Kuka on Putinin propagandajohtaja, nyky-Venäjän Göbbels?
Venäläiset huusivat torstaina Punaisella torilla:
”Krim on meidän, anna meille Puola ja Suomi!”
Yleisömeren edessä seisoi presidentti Vladimir Putin. Oli kulunut vuosi siitä, kun Venäjä vei Ukrainalta Krimin.
Länsimaisessa mediassa Putinia on alettu Ukrainan-sotaretken jälkeen verrata natsi-Saksaan ja Hitleriin.
Hitler, Mussolini, Stalin
Aleksanteri-instituutin tutkijatohtori Jussi Lassila näkee nyky-Venäjässä selviä yhtymäkohtia Hitlerin Saksaan.
Kuka siis on Putinin käsikassara, kuin Hitlerin pahamaineinen propagandaministeri Joseph Göbbels? Onko hän Putinin Venäjälle suotuisia uutisia tuottavan Russia Today -televisiokanavan päätoimittaja Dimitri Kiseljov?
Ainakin retorinen – propagandasävytteinen – uho on lisääntynyt Kiseljovin käsissä voimalla. Putin nimitti Kiseljovin vuonna 2013 Venäjän valtiollisen sekä koti- että ulkomaisen mediatoiminnan johtajaksi.
”Kiseljov on ilmiselvästi yksi Venäjän propaganda-aseista. Hän on saanut valtuudet ja vapaat kädet suoraan presidentiltä. Tuloksena on välillä aika sekopäistä sanataidetta”, sanoo Lassila.
Vielä natsi-Saksaakin enemmän yhtäläisyyksiä Venäjällä on Lassilan mielestä Mussolinin fasistiseen Italiaan ja Stalinin Neuvostoliittoon.
”Samaa kiiluvasilmäistä, kansasta kasvavaa nationalismia ei kuitenkaan Venäjällä ainakaan vielä ole. Putinin Venäjällä uho nousee toistaiseksi valtarakenteista.”
Uho merkki heikkoudesta
Aleksanteri-instituutin Jussi Lassila sanoo, että aloitteentekijänä kansallismielisessä liikkeessä on nimenomaan Kreml, jota Putin hallitsee, ei niinkään kansa.
”On hyvä kysymys, kuinka pitkälle Putin on valmis etenemään kansallismielisyydessä. On myös huolestuttavaa, että hän uhoaa ydinaseilla ja ilmoittaa olevansa valmis käyttämään niitä”, Lassila sanoo.
”Toisaalta kansallinen uho on merkki heikkoudesta. Keinot ovat nähtävästi vähissä. Venäjä on eräänlaisessa umpikujassa: Putin on niin vahva, että hänelle ei nähdä vaihtoehtoja, missä piilee koko Venäjän heikkous.”
Lassila ei usko äärimmäisiin keinovalintoihin, mutta lisää:
”Jos Venäjä ajautuu todella syvään poliittiseen kriisiin, riski jopa ydinaseiden käyttämisen mahdollisuuteen kasvaa. Toistaiseksi uskon ja toivon Putinin käsittävän, kuinka paljon voimakkaampi länsi on.”
Putinin todellinen kannatus?
Torstain mielenosoituksissa huudetut vaatimukset Puolan ja Suomen ottamisesta nostettiin esiin historiasta tsaarin Venäjän ajalta.
”Ne periytyvät menneisyydestä, mutta on selvää, että myös nyky-Venäjä nostattaa kansallistunnetta”, sanoo propagandaa tutkinut valtiotieteiden tohtori Jari Cedergren.
Putin on satsannut kansallisuustunteeseen erityisesti median, opetuksen, tiedotuksen ja kulttuurin sekä suuren yleisön tilaisuuksien saralla.
Tässä juuri Kiseljovilla on Putinin kannalta välttämätön tehtävä.
Jari Cedergren kuitenkin tähdentää:
”On muistettava, että vain vähän yli 50 prosenttia venäläisistä kannattaa Putinia. Mitatut yli 80 prosentin kannatusluvut on saatu niiden keskuudesta, jotka käyvät äänestämässä.”
