Kauppa pyytää: Olkaa ihmisiksi kassajonossakin – ei kiusata venäjänkielisiä myyjiä

Kaupan liitto pyytää asiakkailta huomaavaisuutta: venäjänkielisiä työntekijöitä ei saa häiriköidä, kiusata tai syrjiä mistään syystä, ei edes Ukrainan sodan nimissä.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Suomalaisissa kaupoissa työskentelee paljon ihmisiä, joiden äidinkieli ei ole suomi.

Kaupan liitto pyytää asiakkailta huomaavaisuutta: venäjänkielisiä työntekijöitä ei saa häiriköidä, kiusata tai syrjiä mistään syystä, ei edes Ukrainan sodan nimissä.
Teksti:
Petri Korhonen

Maaliskuun 21. päivänä alkanut rasisminvastainen viikko sai kaupan alalle syyn vedota asiakkaisiin, kuluttajiin: venäjänkielisiä myyjiä ei saa kiusata työpaikoillaan marketeissa ja myymälöissä.

Ukrainan sodan jatkuessa on riski, että suomalaisten stressi ja sota-ahdistus purkautuvat kassajonossa lähimpään venäläiseksi luultuun ihmiseen.

Kauppojen pitää silti saada olla turvallisia työ- ja asiointiympäristöjä jokaiselle, Kaupan liiton työmarkkinajohtaja Anna Lavikkala muistuttaa.

”Syntyperästä, kielestä tai muusta tekijästä henkilön taustassa riippumatta”, hän sanoo Seuralle.

Erityisen tärkeää työrauhan antaminen on siksi, ettei venäjän puhuminen kerro mitään ihmisten kotimaasta tai kansallisuudesta, saati suhtautumisesta Ukrainan sotaan.

”Olemme kuulleet viime viikkoina yksittäisiä tapauksia, joissa asiakas on käyttäytynyt kaupassa epäasiallisesti myyjää kohtaan.  Tämä on väärin, riippumatta myyjän taustasta”, Anna Lavikkala sanoo.

Hänen mukaansa Kaupan liitto tuomitsee ehdottomasti Venäjän hyökkäyksen ja sotimisen Ukrainassa. Silti minkäänlaista tavallisiin työntekijöihin kohdistuvaa provosointia tai häiritsemistä ei alan työpaikoilla aiota hyväksyä.

© Otavamedia

Sitä paitsi jollekin suomenvenäläiselle myyjälle ilkeileminen ei auttaisi Ukrainan sodan uhreja tippaakaan.

Venäjänkielisiä on asiakaspalvelutyössä paljon – samoin muita eri kansallisuuksia

Kauppa on suomalaisen elinkeinoelämän suurin työllistäjä. Siksi alan asiakaspalvelutehtävissä on paljon muualta Suomeen muuttaneita, etenkin nuoria.

”Kauppa työllistää paljon äidinkielenään muuta kuin suomea puhuvia. Esimerkiksi IKEA Suomen työntekijöissä on 69 eri kansallisuutta”, Anna Lavikkala muistuttaa.

Jokaisella on yhtäläiset oikeudet saada tehdä työtään ilman syrjintää ja häirintää.

Monet kaupparyhmät ovat tänäkin talvena mainostaneet myymälöidensä olevan suojapaikkoja, tiloja joihin esimerkiksi lapset voivat tarvittaessa tulla koulumatkalla hetkeksi turvaan kiusaajiltaan.

”Sama pätee aikuisiinkin.”

Kaupassa räyhääminen, kohdistuisipa se keneen tahansa, vaikuttaisi myös asiakkaiden turvallisuuden tunteeseen.

”Kaupalla on työnantajana työturvallisuusvastuu työntekijöistään, ja lisäksi on erittäin tärkeää, että kaupassa on myös turvallista asioida. Tämä on ollut pinnalla jo korona-kriisin aikana. Päivittäistavarakaupat ovat myös osa huoltovarmuutta, joten senkin osalta turvallisuus on kaikin puolin olennaista.”

Anna Lavikkalan mielestä on tärkeää osoittaa, että Suomi on kriisiaikoinakin oikeus- ja sivistysvaltio, jossa kaikkia ihmisiä kohdellaan tasapuolisesti ja arvostavasti.

Lue myös: Hyökkäys Ukrainaan leimaa suomenvenäläisiä ihmisiä pitkään – jos he itse eivät osoita vastustavansa sotaa

X