Seura selvitti: Jääkiekon SM-liiga rypee mullistuksen kourissa – Määrääkö tahdin urheilu vai raha?
SM-liiga aukesi pitkän odotuksen jälkeen. Sinne pääsee ostamalla 3,8 miljoonan euron osakkeen – mutta kenellä on siihen varaa?
Kiekko-Espoo sai täysosuman ja hyvin todennäköisesti paikan SM-liigasta syksyksi 2024. Seuran hakemus on yksimielisesti hyväksytty lisenssikomiteassa. Viimeisen päätöksen tekee vielä Liigan yhtiökokous.
Suomen suurin ja suosituin urheilusarja jääkiekon SM-liiga on suurimman mullistuksensa keskellä kymmeneen vuoteen.
SM-liiga tai Liiga, niin kuin nimi on muutaman vuoden virallisesti kuulunut, ilmoitti lokakuussa 2023, että vuonna 2025 sarja jälleen aukeaa ja karsinnat palaavat. Suomen toiseksi korkeimman sarjatason Mestiksen voittaja ja Liigan viimeiseksi jäänyt ratkaisisivat pelaamalla, kumpi saa seuraavalla kaudella paikan auringossa.
Se oli yllättävää, sillä vielä kesäkuussa Liiga oli kertonut, ettei se ota vastaan hakemuksia kaudelle 2024–25.
Joka tapauksessa suomalainen jääkiekkoyhteisö tervehti lokakuun päätöstä ilolla. Mestiksessä pelaavat Jokerit, Kiekko-Espoo ja turkulainen TUTO Hockey – kaikki entisiä liigaseuroja – ilmoittivat kukin vuorollaan, että niiden tavoitteena on pelata Liigassa.
Tätä oli odotettu kymmenen vuotta, ja lopulta Liiga kuunteli kannattajia ja pelaajia.
Paitsi, että ei oikeastaan kuunnellut.
Salainen osakassopimus
Pian kävi nimittäin ilmi, että vaikka Liiga teoriassa olikin avautumassa, sinne pääsemisen ehdot olivat äärimmäisen jyrkät. Vaadittiin sekä urheilullista menestystä että miljoonia euroja.
13. marraskuuta Jokerit ilmoitti, ettei se olekaan enää kiinnostunut noususta Liigaan, mikäli pääsarjapaikkaan vaadittavat taloudelliset ehdot pysyvät ennallaan.
Jokerit totesi vaadittavat taloudelliset satsaukset liian suureksi riskiksi.
”Ei tullut [alussa] edes mieleen, että kun pelaamalla mennään, niin osakkeen hinta tuplataan sen jälkeen. Oikeastaan pelaamalla nouseminenkin on tehty niin hankalaksi kuin mahdollista. Kun yksityiskohdat varmistuivat, tuli selväksi, ettei siinä ole meidän organisaatiomme ja sen tulevaisuuden kannalta mitään järkeä”, kirjoitti Jokereiden puheenjohtaja Mikko Saarni Jokereiden verkkosivuilla.
Saarni viittaa siihen, että Liigaan tullessaan seuran pitäisi paitsi ostaa liigaosake myös solmia osakassopimus. Se on ongelmallista, sillä osakassopimuksen sisältö on salainen, joten etukäteen ei pysty harkitsemaan, mihin seura on sitoutumassa. Piilossa ovat esimerkiksi seuralle sopimuksen myötä lankeavat vastuut sekä se, mikä osakkeen rooli voisi olla mahdollisessa konkurssitilanteessa.
Lisäksi Liigan lisenssikomitea edellyttää uudelta seuralta sitoumuksia niin sanotuista tappiotakuista ainakin kolmen kauden ajaksi. Eli mahdollisille satojentuhansien eurojen tappioille täytyy etukäteen olla tiedossa maksaja, jos seura itse ei selviydy taloudellisista velvoitteistaan.
Eikä rahanmeno lopu tähän. Liigaan nousevan joukkueen pitäisi ensin panostaa pelaajabudjettiin niin merkittävästi, että se hyvin todennäköisesti voittaisi ensin Suomen toiseksi korkeimman sarjatason Mestiksen ja niiden jälkeen vielä liigakarsinnat Liigan viimeiseksi sijoittunutta joukkuetta vastaan.
Mestiksen seurat julkaisivat 30. marraskuuta tiedotteen, jossa seurojen puheenjohtajat kertoivat olevansa hyvin huolissaan suomalaisen jääkiekon nykytilasta.
Mestis-seurat kokevat, että kaikki Liigan ulkopuoliset seurat oli jätetty oman onnensa nojaan. Varsin tiukkasanainen teksti luonnehti koko suomalaisen jääkiekon tilannetta sellaiseksi, että laji ei voi hyvin ja viidentoista liigajoukkueen etu on mennyt kaikkien muiden suomalaisten jääkiekkoseurojen sekä niiden pelaajien ja kannattajien edun edelle.
Vuoristoradan vauhti kiihtyy
Vuoristoratamainen tunnelma sai jatkoa muutama päivä ennen joulua, kun Liiga ilmoitti, että Kiekko-Espoolle on myönnetty ehdollinen liigalisenssi jo ensi kaudelle eli syksystä 2024 alkaen. Viimeisen päätöksen asiassa tekee vielä Liigan yhtiökokous.
Espoolta vaaditaan vain talousehtojen täyttämistä mutta ei urheilullista menestymistä karsinnoissa tai edes Mestiksen voittamista.
Samana päivänä Liiga kertoi myös, että turkulaiselle TUTO Hockeylle Liiga-lisenssiä ei myönnetä, sillä lisenssikomitea ei nähnyt seuran taloutta kriteerien mukaisena.
TUTO ilmoitti vastavuoroisesti valittavansa päätöksestä urheilun oikeusturvalautakuntaan. Valitusta ei ole käsitelty 18. tammikuuta mennessä.
SM-Liiga ei suo paikkaa pelaamalla eikä karsinnoilla
Viimeisimmät Liigan ja Mestiksen väliset karsinnat on pelattu keväällä 2013. Silloin Ilves piti sarjapaikkansa lyömällä Mikkelin Jukurit voitoin 4–1. Sen jälkeen karsintoja ei ole järjestetty eikä Liigaan ole voinut nousta pelaamalla. Sarjapaikan on siitä huolimatta voinut saada lisenssihaun myötä, jos seurat ovat täyttäneet SM-liigalisenssiin tarvittavat ehdot.
Vuonna 2014 Jokerit jätti Liigan ja lähti venäläiseen KHL-liigaan. Samaan aikaan Vaasan Sport nostettiin Liigaan seuran täytettyä taloudelliset kriteerit. Vuonna 2015 Liigaan nostettiin Kouvolan KooKoo, sekin niin sanotusti kabinetin kautta. 2016 Espoon Blues ajautui konkurssiin ja jäi pois Liigasta ja Mikkelin Jukurit sai paikan Liigasta ilman karsintoja.
Kumpi määrää, urheilu vai raha?
Jos pelaajat saisivat päättää, sarjatason vaihtumiseen olisi mahdollisuus joka kevät. Suomalaisia jääkiekon ammattipelaajia edustava Pelaajayhdistys haluaa Liigan ennen kaikkea urheilullisesti auki.
Pelaajayhdistyksen puheenjohtaja Teemu Ramstedt sanoo, ettei nykyinen, Liigan lokakuussa tekemä päätös ole pelaajien kannalta tyydyttävä. Liiganousu on liiaksi taloudellisten tekijöiden varassa.
”Näkymä tulevaisuuteen on hämärä, eikä kukaan tunnu tietävän tarkkaan, mihin suuntaan Liigaa ollaan viemässä. On haastavaa kommentoida asiaa, sillä tilanne tuntuu elävän jonkin verran joka viikko”, Ramstedt sanoo.
Pelaajat haluavat urheilullisen tien Liigaan olevan auki ainakin kolmanneksi korkeimmalta sarjatasolta eli Suomi-sarjasta. Käytännössä se tarkoittaisi, että jos Kotkan Titaanit tai Porvoon Hunters saisivat kokoon riittävän pelaajabudjetin, muutaman vuoden päästä niiden kotiareenoilla voisivat vierailla sarjapisteistä kamppailemassa vaikkapa HIFK tai Tappara.
Sarjojen avaaminen olisi Ramstedtin mukaan hyvää lääkettä Mestiksen näivettymiselle.
”Itse brändäisin uudelleen tämän Liigan ja Mestiksen välisen asetelman, mutta joka tapauksessa niin kauan kuin nykyisen kaltainen Mestis on olemassa, aivan varmasti urheilullinen avaaminen tekisi hyvää sille ja Suomi-sarjalle.”
Tulevana keväänä Mestiksen ja Suomi-sarjan välillä karsinnat järjestetään, ja Ramstedt toivoo, että järjestelmästä tulee pysyvästi avoin. Hänen mukaansa eurooppalaiseen ajatukseen sarjajärjestelmistä kuuluu olennaisesti nousemisen mahdollisuus ja putoamisen uhka.
”Jos on teoriassa urheilullinen avoimuus, mutta muut taloudelliset realiteetit ovat täysi mahdottomuus, niin ei tilanne kauheasti lämmitä. Se saattaisi vesittää urheilullisen karsinnan.”
Pelaajayhdistyksen mukaan Liiga ei voi päättää yksin tärkeistä sarjajärjestelmämuutoksista, vaan päätökset tulisi tehdä yhdessä. Pelaajayhdistys on julkisuudessa esittänyt kolmikantaneuvotteluja yhdistyksen, Liigan ja Jääkiekkoliiton välillä.
”Olemme halunneet sitä vahvasti ja ensimmäisen kerran pyytäneet yli vuosi sitten. Ehkä voisi puhua myös nelikantaneuvotteluista, sillä ehkä Jääkiekkoliiton edustajan lisäksi pitäisi olla myös Mestiksen seurojen edustaja”, Ramstedt sanoo.
SM-liigaan vain urheilullisin perustein
MTV3:lle ja Hämeen Sanomille jääkiekkosisältöjä toimittava Petteri Sihvonen on aikoinaan myös pelannut ja valmentanut SM-liigassa. Hänen mukaansa Liigan tempoilu vaikuttaa ulospäin karmealta.
”Nyt näyttää siltä, että Liigan toimistolla ja hallituksessa edetään aivan ilman suunnitelmaa. Mennään kriisistä toiseen ja lennosta yritetään keksiä, että mitähän nyt tehtäisiin. Tausta-ajatus on selvästi tähän saakka ollut, että ei tehdä mitään, mutta onneksi kilpailulainsäädäntö pakottaa nyt tekemään jotain”, Sihvonen sanoo.
Hänen näkemyksensä mukaan Liigan johtajat ovat tällä kaudella löytäneet itsensä parin viikon välein lähestulkoon tekemättömästä paikasta.
”Liiga yrittää maalailla tiedotteita, joiden mukaan Liiga etenee pisteestä toiseen, kun he todellisuudessa ajautuvat tilanteisiin.”
Sihvonen haluaisi, että liigapaikka ratkaistaisiin pelkästään urheilullisin perustein, eli esimerkiksi Forssan jäähallissa voitaisiin pelata Liigaa, jos Forssan Palloseura voittaisi karsinnat.
”Niin sen tismalleen pitäisi olla. Kyllä se kestetään, jos Fopsi nousee. Eikä juuri tällä hetkellä Fopsia häävimpi vaihtoehto ole se SaiPakaan. Ruotsissahan pääsarjaan nousee joukkue milloin mistäkin tuppukylästä, ja se on kaunista. Se on urheilua, ja unelma elää ympäri maata. Sen sijaan SM-liiga sulkee pois unelmia.”
Viidentoista seuran kartelli?
Liigaa koskevissa analyyseissa, kolumneissa ja podcasteissa on pitkin syksyä väläytelty sanaa kartelli.
Talouselämässä se tarkoittaa yritysten yhteenliittymää, jonka tarkoituksena on saavuttaa monopoli tai siihen verrattava asema markkinoilla keskinäistä kilpailua rajoittamalla. Sekä Veroviraston että Kilpailu- ja kuluttajaviraston määritelmän mukaan kartellit aiheuttavat taloudellista vahinkoa markkinoille ja koko yhteiskunnalle.
Huippujuristi, urheiluoikeuden asiantuntija Olli Rauste on perehtynyt Liigaan liitettyihin kartelliväitteisiin. Rauste huomauttaa, että Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV totesi jo vuonna 2019, että Liiga on kartelli.
”Kartelli sinänsä ei ole kielletty eikä monopoliasemakaan, vaan kiellettyä on sellainen käyttäytyminen, joka rajoittaa kilpailua. Jos kartellia käytetään kilpailijoiden poissulkemiseen, silloin se on lainvastaista”, Rauste sanoo nyt.
KKV:n vuoden 2019 linjauksessa oli kyse yksittäisen pelaajan työoikeudellisesta asiasta, kun Michael Keränen siirtyi vuonna 2017 KHL-seura Jokereista liigaseura Ilvekseen, mistä Liiga asetti Ilvekselle sakon. KKV totesi myöhemmin sakon laittomaksi.
”Keräsen tapauksessa KKV katsoi, että Liigan seurat muodostavat kartellin, mutta myös Liiga osakeyhtiönä monopoliasemassa olevana yrityksenä on vastuussa.”
Yksi vai viisitoista toimijaa?
Syksyllä 2023 on sen sijaan puhuttu siitä, estääkö Liigan viidentoista seuran kartelli muiden suomalaisten jääkiekkoseurojen tulemisen alalle ja asettaa näin muut seurat ja niiden takana olevat yritykset perusteettomasti eri asemaan.
Rauste viittaa Kilpailuviraston vuonna 1995 tekemään päätökseen tuolloisen koripallon korkeimman sarjatason osalta. Silloin linjattiin, että korkeimmalle sarjatasolle nousun esteeksi ei saa asettaa liian kovia taloudellisia eli elinkeinotoiminnan ehtoja ja määräyksiä.
”Vaikka kyse siinä oli koripallosarjasta, samat doktriinit ovat edelleen sovellettavissa viranomaiskäytännössä. Silloin Kilpailuvirasto jakoi kriteerit kahteen luokkaan: urheilullisiin ja taloudellisiin eli elinkeinotoiminnan puoleen. Jälkimmäisistä linjattiin, että ne ovat hyväksyttävissä vain silloin, kun ne ovat välttämättömiä.”
Vuoden 1995 päätöksessä Kilpailuvirasto totesi, että määräävässä markkina-asemassa oleva elinkeinonharjoittaja tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymä [kuten Liiga] ei saa asettaa eikä soveltaa sellaisia ehtoja ja määräyksiä, jotka keinotekoisesti sulkevat alalta pois joitakin yrityksiä [kuten Mestiksen seurat] tai jotka merkitsevät keskenään samanlaisten yritysten joutumista perusteettomasti eri asemaan.
Eikö tämä nyt ole Liigan kannalta aivan päivänselvää tekstiä?
”On. Noin pitäisi toimia. Jos Jääkiekon SM-liiga Oy on vain yksi toimija, sitä voidaan arvioida määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä. Jos taas ajatellaan, että viisitoista liigaseuraa yhdessä päättävät itsenäisinä toimijoina, silloin voidaan ajatella kyseessä olevan kartelli.”
Osake on tuottoisa sijoitus
Liigaan haluavia Jokereita on hiertänyt muun muassa Liiga-osakkeen hinta, jonka on eri yhteyksissä kerrottu tällä kaudella olleen 3,5–3,8 miljoonaa euroa.
Rauste kertoo nähneensä Liigan osakassopimuksen. Hänen mukaansa Liiga on noudattanut sopimusta johdonmukaisesti kaikkien hakijoiden kohdalla.
Liiga-osakkeen hinta määräytyy osakassopimuksen mukaan. Arvonnousua 1,8 miljoonasta 3,5 tai 3,8 miljoonaan Rauste pitää loogisena, sillä hinnassa otetaan huomioon televisiointikorvaukset kahdelta seuraavalta kaudelta.
Tulevat televisiointikorvaukset huomioiden osakkeen hinta ei siis ole kohtuuton.
”Ei se siinä mielessä ole, että pääset hinnalla osakkaaksi yhtiöön, joka tuottaa kahdessa kolmessa vuodessa takaisin sen sijoituksen. Sehän on itse asiassa hyvin edullisesti hinnoiteltu osake.”
Kaikki Liigan ottelut esitetään suorina lähetyksinä maksukanavilla, ja tv-oikeuksien tuottopotentiaali on korkea. Telia osti Liigan televisiointioikeudet kaudesta 2018–2019 alkaen. Keväällä 2022 jatkosopimus tehtiin kauden 2026–2027 loppuun saakka. Vuoden 2023 aikana oikeudet siirtyivät kuitenkin Telialta MTV:lle.
Sopimuksen tarkka sisältö ei ole julkista tietoa, mutta julkisuudessa esitettyjen arvioiden mukaan MTV maksaa Liigalle kauden 2026–2027 loppuun mennessä jopa yli 90 miljoonaa euroa.
Jos tv-oikeuksien arvo pysyy samana, kolme miljoonaa tulee Liiga-osakkeen ostavalle seuralle pian takaisin.
Mallia pikaruokaketjuilta
Rausteen mukaan toinen kysymys kuitenkin on, onko osakkeenostopakko itsessään kohtuuton ehto Liigassa pelaamiselle. Kilpailuviraston aiempi päätöshän sanoo, ettei saa asettaa sellaisia ehtoja, jotka estävät uusien kilpailijoiden alalle tulon.
Jos 3,5–3,8 miljoonan euron investointi katsotaan Mestiksen seuroille kohtuuttomaksi ehdoksi, mikä silloin ratkaisuksi?
”Siinä tapauksessa Liigassa voisi silloin olla kahdenlaisia joukkueita. Niitä, joilla on Liiga-osake, ja niitä, joilla ei ole ja jotka pelaavat vain lisenssillä”, Rauste vastaa.
Tämänlaista ratkaisua ehdotti muun muassa HIFK:n entinen puheenjohtaja Timo Everi Ilta-Sanomien haastattelussa marraskuussa.
”SM-liigan osakkuus- ja lisenssijärjestelmä pitäisi erottaa kokonaan toisistaan. Jääkiekkoa ei tule pelata osakkeella vaan lisenssillä”, Everi sanoi IS:lle.
Muussa bisneksessä on mahdollista operoida jotakin brändiä joko omistukseen perustuen tai pelkällä lisenssillä. Rauste nostaa esimerkiksi pikaruokaketjut. Kuka tahansa Matti tai Maija Meikäläinen voi lisenssillä perustaa McDonald’s-ravintolan, vaikka ei ole McDonald’sin omistaja.
”Silloin ei tietenkään saisi esimerkiksi samaa määrää tv-tuloja kuin osakkeenomistajat, mutta voisi kuitenkin järjestää liigaotteluita.”
Nyt Liigaan mieliviltä seuroilta edellytetään osakkeen ostamisen lisäksi myös taloudellisia takuita siitä, että seuran laskuille ja maksuille löytyy varmasti maksaja kaikissa tilanteissa. Tarkoitus on valvoa, ettei nousija mene konkurssiin kesken pelikauden, sillä siitä kärsisivät myös kaikki muut seurat. Se on järkevää, mutta nyt Liigassa jo olevilta joukkueilta ei edellytetä selvitystä siitä, että ne varmasti pystyvät hoitamaan taloudelliset vastuunsa seuraavat kolme vuotta.
Rauste pitää tätä epäreiluna.
”Tietysti samojen sääntöjen pitäisi koskea uusia pyrkijöitä ja nykyisiä liigaseuroja. On syrjintää, jos nykyinen seura saa pitää sarjapaikkansa, vaikka sen talous olisi heikommalla tolalla kuin nousua haluavan Mestis-seuran.”
Lue myös: Näkökulma: Saataisiinpa Tuto Hockey Liigaan mahdollisimman pian