Mihin Suomen viimeiset pajatsot päätyvät?

Jaa artikkeli
Viimeiset kolikot pelattiin pajatsoon 11. maaliskuuta Helsingin Kaivopihan Pelaamossa järjestetyssä tilaisuudessa . © jussi nukari/LK
Viimeisen pajatso-pelikoneen tulevaisuudesta ei ole vielä tehty lopullista päätöstä. Sen tarina voi päättyä kahdella tavalla.

Yksi aikakausi päättyi, kun, kun peliautomaatti pajatson lähes satavuotinen taival loppui keskiviikkona 11.3.

Mitä käytöstä poistetuille pajatsoille tapahtuu?

”Lähes jokaisella käytöstä poistuneella rahapeliautomaatilla on sama tulevaisuus,” kertoo Raha-automaattiyhdistyksen johtaja ja liiketoiminnan tuki Antti Penttinen.

Pajatsojen kohtalosta ei kuitenkaan ole vielä päätetty. Käytännössä vaihtoehtoja on kaksi.

Pelikoneiden vanhainkotiin?

Vaihtoehdoista epätodennäköisempi on se, että pajatso säilytetään sellaisenaan. Niin tehdään pienelle osalle pelikoneista.

Raha-automaattiyhdistyksen omissa säilytystiloissa lepäävät kaikkien rahapelien parhaimmat mallit. Sieltä ne päätyvät muun muassa televisio-ohjelmien kuvauksiin tai museoihin.

Pelikoneiden vanhainkodissa asustaa satoja pelikoneita, joista pajatsoja on kymmenkunta. Vain suosituimmat ja kuuluisimmat pelit voivat tulla valituksi. Näiden pelien viimeisimmät ja käytetyimmät laitteet otetaan säilytykseen.

Koneiden säilytys on kuitenkin harvinaista.

Vai varaosiksi ja romuksi?

Raha-automaattiyhdistys ei pysty säilyttämään kaikkia pelikoneita, joten yhä useampi automaatti joudutaan purkamaan.

Pelikoneiden käyttöikä on  7-8 vuotta.

”Sen jälkeen raha-automaatin ylläpitokustannukset nousevat voimakkaasti eivätkä pelin ominaisuudet enää vastaa pelaajien odotuksia, jolloin ne täytyy hajottaa. Tämä on rutiinitoimenpide,” Penttinen kertoo.

Koneiden kaikki osat lajitellaan erikseen. Niistä monet käytetään uudelleen samanlaiseen koneeseen.

Loput osat lajitellaan, poltetaan tai romutetaan alihankintasopimuksella.

Miksei ulkomaille?

Miksei käytettyjä pelikoneita kaupata muihin maihin?

Tätä on mietitty, mutta se ei kannata.

”Päälle tulisi kalliit ylläpitokustannukset ja huollot. Jokaisella maalla on omat rahapelien tuottajansa, joten meidän koneidemme käyttö muualla olisi pyöreä nolla,” Antti Penttinen sanoo.

”Jos pystyisimme myymään koneita ja täten hyödyntämään niistä tulevia voittoja edelleen, tekisimme sen.”

 

X