Koronajoulu saa suomalaiset muistamaan vähävaraisia perheitä ja yksinäisiä vanhuksia – Näin ehdit vielä mukaan auttamaan

Tänä jouluna suomalaiset ovat halunneet tukea etenkin yksinäisiä vanhuksia ja vähävaraisia lapsiperheitä – eikä hätä tai avuntarve pääty joulunpyhiin. Näiden yhteisöjen ja yritysten kautta sinäkin voit vielä tehdä paljon hyvää.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Muun muassa Lotta Svärd Säätiö on jakanut tänä vuonna yli sadan tuhannen euron arvosta omaisuuttaan vähävaraisille ruokalahjoina, ja lahjoitukset jatkuvat vastedeskin.

Tänä jouluna suomalaiset ovat halunneet tukea etenkin yksinäisiä vanhuksia ja vähävaraisia lapsiperheitä – eikä hätä tai avuntarve pääty joulunpyhiin. Näiden yhteisöjen ja yritysten kautta sinäkin voit vielä tehdä paljon hyvää.
Teksti: Jukka Vuorio

Yksinäisiä vanhuksia ja vähävaraisia lapsiperheitä. Nämä ovat todellisia ongelmia, jotka koskettavat satojatuhansia ihmisiä: heitä jotka kärsivät niistä, ja heitä jotka huomaavat uusia avuntarvitsijoita ympärillään.

Koronavirus on voimistanut kumpaakin ilmiötä entisestään. Pandemia on vienyt työtä ja sulkenut työpaikkoja, aiheuttaen akuuttia rahapulaa asiansa hyvin hoitaneille ­ihmisille, ilman heidän omaa syytään.

Monet koronan leviämisen estämiseksi tehdyt eristykset ja rajoitukset ovat merkittävästi syöneet ihmisten mahdollisuuksia liikkua, harrastaa ja tavata toisiaan.

Pahimmillaan karanteenit ovat jopa erottaneet perheenjäseniä toisistaan useiksi kuukausiksi: hoitolaitoksiin, toiselle puolelle Suomea tai jopa maapalloa.

Tämän kaiken keskellä on näkynyt myös helpottavaa valoa tunnelin päässä.

Jotain kaunista on tapahtunut. Samalla kun ihmisten avuntarve on kasvanut, on myös suomalaisten auttamisenhalu lisääntynyt.

Joulun lähestyessä suomalaiset yritykset, yhteisöt ja tavalliset kansalaiset ovat halunneet auttaa eritoten vähävaraisia lapsiperheitä sekä yksinäisiä vanhuksia.

Lottien varoja jakoon

Muiden muassa Lotta Svärd Säätiön toiminnanjohtaja Anne Nurminen kertoo säätiön kantavan nyt huolta erityisesti yksinäisten ihmisten jaksamisesta, iästä riippumatta.

”Totta kai ikäihmisten yksinäisyys tuntuu pahalta ja haluamme sitä omalta osaltamme lievittää. Lisäksi on hyvä muistaa, että yksinäisyys ei ole vain vanhojen ihmisten ongelma, vaan sitä esiintyy kyllä kaikissa ikäluokissa.”

Säätiö järjestää entisille lotille kuntoutusjaksoja, jotka toteutetaan usein kylpylöissä. Tavallisesti moni yksinäinen lotta on pyytänyt päästä kuntoutusjaksolle juuri jouluna, mutta tänä vuonna sekin on mutkikasta.

”Tämän vuoden aikana laitokset ovat olleet osin kiinni koronaviruksen vuoksi. Harkitsemme, milloin kuntoutusta on ylipäätään turvallista järjestää.”

Koska lottajärjestö lakkautettiin jo syksyllä 1944, sen nuorisojärjestönkin jäsenet eli ”pikkulotat” alkavat nyt olla vähintään 85-vuotiaita.

He ovat halunneet, että järjestön varoja alettaisiin käyttää yhä enemmän tämän ajan vähävaraisten nuorten perheiden arjen helpottamiseen.

Sitähän lottajärjestö teki jo 1940-luvullakin: auttoi huoltajansa menettäneitä perheitä, jakoi ruokaa ja välitti avustustarvikkeita ympäri maata.

Lotta Svärd Säätiö jakoikin nyt koronakevään aikana varoistaan 100 000 euron arvosta ruoka-apua eri avustusjärjestöjen kautta.

Eristysjaksoja tulee väistämättä ennen rokotteen saapumista. Nyt on hyvä aika varmistaa, että läheisillä on yhtey­denpitovälineet kunnossa, ja että he osaavat niitä myös käyttää.

Eristysjaksoja tulee väistämättä ennen rokotteen saapumista. Nyt on hyvä aika varmistaa, että läheisillä on yhtey­denpitovälineet kunnossa, ja että he osaavat niitä myös käyttää. © Gubbe.io

Leluja ja jääkiekkoa

Hope-yhdistys, joka keväällä auttoi Lotta Svärd Säätiön ruokalahjakorttien jakamisessa, tekee myös itse vähävaraisten lapsiperheiden auttamistyötä useampien yhteistyökumppaneiden kanssa.

Joulukaudella Hope ja S-ryhmän Prisman verkkokauppa auttavat vähävaraisia lapsia ja nuoria. Ideana on, että Prisman asiakkaat voivat valita ja maksaa suoraan kaupan verkkosivujen kautta muun muassa leluja tai vaatteita, jotka Hope toimittaa edelleen perheille.

Hope on kerännyt valmiiksi esimerkkilistan, josta löytyy tänä talvena lasten ja nuorten toivomia tuotteita, mutta lahjoittaa voi minkä tahansa verkkokaupasta löytyvän tuotteen.

Aiempina kolmena Prisman ja Hopen yhteistyön vuonna lahjoittaa on voinut vain pääkaupunkiseudulla, mutta tänä vuonna mukana on 19 paikkakuntaa ympäri Suomea.

Hopen toiminnanjohtaja Eveliina Hostila uskoo, että koronavuoden lopussa avulle on aiempaa suurempi tarve.

”Perheiden perustarpeiden täyttämisen ohessa haluamme mahdollistaa heille levollisen ja ilontäyteisen joulun. Tähän tarvitsemme mukaan kumppaneita ja lahjoittajia, joiden apu mahdollistaa perheelle jouluiloa ja samalla se luo toiveikkuutta haastavan elämäntilanteen keskelle”, Hostila kannustaa.

Hope auttaa monin muinkin tavoin, muun muassa yhteistyössä useampien urheiluseurojen kanssa. Monien urheiluseurojen eetokseen on aina kuulunut vähävaraisten auttaminen.

Se näkyy tänä talvena erityisen selvästi, kun jääkiekkoseurat Tampereen Ilves, Kuopion KalPa, Porin Ässät toteuttavat Hope ry:n kanssa kampanjan, jossa voi lahjoittaa vähävaraisille perheille lippuja otteluihin. Samalla se tietenkin auttaa koronakriisin runtelemaa jääkiekkoseuraa.

Jääkiekon kautta auttamaan ehtii vielä pitkälle joulun jälkeenkin, sillä esimerkiksi Ilveksen kohdalla lippukampanja jatkuu ainakin tammikuun loppuun saakka. Kajaanin Hokki puolestaan lahjoittaa Hopen edelleen jaettavaksi lahjakortteja.

Turvallisia kohtaamisia

Vanhuspalveluiden startup-yritys Gubbe kertoo keskeiseksi ideakseen yksinäisten vanhusten auttamisen kohti aktiivisempaa ja sosiaalisempaa elämää.

Yksinäisiä vanhuksia yhdistetään Guben kautta auttamishaluisiin nuoriin ihmisiin. Tämä nuori käy sitten ulkoilemassa seniorin kanssa sekä tarvittaessa auttaa kodin perusasioissa, kuten ruokakauppakäynneissä ja vaikkapa pullan leipomisessa.

Yksinasuvia ihmisiä on Suomessa arvioitu olevan lähes 400 000. Heistä yli 300 000 on eläkeiän ylittäneitä.

Se ei ole ainoastaan henkilötason tragedia, vaan näin suurina lukuina ihmisen turvaverkkojen puuttuminen vaikuttaa myös kansanterveyteen.

Yksinäisyydellä on ihmisen elämään monia vaikutuksia. Se muun muassa lisää riskiä sairastua mielen sairauksiin. Ennen kaikkea yksinäisyys passivoi ihmistä niin henkisesti kuin fyysisestikin.

”Se on hirveän suuri määrä. Tiedetään, että jos ihmisen aktiivisuus ja liikkuminen laskee, niin hänen yleinen toimintakykynsä laskee. Kaikkiaan puhutaan siis isosta yhteiskunnallisesta asiasta”, Gubben toinen perustaja Meri-Tuuli Laaksonen kertoo Seuralle.

Gubben toinen hanke, ”Onnellinen Vanhuus” mahdollistaa yritysten ryhtymisen yksinäisten ikäihmisten kummeiksi.

Hankkeessa yritys voi antaa hänelle lahjaksi esimerkiksi vuoden viikoittaiset Gubbe-vierailut.

”Tämä yrityskummi-idea on tarkoitettu lahjaksi vähävaraisille ja yksinäisille ikäihmisille. Samalla kun vanhus saa henkistä hyvinvointia, myös yritys saa säännöllisesti iloa oman kummihenkilönsä kuulumisista. Vanhukset valitaan yhdessä kaupunkien kotihoidon kanssa, joka tuntee nämä ikäihmiset ja heidän tilanteensa hyvin.”

Laaksosen mukaan Gubbessa panostetaan koronaturvallisuuteen niin paljon kuin mahdollista.

”Osin juuri koronaviruksen vuoksi ulkoilu on noussut Gubbessa niin oleelliseen osaan. Kaikki gubbet käyttävät koronavilkkua sekä tietysti kasvomaskeja ja noudattavat erityisen hyvää käsihygieniaa. Kuuntelemme myös aina tarkkaan asiakkaan turvallisuuteen liittyvät toiveet.”

Kummivierailijoita voi lahjoittaa yksinäisten vanhusten iloksi. Kaupunkien kotihoitoyksiköt valikoivat avunsaajat turvallisesti. 

Kummivierailijoita voi lahjoittaa yksinäisten vanhusten iloksi. Kaupunkien kotihoitoyksiköt valikoivat avunsaajat turvallisesti.  © Gubbe

Jatkuu joulun jälkeen

Myös sosiaalialan järjestö HelsinkiMissio sanoo, että yksinäisiä vanhuksia ja nuoria on syytä muistaa myös joulunpyhien jälkeen.

”Yksinäisyys, etäopiskelu, talousvaikeudet ja korona-ajan rajoitukset lannistavat nuoria. Kovilla ovat myös seniorit, joiden elämänpiiriä koronan uhka entisestään supistaa”, sanoo HelsinkiMission hyvinvointijohtaja Hanna Kari.

HelsinkiMissioon tuli koronavuonna 2020 selvästi enemmän avunpyyntöjä kuin tavallisesti. Esimerkiksi järjestön arjen apua vanhuksille antavat vapaaehtoiset kohtasivat asiakkaitaan yli 3 000 kertaa.

Avun ei tarvitse aina olla rahaa. Pienet, ystävälliset arjen teot voivat kantaa pitkälle, auttaa jaksamaan seuraavaan päivään.

HelsinkiMissio muistuttaa, että avun ei tarvitse aina olla rahaa. Pienet, ystävälliset arjen teot voivat kantaa pitkälle, auttaa jaksamaan seuraavaan päivään.

Se tarkoittaa muun muassa naapurien tervehtimistä, avun tarjoamista ja sukulaisten ja tuttavien muistamista puhelinsoitolla.

Kuten monet esimerkit osoittavat, koronavirus ja joulunodotus ovat saaneet suomalaiset innostumaan vanhusten ja lapsiperheiden auttamisesta.

Se antaa suomalaisesta yhteiskunnasta hyvän viestin, sanoo Lotta Svärd Säätiön toiminnanjohtaja Anne Nurminen.

Avuntarpeen Nurminen uskoo jatkuvan ympärivuotisesti.

”On aivan olennaista muistaa, että apua tarvitsevat eivät joulun jälkeen katoa mihinkään. Apua tarvitaan myös tammikuussa ja siitä eteenpäin.”

Lue myös: Ruoka-apua tarvitsee nyt moni perhe – ”Avuntarve ei ole hävinnyt mihinkään – päinvastoin”

X