Lasten psykoosilääkkeet ovat tuplanneet käyttäjämääränsä - Psykoosilääkkeitä syö jopa 10 000 suomalaislasta

Lasten psykoosilääkkeet ovat yllättävän yleisiä. Käyttö on kansainvälisestikin korkeaa, sillä jo lähes 10 000 suomalaislasta käyttää psykoosilääkkeitä.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Nuorimmat psykoosilääkkeitä käyttävät potilaat ovat alle kouluikäisiä, yksittäisiä lapsia on merkitty jopa 1—3-vuotiaiden käyttäjien ryhmään Kelan reseptitiedoissa.

Lasten psykoosilääkkeet ovat yllättävän yleisiä. Käyttö on kansainvälisestikin korkeaa, sillä jo lähes 10 000 suomalaislasta käyttää psykoosilääkkeitä.
(Päivitetty: )
Teksti: Hertta-Mari Kaukonen

Psykoosilääkkeitä käyttävien alaikäisten lasten määrä on yli kaksinkertaistunut Suomessa kymmenessä vuodessa. Vuonna 2008 psykoosilääkkeet määrättiin 4 393 alaikäiselle lapselle, mutta vuonna 2018 psykoosilääkkeiden käyttäjinä oli jo 9 370 alaikäistä lasta.

Nuorimmat psykoosilääkkeitä käyttävät potilaat ovat alle kouluikäisiä, yksittäisiä lapsia on merkitty jopa 1—3-vuotiaiden käyttäjien ryhmään Kelan reseptitiedoissa.

”Ihan nuorimmat voivat olla tilastovirhe”, Kelan tutkimuspäällikkö Leena Saastamoinen kuitenkin toteaa.

Psykoosilääkkeet on kehitetty kaikkein vakavimpien mielisairauksien, kuten skitsofreniaan liittyvän psykoosin eli todellisuudentajun menetyksen hoitoon.

Miksi psykoosilääkkeiden käyttö on lisääntynyt alaikäisillä?

”Psykoosilääkkeiden alkuperäinen käyttöaihe on psykoosi, mutta niille on tullut uusia käyttöaiheita.

Niitä käytetään nykyisin myös esimerkiksi ahdistuneisuushäiriöön, unettomuuteen ja käytöshäiriöihin liittyvän aggressiivisuuden hoitoon kehitysvammaisilla”, Leena Saastamoinen sanoo.

Lue myös: Näin hurjasti lapsille määrätään masennuslääkkeitä – Unohtivatko suomalaislääkärit vanhat varoitukset?

Psykoosilääkkeet lapsille vastoin suosituksia

Uusia virallisia käyttösyitä lapsille ja nuorille ovat kuitenkin vain kehitysvammaisuuteen liittyvä aggressiivisuus ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön maniavaihe.

”Risperidonilla on käyttöaihe käytöshäiriöihin kehitysvammaisilla lapsilla. Todennäköisesti sitä määrätään aika paljon pojille ADHD:hen liittyvän aggressiivisuuden hoitoon, vaikka se ei ole virallinen käyttöaihe”, Saastamoinen sanoo.

Lapsilla ja varsinkin nuorilla tytöillä käytetään ketiapiini-psykoosilääkkeitä myös ahdistuneisuuden hoitoon – vastoin lääkeviranomaisten hyväksymiä virallisia käytön syitä.

”Ketiapiinin valmisteyhteenvedossa on mainittu niin päin, että ei suositella alaikäisille ja nostettu esiin haittoja, mitä lapsilla ja nuorilla on enemmän kuin aikuisilla. Mutta silti sitä käytetään alaikäisillä. Samoin lukee olantsapiinissa, mutta sitäkin käytetään alaikäisille. Lapsilla lääkettä joudutaan usein käyttämään virallisen käyttöaiheen ulkopuolella, koska tutkimusta ei ole tarpeeksi”, Saastamoinen sanoo.

Ketiapiinin haittavaikutukset ovat muun muassa ruokahalun lisääntyminen, oksentelu, verenpaineen nousu ja muutokset kilpirauhasen ja kuukautiskiertoa säätelevän prolaktiini-hormonin toiminnassa. Olantsapiini voi aiheuttaa myös painonnousua ja hormonimuutoksia.

Risperidoni saattaa vaikuttaa lapsipotilaiden oppimiskykyyn, painoon, kasvuun ja sukupuoliseen kehitykseen. Lääke voi aiheuttaa myös lihasjäykkyyttä, pakkoliikkeitä ja kasvojen ilmeettömyyttä.

Psykoosilääkkeitä käytetään yleisimmin lasten käytöshäiriöiden hoitoon. A

Psykoosilääkkeitä käytetään yleisimmin lasten käytöshäiriöiden hoitoon.  © iStock

Suomessa psyykelääkkeitä käytetään runsaasti

Suomessa psykoosilääkkeitä käytetään kansainvälisestikin vertaillen paljon alaikäisille lapsille. Neljäntoista maan vertailussa Suomi sijoittui vuonna 2014 kolmanneksi lasten psykoosilääkevertailussa.

Miksi juuri Suomessa käytetään paljon psykoosilääkkeitä alaikäisille lapsille?

”Suomessa määrätään esimerkiksi klotsapiini-psykoosilääkettä kansainvälisen vertailun mukaan kaikkein eniten aikuisille. Se mitä aikuisille määrätään, heijastuu lapsienkin hoitoon”, Leena Saastamoinen sanoo.

Saastamoinen painottaa, että lääkehoidon tilalle voisi tulla myös lääkkeetön hoito, kuten terapia, kouluavustaja tai muu tukitoimi.

”Ainakin psykoosilääkkeitä pitäisi käyttää mahdollisimman lyhytaikaisesti, mutta seuranta ei aina toimi.”

”Viimeinen vaihtoehto”

Psykoosilääkkeitä käytetään yleisimmin lasten käytöshäiriöiden hoitoon. Alle 6-vuotiaat psykoosilääkkeiden käyttäjät ovat useimmiten kehitysvammaisia tai esimerkiksi autistisesti oireilevia lapsia, joilla on voimakasta aggressiivisuutta.

Alakouluikäisillä lapsilla psykoosilääkkeitä käytetään lisäksi apuna vaikean käytöshäiriön hoidossa, vaikkei kehitysviiveitä olisikaan.

”Jos ADHD on taustalla, se selvitetään ja hoidetaan ensisijaisesti lisäämällä lapsen arkiympäristöön tukitoimia ja lisäämällä tarvittaessa ADHD-lääkitys, jossa on suotuisampi haittavaikutusprofiili kuin psykoosilääkkeissä. Jos aggressiivinen käytös ei lähde siitä huolimatta, voidaan harkita saisiko psykoosilääkkeestä apua. Psykoosilääke on viimeinen vaihtoehto, kun oireet ovat massiivisia”, lasten psykoosilääkkeistä väitöskirjaa tekevä lääkäri Eveliina Varimo sanoo.

Murrosikäisillä psykoosilääkkeitä käytetään myös ahdistuneisuuden ja unettomuuden lyhytaikaiseen hoitoon – ja varsinaisiin psykoosisairauksiin.

Psykoosilääkkeitä voidaan käyttää alaikäisillä lapsilla jopa vuosia, joten mahdolliset haitat voivat olla pahimmillaan vakavia.

”Lääkkeet voivat vaikuttaa valkosoluihin, ruokahaluun, rasva-arvoihin ja paastosokeriarvoihin, mutta laboratoriotuloksia ja verenpainetta seurataan, joten esimerkiksi diabeteksen kehittyminen on erittäin harvinaista”, Eveliina Varimo sanoo.

Lue myös: Entinen urheilija Krista Lahtinen epäilee, että sikainfluenssarokotus aiheutti hänen jatkuvan väsymyksensä – Norja maksanut samaan tautiin sairastuneille korvauksia rokotehaitasta

X