Nämä rikokset eivät vanhene koskaan – Lakialoite pyrkii kumoamaan tapon vanhenemisajan
Suomen rikoslain mukaan rikokset, joista säädetty ankarin rangaistus on elinkautinen, eivät vanhene koskaan.
Rikoslaissa on säädetty, missä ajassa rikokset vanhenevat. Kun määritelty aika on kulunut, rikoksesta ei voi enää nostaa syytettä.
Rikokset puhuttavat. YLE kertoi toukokuun alussa kokoomuslaisten kansanedustajien lakialoitteesta, jossa vaaditaan vanhentumisajan poistamista tapon syyteoikeudesta. Lakialoitteen on allekirjoittanut yli 160 kansanedustajaa.
Jos aloite menee läpi, henkilön voisi asettaa syytteeseen taposta vielä 20 vuotta henkirikoksen jälkeen. Nykyisin tappo vanhenee 20 vuodessa.
Rikoslaissa on säädetty, missä ajassa kukin rikos vanhenee. Kun määritelty aika on kulunut, kyseisestä rikoksesta ei voi enää nostaa syytettä.
Vanhenemisaika määritellään rikoksen vakavuuden mukaan. Pisin 20 vuoden vanhenemisaika on niillä rikoksilla, joissa ankarin rangaistus on kahdeksan vuoden määräaikainen vankeus.
Suomen rikoslain mukaan rikokset, joista säädetty ankarin rangaistus on elinkautinen, eivät vanhene koskaan. Näitä ovat murha sekä erinäiset vakavat sota- ja maanpetosrikokset kuten vakoilu.
Vanhojen rikosten näyttö ei usein riitä
Tamperelaisen Asianajotoimisto Mäkelä & Penttilän asianajaja ja varatuomari Jaakko Mäkelä pitää tapon vanhenemisajan kumoamista perusteltuna.
”Nykylainsäädäntö voi aiheuttaa ongelmia silloin, jos tutkitaan kymmeniä vuosia vanhaa henkirikosta. Silloin ainoa rikosnimike tutkinnassa voi olla murha, koska tappo on vanhentunut. Välillä on hieman keinotekoista, että henkirikosta, jossa murhan tunnusmerkit eivät välttämättä täyty, pitää ajaa oikeusprosessissa murhana. Murhan osoittaminen kymmeniä vuosia henkirikoksen jälkeen on hankalaa.”
Joskus sekin onnistuu.
Vuonna 2023 Varsinais-Suomen käräjäoikeus tuomitsi henkilön vuonna 1994 tapahtuneesta lakimies Ilpo Härmäläisen murhasta elinkautiseen. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Suomessa annetaan tuomio näin pitkän ajan jälkeen rikoksesta.
”Usein vanhojen henkirikosten syytteet kaatuvat, kun näyttö ei riitä murhatuomioon. Vaikka olisi näytön perusteella selvää, että joku on tappanut toisen yli 20 vuotta sitten, ei siitä voida nostaa syytettä ja tuomita, elleivät murhan tunnusmerkit täyty. Sen osoittaminen vuosikymmenten jälkeen on hyvin haastavaa.”
Hiljattain lapseen kohdistuvien seksuaalirikosten vanhenemisaikoja muutettiin siten, että syyteoikeus vanhentuu aikaisintaan vasta silloin, kun uhri on saavuttanut 23 tai 28 vuoden iän.
Jaakko Mäkelän mukaan myös muiden vakavien rikosten vanhenemisaikaa voisi arvioida uudelleen, jos lakimuutoksia tehdään tapon vanhenemisajan kohdalla. Hän huomauttaa, että lain mukaan syyteoikeutta voidaan nykyisinkin jatkaa yhdellä vuodella, jos erittäin tärkeä yleinen etu sitä vaatii.
