Henkirikoksia tehdään Suomessa nyt vähemmän kuin koskaan – Tapauksia selvitetään tehokkaasti, sillä tekijä löytyy noin neljään tapaukseen viidestä
Henkirikoksia tehtiin Suomessa viime vuonna vähemmän kuin koskaan aikaisemmin.
Suomessa vuonna 2023 tehtyjen henkirikosten määrä ei ole vain sotien jälkeisen ajan vaan koko tilastoidun historian alhaisin.
Vuonna 2023 Suomessa henkirikoksia tehtiin historiallisen vähän. Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan 62 ihmistä kuoli Suomessa murhan, tapon tai surman uhrina vuonna 2023. Henkirikos tapahtuu yhä nyt harvemmin, luku on pienin toisen maailmansodan jälkeen.
Henkirikosten vähäinen määrä voi tuntua ristiriitaiselta siihen nähden, että parin viime vuoden aikana Suomessa on noussut vakava huoli erityisesti nuorten väkivaltaisuuden sekä huumerikollisjengien välienselvittelyiden lisääntymisestä. Henkirikostilastossa se ei kuitenkaan näy.
Trendi on ollut laskeva yli kymmenen vuotta. Henkirikosten määrä on jäänyt useina vuosina selvästi alle sadan, kun esimerkiksi vuosina 1971–2011 tehtiin yli sata henkirikosta joka ikinen vuosi.
Henkirikostilasto on vain jäävuoren huippu
Väkivallan mittarina henkirikostilasto on toki vain jäävuoren huippu. Toisaalta se on luotettava mittari, sillä lähes kaikki henkirikokset tulevat poliisin tietoon toisin kuin esimerkiksi pahoinpitelyt tai lievä väkivalta.
Henkirikosten yritykset sen sijaan kaksinkertaistuivat 1980-luvulta tämän vuosituhannen puolelle tultaessa. Viime vuonna murhan tai tapon yrityksiä kirjattiin Suomessa ennakkotiedon mukaan 365.
Henkirikos näin harvinainen koko tilastoidun historian ajalta
Suomessa vuonna 2023 tehtyjen henkirikosten määrä ei ole vain sotien jälkeisen ajan vaan koko tilastoidun historian alhaisin. Tilastointi alkaa 1750-luvun puolivälistä, ja lukuja voi vertailla suhteutettuna asukaslukuun. Niiden perusteella Suomessa tehtiin viime vuonna vähiten henkirikoksia lähes kolmeensataan vuoteen.
Määrän suhteuttaminen asukaslukuun on mielekästä siksi, että esimerkiksi 1700-luvun puolivälissä Suomessa oli vain noin puoli miljoonaa asukasta.
Lähes koko tilastohistorian ajan Suomessa tehty yli kaksi henkirikosta per satatuhatta asukasta.
Sisällissodan vuosi 1918 on historian väkivaltaisin
Väkivaltaisin yksittäinen vuosi oli sisällissodan vuosi 1918, jolloin henkirikoksia tehtiin yli 60 sataatuhatta asukasta kohti.
Luku pysytteli viiden yläpuolella vuoteen 1932, jolloin väkivalta-aallon aiheuttanut alkoholin kieltolaki kumottiin. Henkirikosten määrä puolittui pian, kunnes tilastoon tuli uusi piikki sodanjälkeisinä vuosina 1945–47.
Ennen 2010-lukua kahden alapuolelle päästiin niukasti edellisen kerran joinakin vuosina 1950–1960-luvulla.
Vuonna 2023 Suomessa tehtiin enää 1,1 henkirikosta per satatuhatta asukasta. Ruotsissa luku oli toissa vuonna 1,0. Se ei tosin ole täysin vertailukelpoinen, sillä luvussa ovat mukana myös pahoinpitelyn seurauksena tapahtuneet kuolemantuottamukset.
Ero entiseen on silti huomattava. Esimerkiksi Virossa tehtiin 2,4 henkirikosta sataatuhatta asukasta kohti vuonna 2022, kun taas Saksassa luku oli 0,4 ja Tanskassa 0,6.
”Suomi lähestyy länsieurooppalaista tasoa, ei olla enää Venäjän ja Baltian viiteryhmässä”, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Kimmo Haapakangas.
Henkirikoksia tekevät nyt selvästi aiempaa vähemmän 18–49-vuotiaat miehet. Syytä vähenemiselle ei ole esitetty.
”Jonkin verran määrän laskuun voi olla syynä se, että kaikilla on nykyisin kännykkä taskussa, tai ensihoidon tehostuminen”, Haapakangas sanoo.
Ainakin kahteen aiempaan nousevaan trendiin on liittynyt alkoholi: 1920-luvulla kieltolaki ja 1970-luvulla keskioluen myynnin vapauttaminen. Vielä 1960-luvulla henkirikoksia tehtiin Suomessa vuosittain suunnilleen saman verran kuin 2010-luvulla, mutta määrä nousi reilusti yli sataan heti alkoholiuudistuksen jälkeen vuonna 1969 – ja siellä se pysytteli vuoteen 2011 asti.
Henkirikosten selvittämisprosentti on korkea – Tekijä löytyy noin neljään viidestä tapauksista
Vaikka Suomi lähestyy tilastoissa läntistä Eurooppaa, matkaa vaikkapa Saksan tasolle on vielä paljon. Jos kohta henkirikosten määrä on edelleen Suomessa melko korkea, teot saadaan selvitettyä verraten tehokkaasti. Poliisi löytää Suomessa tekijän noin neljään viidestä henkirikoksesta.
Selvittämisprosentti on jopa kansainvälisesti poikkeuksellisen korkea.
