Nähdäänkö tänään virolainen jytky? – Populistisen EKRE-puolueen johtaja Mart Helme: ”Viron parlamentti laulaa jo nuottiemme mukaan”

Jaa kaverilleTilaa Seura
Populistisen EKRE-puolueen aktiivit kampanjoivat Tallinnassa kauppakeskus Kristiinen parkkipaikalla lauantaina 2. maaliskuuta.
Populistisen EKRE-puolueen aktiivit kampanjoivat Tallinnassa kauppakeskus Kristiinen parkkipaikalla lauantaina 2. maaliskuuta. © Jonne Räsänen/ Otavamedia
Populistisilla teemoilla kampanjoiva EKRE on gallupien mukaan kasvattamassa selvästi kannatustaan ja nousemassa Viron kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi.

Viron parlamentin eli riikikogun vaalit pidetään sunnuntaina 3. maaliskuuta.

Pääministeri Jüri Rataksen keskustapuolueen ja eurparlamentaarikko Kaja Kallasinjohtaman keskustaoikeistolaisen reformipuolueen kisaavat tiukasti siitä, kumpi saa eniten kansanedustajia 101-paikkaiseen riikikoguun.

Viron yleisradioyhtiön ERR:n 25. helmikuuta julkaisemassa gallupissa keskustan kannatus oli 28 ja reformipuolueen 24 prosenttia. Rataksen ja Kallasin puolueet ovat tottuneet pitämään valtaa itsenäisessä Virossa.

Suurin muutos kyteekin niiden takana, populistisen EKRE-puolueen kannatuksen nousussa. Eliitin valtaa, EU:n liittovaltiokehitystä ja maahanmuuttoa kovasanaisesti vastustava puolue nousi nousi vuoden 2015 vaaleissa riikikoguun ja sillä on parlamentissa kahdeksan paikkaa.

ERR:n gallup povaa EKRE:lle 17 prosentin kannatusta.

Mart Helme: ”Meille Putin on vihollinen.”

Vanhan agraaripuolueen Viron Kansanliiton pohjalle vuonna 2012 perustetun EKRE:n menestystä on verrattu populististen puolueiden menestykseen ympäri Eurooppaa.

EKRE:n puheenjohtajaMart Helme,69, korostaa parhaansa mukaan pesäeroa Euroopan muihin populistipuolueisiin.

”Meillä ei ole mitään yhteyttä niin sanottuihin populistisiin puolueisiin. Jos joku haluaa laittaa meidät samaan koriin (Marine) Le Penin, (Matteo) Salvinin, Ruotsidemokraattien tai Puolan Laki ja oikeus -puolueen kanssa, se on virhe. Olemme keskittyneet omaan sisäpolitiikkaamme”, Helme sanoi Seuralle perjantaina 1. maaliskuuta tehdyssä haastattelussa.

”Meitä on syytetty kovan mielen käyttämisestä, mutta se johtuu lähinnä siitä, että vastustajamme ovat vääristelleen sanomisiamme. Emme ole käyttäneet kovaa mieltä, mutta puhumme suoraan. Ihmiset pitävät siitä. Yksi eurooppalaisen politiikan ongelmista on, että asioista puhutaan kiertoilmauksin.”

Helmen puheissa korostuvat kuitenkin populisteille tutut teemat, kuten maajanmuuttomoa epäluulo EU:a kohtaan. EU:n ”liittovaltiokehityksen” vastavoimaksi EKRE tavoittelee Itä- ja Keski-Eurooppalaisten maiden strategista liittoa.

”Näemme, että Unkarissa, Tšekissä, Puolassa ja Itävallassa on samanlaisia huolia EU:sta kuin meillä. Italiassakin. Näissä maassa vastustetaan sitä, että Euroopan komissiosta tulisi eräänlainen Euroopan hallitus. Haluamme rakentaa yhteistyötä kaikkien maiden kanssa, jotka vastustavat tätä kehitystä, joka nakertaa EU:n jäsenmaidensa itsenäisyyttä.”

Monien eurooppalaisten populistien suhtautuessa myötämielisesti Vladimir Putinin Venäjään, EKRE suhtautuu siihen hyvin kriittisesti.

”Venäjä haluaa palauttaa Neuvostoliiton. Se kohtelee Baltian maita kuin Neuvostoliiton osina. Totta kai näemme sen uhkana. Meille Putin on vihollinen.”

Onko EKRE:llä mahdollisuuksia hallitukseen?

Reformipuolueen puheenjohtaja, europarlamentaarikko Kaja Kallas on ilmoittanut, ettei puolue tule tekemään hallitusyhteistyötä EKRE:n kanssa.

”Se on vain propagandatemppu. Vaalien jälkeen saatetaan sanoa jotain ihan muuta”, Helme kuittaa.

Kommentaattorit ovat spekuloineet, onko EKRE:llä edes todellista halua päästä hallitukseen.

”Tavoitteemme on saada mahdollisimman aktiivinen rooli seuraavan hallituksen muodostamisessa. Toivomme toki tilannetta, jossa hallituksen muodostaminen ilman meitä ei ole mahdollista.”

Oppositioon jääminen ei olisi Helmelle kauhistus. Omilla taajuuksillaan politiikkaa tekevillä protestipuolueilla on tapana kasvattaa siellä kannatustaan. Populistinen retoriikka voi myös haastaa muita puolueita koventamaan linjaansa.

Helme asettelee itseään rehvakkaasti vaalien voittajaksi riippumatta niiden lopullisesta tuloksesta saati hallitusneuvotteluista.

”Meillä on ollut oppositiossa kahdeksan paikkaa. Silti koko parlamentti on laulanut meidän nuottiemme mukaan. Jos saamme noin 20 paikkaa, tulemme olemaa parlamentin vaikutusvaltaisin puolue joka tapauksessa.”

Viron vaalien varsinainen äänestyspäivä on tänään sunnuntaina.

X