Miten toimia, kun muistisairas puoliso muuttuu aggressiiviseksi ja jopa väkivaltaiseksi? Kokosimme ohjeita omaisille

Jaa artikkeliTilaa Seura
muistisairas muuttuu aggressiiviseksi
Kun muistisairas puoliso muuttuu aggressiiviseksi, on tärkeää, että terve puoliso rauhoittaa itsensä eikä anna negatiivisten tunteiden tarttua. © iStock
Useimmiten muistisairaan ihmisen äkkipikaiseen käytökseen löytyy joku selitys – ja käytökseen pystytään vaikuttamaan. Näin muistisairaan muuttuneeseen käytökseen ohjaa suhtautumaan Muistiliiton Taina Laakso.

Kun oma puoliso on muistisairas ja muuttuu aggressiiviseksi tai jopa väkivaltaiseksi, terve puoliso voi uupua sairaan rinnalla.

Muistiliiton asiantuntija Taina Laakso muistuttaa, että aggressiivista käytöstä voidaan useimmiten vähentää suhtautumalla muistisairaaseen henkilöön ymmärtäväisesti ja arvostavasti.

1. Miten muistisairaan aggressiivinen käytös näkyy?

”Ihan samalla tavalla aggressiivisuus näkyy muistisairaassa kuin meissä niin sanotusti terveissäkin ihmisissä. Muistisairas voi kiukutella, takertua, raivota tai kokea kaiken ärsyttävänä.

Jotkut voivat olla ihan fyysisesti väkivaltaisia. Pitää kuitenkin muistaa, että kaikkeen muistisairauteen ei liity aggressiivisuus.”

2. Miten kannattaa suhtautua, jos muistisairas puoliso on aggressiivinen?

”Ei kannata ajatella, että muistisairas on käytökseltään tahallaan hankala tai ilkeä. Kyse on neurologisesta sairaudesta.

Kun muistisairas kokee, ettei tule ymmärretyksi, tulee helposti väärinkäsityksiä. Se saattaa aiheuttaa aggressiivisuutta. Muistisairas yrittää aggressiivisuudella viestittää asioita, mitä ei enää pysty sanallisesti kertomaan, kuten että mulla on paha olo, nälkä tai olen kipeä tai tulin nolatuksi. Jos muistisairaan tunteita ei ymmärretä, ne ohitetaan tai niitä vähätellään, voi aiheutua aggressiivisuutta.

Puolisolla olisi hyvä olla mahdollisimman paljon tietoa sairaudesta ja sen oireista, joten olisi tärkeää päästä ensitietokursseille tai sopeutumisvalmennukseen.”

3. Mikä voi laukaista aggressiivisen purkauksen?

”Tilanteet, joissa muistisairas pelkää, turhautuu tai epäonnistuu, eikä tule ymmärretyksi. On tärkeää pysähtyä pohtimaan, mikä sai aggressiivisuuden purkautumaan. Tunteeko ihminen vihaa itseä, toisia vai tilannetta kohtaan.

Kun muisti ja tiedonkäsittely alkaa heiketä, saattaa tulla esimerkiksi harhaluuloja. Muistisairas voi esimerkiksi kuvitella, että puoliso pettää häntä. Tai hän voi nähdä, että hahmo uhkaa minua. Silloin voi sanoa, että nyt sinua pelottaa ja jutella siitä tunteesta.”

4. Miten pitää toimia, jos muistisairas puoliso on fyysisesti väkivaltainen?

”Tärkeintä on, että terve puoliso rauhoittaa itsensä eikä anna negatiivisten tunteiden tarttua. Muistisairas ei pysty terveiden tapaan suodattamaan ja käsittelemään omia kiukun tunteitaan.

Voi esimerkiksi auttaa käsittelemään toisen tunteita sanoittamalla: ”olet nyt tosi kiukkuinen”. Se jo auttaa, koska muistisairaan tunteet tulee nähdyksi.

On myös tärkeää ennakoida tilanteita, joissa voi tulla aggressiivisuutta. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi epäonnistumiset. Ei kannata sanoa, että ei se niin mennyt, jos toinen ei muista.”

5. Kun muistisairas muuttuu aggressiiviseksi, millaisia tunteita se aiheuttaa puolisossa?

”Jos muistisairaan käyttäytyminen muuttuu aggressiiviseksi, niin kyllähän siinä pelästyy. Voi myös alistua tai suuttua. On hirveän ristiriitaista ja raskasta, kun rakkaan ja aikaisemmin kiltin ihmisen käytös muuttuu. Siinä kuormittuu. Sen takia kannattaa heti hakeutua muistihoitajan tai lääkärin luo.

Yksin ei kannata ajatustensa kanssa jäädä. Vertaistukea voi saada muistiyhdistyksestä ja Vertaislinja-tukipuhelimesta, joka päivystää joka ilta.”

6. Miten puolison kannattaa muuttaa omaa käyttäytymistään muistisairaan kanssa?

”Pakko ja komentelu ei toimi muistisairaan kanssa, vaan voi sanoa ystävällisesti ja positiivisesti. Ei niin, että ”minä tulen ja pesen sinun hampaasi”, vaan että ”voisinko auttaa sinua hampaidenpesussa”.

Ja jos se ei onnistu tänään, sitä voi kokeilla huomenna. Tällöin muistisairas ajattelee, että minua arvostetaan ja minulta kysytään.”

7. Voiko aggressiivisuuden saada loppumaan?

”Kyllä voi. Monesti kun selvittää, mistä kiukku johtuu, sitä voi helpottaa.

Aggressiivisuus voi jäädä pois myös sairauden edetessä. Arvostava suhtautuminen ja lääkkeettömät keinot, kuten erilaiset terapiat, musiikki ja liikunta ovat aina ensisijaisia hoitomuotoja. Mutta kaikissa tapauksissa se ei riitä, vaan saatetaan tarvita tueksi lääkitystä.

On tärkeää, että muistisairas ja puoliso luottavat toisiinsa ja tuntevat toisensa hyvin. Näin käyttäytymistä on helpompi tulkita silloinkin, kun kommunikaatio on heikentynyt.”

8. Missä vaiheessa sairautta muistisairas muuttuu aggressiiviseksi?

”Joillakin saattaa olla ärtymystä ja kiukkua sairauden alkuvaiheessa. Käyttäytymisen muutoksia tulee useimmin keskivaikean ja vaikean muistisairauden aikana, kun ei tule enää ymmärretyksi.”

9. Mistä aggressiota aiheuttava turhautuminen voi johtua?

”Kuka vaan meistä turhautuisi, jos me istuttaisiin koko päivä hoivakodissa katsomassa ostosteeveetä. Tai jos kotona ei ole mitään tekemistä.

Muistisairaus aiheuttaa aloitekyvyttömyyttä ja poistaa elämästä paljon asioita, joten elämää pitää täyttää uudestaan. Voi miettiä, miten muistisairaan aiempia puuhia voi tuunata hänelle sopiviksi.

Eräs omainen hankki verkonsolmimista intohimoisesti rakastaneelle miehelle paksumpaa köyttä, jolla solmujen teko vielä onnistui.”

10. Millaisia muutoksia kotiin on hyvä tehdä?

”Kodin on hyvä olla selkeä ja tavaroiden samoissa paikoissa. Tutut tavarat, kuten esimerkiksi valokuvat, sekä kiireetön ilmapiiri  rauhoittavat. Harrastusvälineet on hyvä pitää esillä luomassa turvallisuutta ja muistuttamassa hyvistä asioista.

Peilejä voi peittää, jos muistisairas ei tunnista enää omaa kuvaa ja peilit pelottavat. Muutenkin pelottavat asiat on hyvä ottaa pois näkyviltä.

Aamu- ja iltarutiinit ovat tärkeitä, että muistisairas erottaa, milloin on yö ja päivä. Jos muistisairas asuu hoitokodissa, kotiin lähtemisestä ei kannata tehdä numeroa, koska silloin muistisairaskin voi sanoa haluavansa lähteä kotiin.”

11. Mitä jos aggression kohteena on toinen potilas?

”Kaikilla täytyy olla mahdollisuus turvaan hoitokodissa. Jos yksi muistisairas käy aina samaan asukkaaseen kiinni, ei kannata sijoittaa heitä esimerkiksi yhteiseen pöytään syömään.

Jos muistisairas on toistuvasti oikein aggressiivinen, voi miettiä, miten häntä voitaisiin parhaiten auttaa. On olemassa pienempiä yksiköitä ja psykogeriatrisia osastoja, joissa hoidetaan haasteellisesti käyttäytyviä muistisairaita.”

Lue myös: Vuosien taival muistisairaan äidin rinnalla sai sairastumaan – Selviytyäkseen Meiju Niskala kävi pitkän polun

Lue myös: Muistisairaiden omaiset Jaana ja Anja ystävystyivät: ”Saman kokenut voi ymmärtää”

Jaana ja Anja suosittelevat Alzheimerin tautiin sairastuneiden läheisille vertaistukea. ”Ei kannata jäädä asian kanssa yksin. Huonokuntoisetkin muistisairaat nauttivat ryhmäpäivistä ja virkistyvät.”

Jaana ja Anja suosittelevat Alzheimerin tautiin sairastuneiden läheisille vertaistukea. ”Ei kannata jäädä asian kanssa yksin. Huonokuntoisetkin muistisairaat nauttivat ryhmäpäivistä ja virkistyvät.” Kuva: Juha Tanhua

X