KRP kerää tietoja Ukrainan sotarikoksista – ”Osa tapahtumista on niin järkyttäviä, että niiden muisteleminen on liian vaikeaa”
Keskusrikospoliisi kerää tietoja mahdollisista Venäjän tekemistä sotarikoksista Suomessa olevilta ukrainalaispakolaisilta. Tällä hetkellä selvityksessä on alle sata tapausta.
Venäjä aloitti 24. helmikuuta 2022 laittoman hyökkäyssodan Ukrainassa.
Keskusrikospoliisin (KRP) tutkintaosasto on käynyt läpi Suomeen saapuneiden, rajavartiolaitoksen kuulemien ukrainalaispakolaisten kertomuksia. Niiden joukosta on poimittu tapauksia, jotka voivat viitata mahdollisiin sotarikoksiin.
Kesästä 2023 alkaen KRP ja sen alueyksiköt ovat kuulustelleet henkilöitä, jotka voivat olla sotarikoksen uhreja tai todistajia. Kyse ei tässä vaiheessa ole varsinaisesta esitutkinnasta, koska syyteharkintaa ei tehdä Suomessa, vaan esiselvityksestä.
”Kertomuksista laaditaan yhteenveto, aineisto käännetään ukrainan kielelle ja toimitetaan eteenpäin Ukrainan viranomaisille. Tapahtumapaikat ovat Ukrainassa, joten maan omilla viranomaisilla on parhaat mahdollisuudet selvittää asiaa eteenpäin”, kertoo rikosylikomisario Olli Töyräs.
”Olemme toimintamallin sopineet jo ennalta Suomen valtakunnansyyttäjän toimiston ja Ukrainan syyttäjäviranomaisten kanssa”, rikoskomisario jatkaa.
Yksittäiseen tapaukseen voi liittyä uhreja ja silminnäkijöitä, jotka asuvat tällä hetkellä eri puolilla Eurooppaa.
”Suomi hoitaa tiedonkeruuta vain omassa maassa.”
Sotarikoksista puhuminen voi olla liian vaikeaa
Suomessa asuu yli 64 000 ukrainalaista sotapakolaista. KRP:n selvitettävänä on 70–80 sotarikokseen viittaavaa tapahtumaa. Määrä on pieni eikä todennäköisesti vastaa todellista määrää tapauksista, joiden uhreja ja todistajia Suomessa on.
Rikosylikomisario Olli Töyräksen mukaan on ymmärrettävää, etteivät kaikki halua kertoa kokemuksistaan.
”Osa tapahtumista on niin järkyttäviä, että niiden muisteleminen ja niistä puhuminen on liian vaikeaa. Henkilö voi haluta jättää kaiken pahan taakseen. Joillakin voi myös olla ennakkoluuloja. He saattavat miettiä, mihin heidän kertomiaan tietoja käytetään.”
Tutkittavana olevista mahdollisista rikoksista suurin osa on tapahtunut Itä-Ukrainassa. Tapausten kirjo on laaja. Olli Töyräs voi puhua niistä vain yleisellä tasolla.
”Ne ovat koskettavia, raakojakin kertomuksia esimerkiksi väkivallasta, katoamisista ja jopa kuolemaan johtaneista tapahtumista.”
Olli Töyräs sanoo, että tutkintaa tehdään puolueettomasti ja luottamuksellisesti.
”Suomi on tehnyt osuutensa, jos tätä kautta pystymme viemään sotarikostutkinnan prosessia eteenpäin ja edistämään oikeutta.”
”Työ jatkuu vuosia eteenpäin”
Venäjän hyökkäyssotansa aikana tekemiin sotarikoksiin liittyviä tietoja kerätään Suomen lisäksi myös muualla Euroopassa. Toimintaa koordinoivat Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirasto Europol ja EU:n rikosoikeudellisen yhteistyön virasto Eurojust.
”Työ jatkuu varmasti vielä vuosia eteenpäin. Suomi on tässä asiassa osa läntistä yhteisöä. Jokainen Europolin jäsenmaa tekee voitavansa”, sanoo Olli Töyräs.
