Joka neljäs Kelan asiakaspalvelijoista kokee tulleensa uhatuksi – Näin lakimuutos muutti uhkailun kohteeksi joutuneen asemaa

Jaa artikkeli
uhkailun kohteeksi voi joutua
Kelan ja kuntien sosiaalivirkailijat sekä hoitoalan ihmiset kertovat usein kohtaavansa työssään väkivaltaa tai sen uhkaa. Nyt syyttäjäkin voi itse nostaa tapauksista syytteen, eikä uhrin tarvitse omatoimisesti hakea oikeutta. © Tommi Tuomi
Jos ihminen tulee laittomasti uhatuksi työnsä tai julkisen luottamustoimensa vuoksi, on kyseessä nykyään yleisen syytteen alainen rikos. Laki muuttui lokakuun alussa.

Käytännössä lainmuutoksessa on kyse siitä, että syyttäjä saa nyt nostaa syytteen laittomasta uhkauksesta omalla päätöksellään. Aiemmin syyttäjä on voinut nostaa syytteen vain niissä uhkailutapauksissa, missä asianomistaja esitti rangaistusvaatimusta uhkailun tekijälle.

Lainmuutoksen katsotaan parantavan uhkailun kohteeksi joutuneen asemaa, koska ilmoituksen voi tehdä nyt vaikkapa esimies. Uhkailuksi katsotaan niin työpaikalla, sen ulkopuolella kuin vaikkapa sosiaalisessa mediassa tapahtuneet uhkaukset, joissa uhkailujen pontimena voidaan katsoa olevan asianomistajan eli uhrin ammatti, kuten juuri asiakaspalvelijat, hoitohenkilökunta, toimittajat tai taiteilijat.

”Lainmuutos antaa meille lisää välineitä”

Kelan asiakaspalvelussa lainmuutoksesta uskotaan Kelan henkilöstöjohtaja Pasi Lankisen mukaan olevan hyötyä.

”Me näemmä niin, että lainmuutos antaa meille lisää välineitä, joilla myöskin näitä uhkatilanteita voidaan hoitaa ja turvata meidän henkilöstöämme.”

Vaikka asiakaspalvelutilanteissa tai sosiaalisessa mediassa tapahtuva uhkailu on nyt virallisen syytteen alaisia, Kelassa aiotaan jatkossakin edellyttää “yksilön suostumusta”.

”Se on varmaan myöskin asian jatkomenestyksen edellytys, koska kuitenkin tässä puhutaan siitä, että henkilöllä on perusteltu syy pelätä omasta tai toisen puolesta”, Lankinen sanoo.

Tämä tarkoittaa sitä, että vähäpätöisempiä uhkaavia tilanteita ei välttämättä aina saateta syyttäjän tietoon, mikäli työntekijä itse ei sitä halua.

”Niin kuin sanoin, niin myöskin sitä jatkoa ajatellen henkilön itsensä suostumus on tarpeen, jotta siinä tutkinnassa sitten poliisi ja myöskin syyttäjä onnistuvat”, Lankinen selventää.

Myös vapaa-ajalla asiakkaat voivat tulla iholle

Lainmuutos mahdollistaa myös sen, että niissä tapauksissa, jotka tahdotaan saattaa Kelassa syyttäjän tietoon, esihenkilö on nykyään aktiivinen toimija työntekijän kanssa käydyn keskustelun jälkeen.

”Eilen kun keskustelin meidän työtuki-ihmisten kanssa, niin kyllähän näissä uhka- ja vaarailmoituksissa näkyy myös se, että liikuttaessa vapaa-ajalla, kaupassa tai muuten, saattaa asiakkaat tulla iholle ja osoitella myös perheenjäseniä”, Pasi Lankinen sanoo.

Sosiaalinen media ei Lankisen mukaan uhkailuissa sen sijaan vielä suuremmin näy.

Lakipalvelu Finlexissä lainmuutoksesta kerrotaan, että syyttäjä saa nostaa syytteen laittomasta uhkauksesta, ”jos teko on kohdistunut henkilöön esimerkiksi asiakaspalvelu- tai hallintotehtävissä, terveydenhuollon ja sosiaalialan työssä, kaupallisessa työssä, opetustehtävissä tai oikeus- ja poliisihallinnossa. Säännös koskisi myös muun muassa tutkijoihin, toimittajiin tai taiteilijoihin kohdistuvaa uhkailua.”

Uhkailupaikalla tai alustalla ei ole merkitystä. Syytteeseen johtava teko voi tapahtua yhtälailla kasvotusten, puhelimessa, sähköpostitse kuin vaikka sosiaalisessa mediassa.

Kelassa työntekijöiden kokemia uhkatilanteita kartoitetaan säännöllisesti. Lankisen mukaan niiden kirjo on laaja.

”Enimmäkseenhän se on tämmöistä äärimmäisen huonoa käytöstä meidän asiakasipalvelijoitamme kohtaan; uhkaamista, räyhäämistä, esineiden paiskomista, ynnä muuta. Karmeimmasta päästä sitten sitä, että henkilön terveyttä ja henkeä uhataan. On myös sellaista, että uhataan itsemurhalla tai että asiakas uhkaa omaa perhettä”, Lankinen kuvailee.

Joka neljäs kokee tulleensa uhatuksi

Syyskuussa valmistuneen Kelan tuoreimman henkilöstöbarometrin mukaan asiakkaiden lähipalvelutyötä tekevistä lähes neljännes (23,6 %) ilmoitti tulleensa uhatuksi tai kokeneensa uhkaavia tilanteita. Asiakkaan lähipalveluiden tulosyksikössä se tarkoittaa lähes 300 työntekijää.

Kun perustoimeentulotuki siirtyi Kelan alle, se näkyi myös tilastoissa. Vuonna 2018 Kelan henkilöstöstä yli kolmannes (36 %) ilmoitti kokeneensa uhkaavia tilanteita.

”Silloin myöskin nämä uhka- ja vaaratilanteet kasvoivat. Ne ovat nyt jossakin määrin vähentyneet, mutta edelleen ollaan kovin korkealla tasolla”, Pasi Lankinen sanoo.

Lue myös: Kelan vaativa lääkinnällinen kuntoutus kohdistuu pääasiassa lapsiin ja nuoriin – Näin huimasti asiakasmäärät ovat kasvaneet

X