Kelan vaativa lääkinnällinen kuntoutus kohdistuu pääasiassa lapsiin ja nuoriin – Näin huimasti asiakasmäärät ovat kasvaneet

Jaa artikkeliTilaa Seura
kelan kuntoutuksen
Kelan vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluu esimerkiksi fysioterapiaa, toimintaterapiaa, psykoterapiaa, neuropsykologista kuntoutusta ja musiikkiterapiaa. © iStock
Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen osallistujamäärät kasvaneet 50 prosenttia viidessä vuodessa. ”Kuntoutuksen saajat ovat pääasiassa lapsia ja nuoria”, Kelan tutkija Pekka Heino sanoo.

Kelan tukeman vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen asiakasmäärät ovat kasvaneet viimeisen viiden vuoden aikana jopa noin 50 prosenttia. Vuonna 2015 palvelua käytti 24 000 ihmistä, mutta nykyisin käyttäjiä on jo 38 000.

Palvelun käyttäjämäärän kasvu johtuu lakimuutoksesta, joka tehtiin vuonna 2016. Tällöin pääsyä vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen helpotettiin siten, että enää hakijalta ei vaadita positiivista päätöstä korotetusta vammaistuesta.

”Nyt kuntoutukseen ovat päässeet nekin, joilla on tarvetta kuntoutukselle mutta heillä ei ole vammaistukea tai on vain vammaistuen perustaso”, Kelan tutkija Pekka Heino sanoo.

Hakijamäärät ovat pysyneet suhteellisen tasaisina kaikissa muissa sairausryhmissä lukuun ottamatta mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöitä, jonka perusteella kuntoutusta hakevien määrä lähes puolitoistakertaistui vuosina 2014–2017. Erityisesti sellaisten lasten ja nuorten, joilla on laaja-alaiset kehityshäiriöt -ryhmään kuuluva diagnoosi, osuus kasvoi selvästi.

”Eniten vaativa lääkinnällinen kuntoutus on kasvanut psyykkisen kehityksen häiriöiden sairausryhmässä, ja siellä yleisin diagnoosi on ollut puheen ja kielen kehityshäiriöt”, Heino kertoo.

Muiden sairausryhmien osuudet pienenivät. Toiseksi suurin sairauspääryhmä oli hermoston sairaudet, joita oli runsaalla viidenneksellä hakijoista, ja kolmanneksi yleisin sairauspääryhmä oli synnynnäiset epämuodostumat, joita oli vajaalla kymmenellä prosentilla hakijoista.

Lisää kuntoutusta lapsille

Kelan vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluu esimerkiksi fysioterapiaa, toimintaterapiaa, psykoterapiaa, neuropsykologista kuntoutusta ja musiikkiterapiaa.

Kuntoutusmuoto on suunnattu alle 65-vuotiaille, joiden toimintakyvyssä on selkeä rajoite esimerkiksi vaikean sairauden tai fyysisen vamman takia.

”Vaativa lääkinnällinen kuntoutus kohdistuu pääasiassa lapsiin ja nuoriin. Suurinta kasvua on myös tullut nuorien mielenterveyspotilaiden osalta niin, että käyttäjät ovat enimmäkseen alle 16-vuotiaita tai ainakin alle 25-vuotiata”, Pekka Heino sanoo.

Kohti avo- ja etämuotoista kuntoutusta

Samalla kun vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen asiakasmäärät ovat lisääntyneet, Kelan tukeman laitosmuotoisen kuntoutuksen asiakasmäärät ovat laskeneet. Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta ei toteuteta laitoshoidossa.

”Muutos on tapahtunut kohti avomuotoisempaa kuntoutusta”, tutkija Pekka Heino sanoo.

Lisääntynyt vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen tarve ei johdu siitä, että lapset ja nuoret olisivat aikaisempaa sairaampia, vaan kyse on palveluiden saatavuuden paranemisesta.

”Pidän muutosta pääosin positiivisena, mutta jatkossa pitää tutkia lisää, miten kuntoutus heidän elämässään vaikuttaa ja miten se hyödyttää toimintakykyä ja arjessa suoriutumista”, Heino sanoo.

Kela tukee kuntoutusta, jotta se parantaisi ihmisten mahdollisuuksia selvitä arkielämästään, kuten koulunkäynnistä tai työelämästä. Vaativa lääkinnällinen kuntoutus kestää yhtäjaksoisesti vähintään vuoden.

Kelan kuntoutukset ovat kokemassa toisenkin uudistuksen, sillä Kela on vakiinnuttamassa etäkuntoutuksen osaksi kuntoutuspalveluja ja sopeutusvalmennuskursseja kasvokkaisen kuntoutuksen rinnalle. Etäkuntoutus tulee osaksi kevään kuntoutuspalveluja esimerkiksi diabeteksen sopeutusvalmennuskursseilla ja nuorten mielenterveyskurssilla.

Lue myös: Aivoverenvuoto laittoi Christan, 33, elämän uusiksi: ”Kohtaus tuli ilman ennakkovaroitusta”

X