Yli 20 000 naista putoaisi köyhyyteen, jos leskeneläke nyt poistuisi – Tällainen on kaavailtu leskeneläkkeen uudistus

Jaa kaverilleTilaa Seura
Vaikka sukupuolten välinen tuloero kapenee, kymmenien vuosien kuluttuakin suomalaisnaisen keskimääräinen eläke on selvästi miehen eläkettä pienempi. Siksi leskeneläkkeen leikkaus osuu kipeimmin iäkkäisiin leskinaisiin.
Leskeneläkkeen lakiuudistus tulee käsittelyyn aikaisintaan ensi keväänä mutta todennäköisesti vasta syksyllä 2020. Uudistus ei vaikuta jo myönnettyihin leskeneläkkeisiin eikä koske ennen vuotta 1975 syntyneitä.

Jos leskeneläkkeen uudistus menee läpi, 70-vuotiaana puolisonsa menettänyt lakkaa saamasta leskeneläkettä 80-vuotiaana. Iäkkääksi elävä leski voi tulevaisuudessa jopa pudota köyhyysrajan alapuolelle elämänsä viimeisinä vuosina.

Perhe-eläkkeiden eli lesken- ja lapseneläkkeen uudistaminen etenee sosiaali- ja terveysministeriössä työmarkkinajärjestöjen viime kesänä tekemän ehdotuksen mukaisesti. Keskeinen lakiin esitettävä muutos on leskeneläkkeen määräaikaistaminen siten, että sitä maksettaisiin kymmenen vuoden ajan puolison kuoleman jälkeen.

Nykyisin eläkettä maksetaan lesken elämän loppuun asti, ellei hän solmi uutta liittoa ennen 50 vuoden ikää. Eläkkeen maksaa tietyin ehdoin Kela, työeläkelaitos tai molemmat.

Laki tulee käsittelyyn aikaisintaan ensi keväänä mutta todennäköisesti vasta syksyllä 2020. Uudistus ei vaikuta jo myönnettyihin leskeneläkkeisiin eikä koske ennen vuotta 1975 syntyneitä.

Suomessa olisi yli 20 000 uutta köyhää, jos leskeneläke poistuisi nyt

Sukupuolten välinen ero sekä tuloissa että eliniänodotteessa on kaventunut, mutta naiset elävät edelleen selvästi miehiä pitempään ja ansaitsevat vähemmän. Valtaosa leskeneläkkeen saajista onkin yli 65-vuotiaita naisia.

Edesmenneen puolison tulot eli käytännössä eläke vaikuttaa leskeneläkkeen suuruuteen: mitä suurempi eläke edesmenneellä oli suhteessa lesken omaan eläkkeeseen, sitä suurempi leskeneläke.

Koska suomalaisnaisen eläke on vain 74 prosenttia miehen eläkkeestä, leskimiesten saama leskeneläke on keskimäärin kolmannes naisten saamasta eläkkeestä. Yli puolet yli 75-vuotiaista leskimiehistä ei saa leskeneläkettä lainkaan.

Sen sijaan 75-84-vuotiaista naisleskistä 90 prosenttia saa leskeneläkettä. Tuoreen tutkimuksen mukaan noin 21 000 heistä putoaisi köyhyysrajan alapuolelle, jos leskeneläke poistettaisiin nyt.

Kaikista 75-84-vuotiaista suomalaisnaisista 20 prosenttia on pienituloisia eli elää EU:n määrittämän köyhyysrajan alapuolella. Ilman leskeneläkettä osuus olisi 31 prosenttia.

Sosiaali- ja terveysministeriön eläke- ja yksityisvakuutusyksikön johtajan Hannu Ijäksen mukaan ministeriössä tehdään nyt laskelmia leskeneläkkeeseen suunniteltujen muutosten kustannusvaikutuksista.

Koska uusi laki tulee koskemaan ensi vuonna 45 vuotta täyttäviä ja sitä nuorempia suomalaisia, kustannusvaikutukset alkavat toden teolla näkyä vasta vuosikymmenten päästä. Leskeneläkettä aletaan saada keskimäärin 74-vuotiaana.

Leskeneläkemenojen pienentäminen on pois iäkkäiltä naisilta

Leskeneläkettä on moitittu paitsi kalliiksi myös epätasa-arvoiseksi, sillä sen kustannuksia maksavat palkoissaan kaikki perhetilanteesta riippumatta, eikä sitä makseta esimerkiksi avopuolisoille.

Lainmuutos korjaisi viimeksi mainitun, ilmeisen epäkohdan, eli uudistuksessa leskeneläke aiotaan ulottaa myös avopuolisoihin. Koska laki on vasta valmistelussa, ei ole vielä varmaa, rajataanko tämäkin muutos koskemaan vain vuonna 1975 tai sen jälkeen syntyneitä – tai mihin aikaraja ylipäänsä lopulta vedetään.

Lisäksi huoltajansa menettäneelle maksettaisiin lapseneläkettä 20-vuotiaaksi, kun sitä voi nyt saada vain 18-vuotiaaksi asti.

Nämä muutokset nostaisivat aluksi perhe-eläkkeiden kustannuksia. Pitkällä aikavälillä tavoitellaan kuitenkin eläkemenojen pienenemistä. Käytännössä rahaa menettävät ne korkeaan ikään elävät naiset, jotka ovat menettäneet puolisonsa ennenaikaisesti.

Osa heistä joutunee taloudellisesti ahtaalle elämänsä loppuvuosina. Eläketurvakeskuksen arvion mukaan vuonna 2085 suomalaisnaisen eläke on 85 prosenttia miehen eläkkeestä, eli vielä 60 vuoden päästäkin sukupuolten välinen ero on huomattava.

Nykylain perusteella leskeneläkkeen saajia olisi noin 200 000 vuonna 2085, mutta uuden lain tultua voimaan enää noin 140 000.

Heikoimmassa asemassa ovat kuitenkin vanhat ei-lesket

SAK:n työura- ja eläkeasioiden päällikkö Sinikka Näätsaari perustelee työmarkkinajärjestöjen esitystä yhteiskunnan muutoksella. Perhe-eläkejärjestelmä luotiin aikana, jolloin naiset olivat nykyistä enemmän kotona.

”Nykyaikana kaikilla on mahdollisuus olla työelämässä ja naisten työllisyysaste on korkea”, Näätsaari sanoo.

Hän huomauttaa, että leskeneläkettä on aiemmin esitetty rajoitettavaksi kuuteen tai jopa kahteen vuoteen.

”Kymmenen vuoden määräaika haluttiin juuri siksi, että voitaisiin turvata erityisesti pienituloisten naisleskien asemaa.”

Tutkijat toteavat Yhteiskuntapolitiikka-lehden artikkelissaan, että eläkeläisten pienituloisuus on usein pelkistetty vanhojen leskinaisten ongelmaksi. Heitäkin heikommassa asemassa ovat kuitenkin yksinasuvat ei-lesket, sekä naiset että miehet.

X