Kahvila ei ottanut vastaan 5 sentin kolikoita – eivätkö ne ole käypää valuuttaa?
Myös sentin kolikkojen pitäisi kelvata Suomessa.
Kerralla ei tarvitse ottaa vastaan yli 50 kolikkoa.
Nainen on maksamassa ostoksiaan eräässä Helsinki-Vantaan lentokentän kahvilassa. Ostokset maksavat muutamia euroja ja 20 senttiä päälle. Lompakon pohjalta löytyy kätevästi neljä viiden sentin kolikkoa, ja nainen tarjoaa niitä kahvilan myyjälle.
”Emme ota vastaan viisisenttisiä”, myyjä ilmoittaa eikä hyväksy pikkukolikoita maksuvälineenä.
Saako näin toimia? Eivätkö viiden sentin kolikot ole Suomessa käypää valuuttaa?
Sentitkin käyvät
Kaikki kolikot ovat laillisia maksuvälineitä Suomessa, mutta elinkeinonharjoittaja saa itse valita, mitkä maksuvälineet se hyväksyy.
”Lainsäädännössä ei ole pykälää, joka velvoittaisi ottamaan kolikoita vastaan”, lakimies Mika Hakamäki Kilpailu- ja kuluttajavirastosta kertoo.
Käteisen vastaanottamista pidetään kuitenkin suositeltavana.
”Viranomaiset ja EU-komissio suosittavat, että käteisen pitäisi olla ihan yhtä käypä maksuväline kuin vaikka maksukorttienkin. Ja myös yhden ja kahden sentin kolikkojen pitäisi kelvata Suomessa, vaikka niitä ei täällä käytetä.”
Jos elinkeinonharjoittaja asettaa maksuvälineille rajoituksia, niistä olisi syytä ilmoittaa jo etukäteen esimerkiksi liikkeen ulko-ovessa.
”Kaikkien kannalta on inhottava tilanne, jos selviää vasta kassalla, että jollain tavalla ei voikaan maksaa. Varsinkin, jos on jonoa takana.”
Kortti myyjälle edullisempi
Suositusten mukaan käteisen vastaanottamisesta voi kieltäytyä erityistapauksissa.
Euroopan neuvoston asetuksen mukaan elinkeinonharjoittajalla ei esimerkiksi ole velvollisuutta ottaa yli 50 kolikkoa kerralla vastaan. Liian suuresta kolikkomäärästä ei kahvilatapauksessa voinut olla kysymys, sillä viiden sentin kolikoita oli vain neljä.
Käteisen vastaanottamisesta voi myös kieltäytyä silloin, jos myyjällä ei ole antaa takaisin vaihtorahaa. Myöskään tämä ei voinut olla syynä pikkukolikoiden kelpaamattomuudelle. Nainenhan olisi maksanut ostoksensa tasarahalla.
”Vaikea ymmärtää, mikä kahvilan motiivi on ollut”, Hakamäki sanoo.
Ehkä syynä on se, ettei kahvila halua kerryttää pikkukolikoita kassaan, tai että kahvila haluaa suosia korttimaksamista. Työ- ja elinkeinoministeriön 2014 julkaiseman raportin mukaan kortilla maksaminen tulee myyjälle käteistä edullisemmaksi silloin, kun ostokset maksavat noin 4 euroa tai enemmän.