neuvotteluissa sukupuolesta tuli toisella tavalla tietoiseksi.
”Ei ole liioiteltua sanoa, että vastaan on tullut ihan avointa naisvihaa. Se ei välttämättä koske minua henkilönä, vaan taustalla on yhä ajattelua, että ’ole sinä akka näistä asioista hiljaa’.”
Kritiikkiä on tullut myös omien joukosta. Esimerkiksi rokotevastaisia löytyy myös hoitohenkilökunnasta, ja Rytkönen sanoo törmänneensä asiaan jo HPV- ja influenssarokotteiden kohdalla aiempina vuosina.
”Suomi on vapaa maa, ja täällä saa pitää omat mielipiteensä ja valintansa. Meidän alalla on kuitenkin tietyt reunaehdot, ja niihin sitoudutaan alusta asti”, hän muotoilee.
Sympatiaa, entä muuta?
Pandemiakuorma toi hoitajien palkkavaatimuksille roppakaupalla lisää tukea niin kansalta kuin poliitikoilta. Se ja kokonaisuupumus ovat osaltaan lisänneet kentän nyt tai ei koskaan -tunnelmaa.
”Koskaan ei ole oikea aika nostaa naisvaltaisten alojen palkkoja, eikä koskaan ole oikea aika lakkoilla. Kukaan ei erityisesti fanita lakkoja, mutta niiden hedelmät kelpaavat kaikille. Korostan silti yhä, että tässä on kyse suomalaisten hyvinvoinnista, ei vain hoitajista.”
Jo vuonna 2019 Tehy ja Super esittivät palkkaohjelmaa, joka korottaisi hoitajien palkkoja vuosittain 1,8 prosenttiyksikköä yli miesvaltaisen alojen palkkojen korotusten tai niin sanotun yleisen linjan kymmenen vuoden ajan.
Ohjelman kustannukset olisivat 100–150 miljoonaa euroa vuodessa. Mistä rahat otettaisiin?
”Neuvottelupöydässä neuvotellaan tulos, ja yhteiskunnalta eli verovaroista saadaan siihen rahat. Jos päättäjät eivät halua rahoittaa hoitoalaa ja terveydenhuoltoa, on heidän tehtävänsä myös kertoa, mitä jätetään hoitamatta”, Rytkönen kuittaa.
”Hoitajapula on globaali, Suomen kanssa kilpailee moni kovemman palkkatason maa”
Pandemian aikana kauhisteltiin, ettei ihmishengelle voi laskea hintaa, vaikka terveydenhuollon arjessa vastaavia priorisointeja ja valintoja tehdään jatkuvasti.
Tiukkoja rajoituksia perusteltiin myös rokotusten jälkeen ja aivan viime kuukausiin saakka terveydenhuollon kantokyvyllä. Erityisen kärkkäästi näin tekivät pääministeripuolue Sdp ja sen peruspalveluministeri Krista Kiuru.
Ukrainan sota vie nyt päättäjien ajan ja median huomion, mutta pääministeri Sanna Marinin (sd) olisi poliittisesti erittäin vaikeaa vastustaa hoitoalan vaatimuksia ja tuomita mahdollista lakkoilua.
Myös Millariikka Rytkösellä on demarien jäsenkirja, ja hän on entinen kuntapoliitikko.
”Näinhän se on, mutta minä katson maailmaa tehyläisin, en puoluelasein. Täytyy tehdä yhteistyötä riippumatta siitä, ketä valtioneuvostossa kulloinkin istuu – ja puheenjohtaja-aikananikin siellä on istunut lähes kaikkien puolueiden edustus. Mutta ei mikään hallituspuolue voi työntää tässä päätä pensaaseen.”
Työvoimapula on pakottanut kunnat ja hoivayritykset houkuttelemaan hoitajia etenkin syrjäseuduille rahabonuksilla ja paremmilla työoloilla.
Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan asettama työryhmä pyrkii parantamaan hoitoalan veto- ja pitovoimaa. Tammikuussa julkaistussa ensimmäisessä esityksessään ryhmä esitti keinoiksi lisä- ja täydennyskoulutusta, kansainvälistä rekrytointia ja yleistä työhyvinvoinnin eli työolojen ja johtamisen parantamista.
Millariikka Rytkönen on mukana ryhmässä. Hänestä hyviä aikomuksia vesittää, että oleellisin eli palkat on rajattu sen ulkopuolelle vain työmarkkinajärjestöille kuuluvana asiana.
”Mitä rekrytointeihin tulee, Tehy kannattaa työperäistä maahanmuuttoa, mutta eettisillä pelisäännöillä. Se, että haetaan ulkomailta vielä pienipalkkaisempia ihmisiä, jotka eivät pääse koulutustaan vastaaviin töihin tai saa tulorajojen vuoksi perhettään mukaan, ei ole ratkaisu. Ja hoitajapula on globaali, Suomen kanssa kilpailee moni kovemman palkkatason maa.”
”Kaikkia ei voi miellyttää”
Julkisesti rahoitetut kunta-alat ja järjestöt kilpailevat tavallaan samoista rahoista. Myös Tehyn sisällä on monenlaisissa tehtävissä työskenteleviä ihmisiä, ja keskenään ristiriitaiset vaatimukset, tyytymättömyys ja kademielikin nousevat helposti esiin.
”Siitä ei voi lähteä, että kaikkia pitäisi miellyttää. Pitää mennä arvojen mukaan ja tehdä, mitä voi. En minä kätilönäkään valitse, ketä hoidan ja ketä en. Oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon toteutuminen työelämässä on avainkysymys”, Millariikka Rytkönen sanoo.
Pitkään väännetty sote-uudistus tuo Suomeen hyvinvointialueet ensi vuoden alussa. Silloin palkat on määrä harmonisoida alueiden sisällä niin, etteivät kenenkään tulot laske. Käytännössä palkat sovitettaisiin korkeimpien palkkojen mukaan.
Työnantajapuoli on kytkenyt yhteen sopimusneuvottelut ja palkkojen harmonisoinnin vaativat satojen miljoonien lisäkustannukset. Rytkönen mukaan kyseessä on ”Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajan taidokas sumutus”.
”Harmonisointi ei kosketa kaikkia eikä oikeasti nosta muutenkin pieniä hoitajien palkkoja kuin muutaman kympin. Esimerkiksi 2 500 euron kuukausipalkkaan voi tulla viiden euron lisäys.”
Lääkäreillä eri työnantajien maksamien saatavuus- ja muiden lisien erot voivat nyt olla useita satoja euroja kuukaudessa.
Sairaalamaailma on hyvin hierarkkinen, ja huono johtaminen on Rytkösen mukaan kehnon palkan lisäksi kasvattanut hoitajien eettisen kuorman kestämättömäksi.
”Emme ole tunkemassa lääkärien tontille tai vaatimassa lisää vastuuta, vaan sitä, että työt saisi tehdä ilman jatkuvaa kiirettä, huonoa omatuntoa ja alipalkkausta.”
Nyt tai ei koskaan? Se jää nähtäväksi.
Korona mullisti sekä elinkeinoministeri Mika Lintilän että hänen kolmivuorotyötä sairaanhoitajana tekevän tyttärensä Netta Lintilän arkea. © Vessi Hämäläinen