Olemattomat suomalaisinsinöörit esittelevät uusia keksintöjä — Mainoskampanja harhauttaa kuluttajat ostamaan ylihintaista rojua

Tietokirjailija Petteri Järvisen mukaan kuluttajalla ei ole juurikaan keinoja puuttua verkossa näkemäänsä harhaanjohtavaan markkinointiin.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Keksitty hammaslääkäri mainostaa uutta tuotettaan.

Tietokirjailija Petteri Järvisen mukaan kuluttajalla ei ole juurikaan keinoja puuttua verkossa näkemäänsä harhaanjohtavaan markkinointiin.
Teksti:
Petri Jääskeläinen

Mainoskampanja lupaa tohtori Marko Sallisen uuden keksinnön pelastavan hampaasi varmalta tuholta, joka muista hammasharjoista seuraa. Insinöörit Niko Junttila ja Taavi Jormalainen taas palavat halusta jakaa upean wifi-reititin-keksintönsä juuri sinulle. Suomalainen putkimies Raimo Manninen onnistui kehittämään mullistavan imukupin, joka poistaa lian mistä tahansa.

Monet Facebookin ja Youtuben käyttäjät ovat lähiaikoina saaneet mainoksia, joissa suomalaiskeksintö mullistaa koko toimialan.

Videoissa toistuva dramaattinen tarina kulkee usein samoilla raiteilla: keksijät ovat havainneet kammottavan epäkohdan tai huijauksen tietyssä tuotteessa tai tuoteryhmässä, ja perustivat sille kilpailijan.

Mainosten suomalaisia ei luonnollisestikaan ole olemassa, vaan kyse on laajasta useilla kielillä esiintyvästä huijauskampanjasta. Esimerkiksi pahimpien kesähelteiden keskellä tällaisella tavalla markkinoitiin ilmastointilaitetta.

Mainoskampanja kohdennetaan maakohtaisesti

Mainoskampanja on herättänyt jonkin verran huomiota sosiaalisessa mediassa. Se kiinnitti myös tietokirjailija ja IT-asiantuntija Petteri Järvisen huomion.

Järvisen arvion mukaan kyseessä on laajempi kampanja, joka on jatkunut jo muutamien viikkojen ajan. Järvinen havaitsi mainoksia ensi kertaa kesäkuun alkupuolella.

”Ennen oli joitain yksittäisiä tapauksia, mutta nyt samalla pohjalla toteutettujen mainosten määrä pistää silmään. Kesän aikana on alkanut laajempi toiminta.”

Järvisen mukaan on vaikea sanoa, mistä mainoskampanja on peräisin. Tekstien kömpelöys ja huono kieliasu viittaavat mainosten olevan peräisin Suomen ulkopuolelta.

Usein kansainväliset mainoshuijaukset tehdään samalle pohjalle, johon vaihdetaan tekstit ja henkilöt. Mainokset vievät sivustoille, joiden kieli vaihtuu kohdemaan mukaan.

Ylihintaisia tuotteita Kiinasta

Kampanja ei sinällään vaikuta olevan täysin huijausta, mutta tuotteiden mainostaminen pohjautuu täysin kuluttajan harhauttamiseen. Järvinen kertoo löytäneensä mainoksissa myytyjä tuotteita kiinalaisista verkkokaupoista murto-osalla mainostettujen sivujen hinnoista.

”Ilmeisesti tuotteet ostetaan halvalla, ja myydään eteenpäin kalliimmalla sosiaalisessa mediassa pyöritettävän mainoksen kautta. Tuotteet ovat luultavasti olemassa ja saapuvat kyllä tilattuna, mutta eivät ne tee läheskään sitä mitä mainokset lupaavat”, Järvinen sanoo.

Kuluttajan keinot toimia mainosten suhteen ovat varsin vähissä. Jäljelle jää lähinnä ilmiantojen tekeminen Facebookissa ja Youtubessa, ja toivoa mainosten katoavan.

”Ilmiannoilla ei ole yleensä merkitystä. Kylmä fakta on se, ettei Facebookin ja Youtuben kannata kauheasti panostaa tällaiseen. Ne ottavat kaikki mainokset vastaan eivätkä asiakkaiden valitukset kiinnosta kuin pahimmissa tapauksissa. Kotimaiset viranomaiset ovat näissä voimattomia”, Järvinen sanoo.

Lue lisää: Facebookissa liikkuu huijausviestejä yhä enemmän – Mitä pitää tehdä, jos tulee huijatuksi? Lue tästä tietoturva-asiantuntijan neuvot

Lue lisää: Tietokirjailija Petteri Järvinen: Tämän takia Onecoin ja muut verkostohuijaukset onnistuvat niin hyvin

X