Kannattaako ottaa yksityinen sairauskuluvakuutus?

Sairauskuluvakuutusten ehdot kannattaa tutkia tarkkaan.

Olen vielä töissä, mutta eläkevuodet häämöttävät jo horisontissa. Olen toistaiseksi työterveyshuollon tyytyväinen käyttäjä ja vielä melko terve. Viime vuosina olen kuitenkin alkanut kuunnella kertomuksia siitä, miten vaikeaa terveyskeskuksista on saada apua. Erikoislääkärienkin ajat tuntuvat olevan kiven alla. Ei kuulosta hyvältä. Miten voisin tulevaan varautua? Onko muuta keinoa kuin yksityinen sairausvakuutus? Olisiko se varteenotettavin vaihtoehto?
Kysyy nimim. Tuleva eläkeläinen

Et ole huolesi kanssa yksin. Yli puolella miljoonalla suomalaisella on jo vapaaehtoinen sairauskuluvakuutus. Jos lasten vakuutukset otetaan laskuihin mukaan, määrä nousee yli 900 000:n. Moni siis epäilee julkisen terveydenhoidon palvelukykyä. Hoitoon halutaan heti, joten yksityiset palvelut houkuttelevat.

Yksityinen sairauskuluvakuutus voi olla hyvä vaihtoehto, jos on vakuutusta ottaessaan riittävän terve. Vakuutusyhtiöt eivät nimittäin ota vastuulleen vakuutuksen ottamishetkellä olemassa olevia sairauksia. Ne rajataan vakuutuksesta pois, eikä korvauksia niiden aiheuttamista kuluista makseta. Vakuutusyhtiöt varmistavat selustansa vaatimalla terveysselvityksen ennen vakuutuksen myöntämistä. Siinä kysellään muun muassa aiemmista sairauksista. Vakuutusyhtiö voi myös kieltäytyä myöntämästä vakuutusta, jos se pitää riskiä liian suurena.

Vakuutusta ei myöskään saa, jos on liian vanha. Monissa vakuutusyhtiössä vakuutuksen ottamisen ja sen voimassaolon ikärajat vaihtelevat 50–70 vuoteen. Joukosta erottuu OP-Pohjolan tänä keväänä markkinoille tuoma terveysvakuutus. Sen voi ottaa vielä 85-vuotiaana. Vakuutus on voimassa satavuotiaaksi asti.

Tutustu vakuutusehtoihin

Vakuutusehtoihin kannattaa kuitenkin perehtyä huolellisesti ja niitä kannattaa vertailla. Muuten käy helposti niin, että maksaa maltaita ja lopulta pettyy, kun korvaukset tai vakuutusyhtiön toiminta eivät vastaa odotuksia. Kannattaa esimerkiksi huomata, ettei hoitopaikkaa välttämättä saa valita vapaasti. Korvauksen edellytyksenä voi näet olla, että käyttää vakuutusyhtiön yhteistyökumppaneiden palveluita. Korvausta ei myöskään saa mistä tahansa hoidoista.

Yleensä edellytyksenä on, että hoito on Suomessa yleisesti käytössä ja että se on yleisesti hyväksytyn lääketieteellisen kokemuksen mukaan tarpeellinen sairauden tutkimiseksi tai hoitamiseksi. Esimerkiksi yksityisellä klinikalla annettu syöpähoito on tämän perusteella jätetty korvaamatta. Vakuutusehdoissa on yleensä myös pitkä lista tavanomaisemmista hoidoista, joita ei korvata. Niihin voivat kuulua esimerkiksi fysioterapeutin hoidot. Korvauksilla on yleensä myös katto. Mitä korkeammalle sen hilaa ja mitä kattavampi vakuutus on, sitä kalliimmaksi se tulee. Sen vuoksi kannattaa miettiä tarkasti, miltä riskeiltä haluaa suojautua.

Mieti miten laajan vakuutuksen tarvitset

Korvauksilla on yleensä myös katto. Mitä korkeammalle sen hilaa ja mitä kattavampi vakuutus on, sitä kalliimmaksi se tulee. Sen vuoksi kannattaa miettiä tarkasti, miltä riskeiltä haluaa suojautua. Haluaako suojaa sairauksien lisäksi tapaturmien aiheuttamista kuluista vai riittääkö jompikumpi? Riittääkö, että saat korvauksen lääkärissä käynneistä ja lääkärin määräämistä tutkimuksista vai haluatko, että myös leikkaus- ja lääkekulut korvataan? Tarjolla on vakuutuksia, jotka eivät korvaa vakavan sairauden tai tapaturman aiheuttamia kuluja, mutta joista maksetaan kertakorvaus, mikäli elämä yllättää ikävästi. Sen voi vapaasti käyttää miten parhaaksi näkee.

Sairauteen voi varautua myös säästämällä

Vakuutus ei kuitenkaan ole ainoa tapa varautua sairauskuluihin. Sen sijaan, että maksat vakuutusmaksuja, voit panna rahaa säästöön pahan päivän varalta. Kiinteän omaisuuden voit ajatella lisäturvaksi. Olisitko esimerkiksi tiukan paikan tullen valmis myymään kesämökin tai muuttamaan pienempään asuntoon irrottaaksesi niistä käyttörahaa?

Nykyisin ei tosin ole edes pakko muuttaa saadakseen käyttöön omassa kodissa kiinni olevaa varallisuutta. Pankit myöntävät niin sanottuja käänteisiä asuntolainoja. Niissä ajatuksena on, ettei lainaa lyhennetä, vaan laina-aikana maksetaan pelkkiä korkoja. Pääoma maksetaan takaisin, kun joko sinä tai perillisesi myytte asunnon.

Näitäkin tuotteita kannattaa vertailla, sillä pankkikohtaiset erot ehdoissa ja hinnoissa voivat olla isoja.Toinen mahdollisuus on käänteinen asuntokauppa, jota tarjoaa ainakin Suomen Hypoteekkiyhdistys. Siinä pankki ostaa asunnon ja myyjä jatkaa asumista omassa kodissaan pankin vuokralaisena. Pankki on tosin ostajana nirso: sille ovat kelvanneet vain keskustojen hyvin arvonsa säilyttävät asunnot.

Jos omaisuutta ei ole ja tulot ovat pienet, vaihtoehdot ovat vähissä. Tällaisessa tilanteessa en keksi muuta konstia kuin asuinpaikan valinnan. Eläkevuosiksi voi yrittää asettua paikkakunnalle, jossa julkinen terveydenhoito näyttää toimivan hyvin. Tosin tämäkin keino on epävarma: kukaan ei esimerkiksi tiedä, mitä kunta- tai sote-uudistus tuo tullessaan.

Lue lisää Vivasta 10/2013!

Teksti: Helena Ranta-aho
Kuva: Colourbox

 Kauppatieteiden maisteri, MBA, Helena Ranta-aho on työskennellyt taloustoimittajana parikymmentä vuotta, viimeksi Viisas Raha -lehden toimituspäällikkönä, sitä ennen Taloussanomissa ja Talouselämässä. Nykyisin hän on vapaa taloustoimittaja.

Minun rahat vai sinun rahat ja pitääkö aikuisia lapsia auttaa? Rouva Raha -palstalla vastataan arjen rahankäyttöä koskeviin kysymyksiin.

Lähetä kysymyksesi postitse osoitteeseen Viva-raha, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia tai sähköpostitse vivaraha@otavamedia.fi.

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti