Nekrasov Suomeen: "Putinin osuus murhamysteerissä jää ratkaisematta"

Jos Venäjä puuttuisi sotilaallisesti Suomen elintilaan, se merkitsisi kolmatta maailmansotaa. Näin sanoo presidentti Putinin väsymätön arvostelija Andrei Nekrasov Suomen vierailunsa alla.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

”Koko Putinin nousu on perustunut taktikointiin ja Venäjän heikkouden hetkien hyödyntämiseen", Andrei Nekrasov sanoo. Kuva: Andreas Chudowski.

Jos Venäjä puuttuisi sotilaallisesti Suomen elintilaan, se merkitsisi kolmatta maailmansotaa. Näin sanoo presidentti Putinin väsymätön arvostelija Andrei Nekrasov Suomen vierailunsa alla.
Teksti:
Hannu Toivonen

Venäläinen elokuvaohjaaja ja presidentti Vladimir Putinin arvostelija Andrei Nekrasov, 56, saapuu viikonlopuksi Helsinkiin. Nekrasov esiintyy Teatteri Korjaamon Venäjä – läheisemme -seminaarin paneelikeskustelussa 24. päivänä elokuuta.

Nekrasov tunnetaan paitsi palkituista Venäjä-elokuvistaan myös ystävyydestään murhatun Aleksandr Litvinenkon kanssa. Litvinenko oli Venäjän salaisen poliisin FSB:n entinen agentti, joka pakeni Venäjältä länteen ja murhattiin 2006 Britanniassa.

Nekrasov seurasi Litvinenkon nopeaa kuolinkamppailua lähietäisyydeltä. Uhrin elimistöstä löydettiin tappavaa polonium-myrkkyä. Yleisen käsityksen mukaan FSB myrkytti Litvinenkon.

Presidentti Putin puolestaan työskenteli Neuvostoliitossa FSB:n edeltäjän KGB:n entisenä upseerina ja agenttina. Litvinenkon murhaa alettiin tutkia Britanniassa, mutta idän ja lännen kesken tuolloin vallinneen poutasään aikana oikeustoimet keskeytettiin.

Ukrainan sodan ja Venäjän toimien seurauksena murhaturkinta on nyt päätetty avata uudelleen Lontoossa.

Mikä oli Putinin osuus?

Nekrasov saapuu Helsinkiin Ukrainan pääkaupungista Kiovasta. Sinne hän on matkustanut Tallinnasta, mitä ennen hän teki elokuvaa Englannissa. Nekrasov ei tarkkaan kerro asuinpaikkaansa, mutta hän on usein tavattavissa myös Berliinissä.

Litvinenkon hautajaisissa Nekrasov toimi yhtenä ystävänsä arkunkantajista.

Uskooko Nekrasov, että Litvinenkon murhamysteeri ja paljon puhuttu Putinin mahdollinen osuus murhaan lopultakin selvitetään?

Nekrasov ei ole sinisilmäinen. Hän tietää, että pienemmänkin valtion jäljet voidaan peittää epädemokraattisessa hallinnossa.

Hän viittaa Ukrainassa vuonna 2000 murhattuun toimittaja Georgiy Gongadzeen, jonka tapausta alettiin tutkia 2004 uuden hallinnon tultua valtaan Oranssissa vallankumouksessa.

”Alettiin tutkia ex-presidentti Leonid Kutshman mahdollista osuutta asiaan. Tiedettiin, että Gogadzen eliminoiminen oli ollut hänelle edullista”, Nekrasov kertoo puhelimitse.

”Ratkaiseva kysymys piilee siinä, voidaanko Putininkaan osuutta Litvinenkon murhassa todistaa oikeudellisesti. Eihän Kutshmankaan roolia voitu osoittaa.”

Mikä Nekrasovin oma käsitys on?

”Normaalin oikeustajun mukaan Putin on Litvinenkon murhassa rikostoveri, jos FSB:n osuus voidaan todistaa oikeudessa. Mutta tämä kaikki on vaikeata ilman yhteistyötä Venäjän kanssa. Siksi Putinin henkilökohtaista osuutta murhaan ei tulla koskaan näkemään”, Nekrasov sanoo.

Julkiseen tutkintaan

Skeptisyydestään huolimatta Nekrasov on toiveikas. Hän kertoo seuranneensa jo lopetettua tutkintaa läheltä Englannissa.

”Oli yllättävää, että viranomaiset peittelivät kaikkia tietoja. Tutkinta ei ollut julkinen.”

Brittiviranomaisten salamyhkäisyys myös oli omiaan herättämään epäluuloja, salaliittoteorioita ja arvuuttelua Venäjän hallinnon, FSB:n ja Putinin osuudesta.

Nyt, vuosia myöhemmin Britannia tulee käsittelemään tapaus Litvinenkon julkisessa tutkinnassa.

”Se tietysti ilahduttaa minuakin. Paljon uutta tulee varmasti päivänvaloon. Näemme, millä tavoin Putinin rooli tulee esiin vai pystytäänkö sitä lainkaan valottamaan.”

Synnynnäinen uhkapeluri

Kaiken aikaa matkusteleva Nekrasov seuraa herkeämättä entisen kotimaansa liikkeitä. On nähty paljon muutoksia; Krimin valtaus Ukrainan hallinnasta, Putinin sormet Ukrainan sekasorron synnyttämisessä, sisäisten rivien suorimista Venäjän sisällä.

Kaikki näyttää olevan tiukasti Putinin komennossa. Venäjästä ei enää puhuta demokratiana.

”Ennen Ukrainan tapahtumia Putinin suosio Venäjällä oli laskussa. Nyt hänen asemansa näyttää selvästi vahvemmalta. Hänen voimapolitiikkansa on tuottanut tulosta.”

Nekrasov viittaa Putinin koko olemukseen, henkiseen ja fyysiseen.

”Vladimir Putin ei ole kompromissien mies, hän nauttii taistelusta ja vastakkainasettelusta. Jokainen venäläinen tietää, että kooltaan pienenä miehenä Putin on aina halunnut olla ennen kaikkea vahva. Hän on aggressiivinen, kylmäverinen pelimies.”

”Koko Putinin nousu on perustunut taktikointiin ja Venäjän heikkouden hetkien hyödyntämiseen. Hän rakastaa voimaa ja on synnynnäinen uhkapeluri.”

Oligarkkien harvainvalta

Andrei Nekrasov suhtautui myönteisesti presidentti Sauli Niinistön yritykseen vahvistaa maaperää rauhanneuvotteluille. Niinistö vieraili sekä Venäjällä Putinin luona että Ukrainassa tapaamassa presidentti Petro Poroshenkon.

”Allekirjoitan suomalaisen ajattelutavan, että Venäjään voidaan parhaiten vaikuttaa toimimalla sen kanssa viisaasti ja äkkipikaisuutta välttäen. Se ei tarkoita heikkoutta. Myös Suomessa tiedetään, että Putinin Venäjä on äärikansallismielinen, oligarkkien dominoima kapitalistinen harvainvalta. Sellainen Venäjä ei ole matkalla takaisin Neuvostoliittoon.”

Nekrasov sanoo olevansa vakuuttunut, ettei Putin lähettäisi Suomeen sotilaitaan, jos Suomi liittyisi sotilasliitto Natoon.

”Hän loukkaantuisi, julmistelisi ja tunteilisi tuttuun venäläiseen tyyliin, mutta muutamassa vuodessa yhteistyö palaisi ennalleen.”

Entä jos Venäjä puuttuisi sotilaallisesti Suomeen, joka ei ole Natossa?

”Se merkitsisi kolmatta maailmansotaa, eikä edes Putin ota sitä riskiä. Suomella oli erillisasema jo tsaarin Venäjällä, eikä se koskaan kuulunut Neuvostoliittoon. Taistelitte kommunistidiktaattori Stalinia vastaan ja piditte itsenäisyytenne. Suomea kunnioitetaan Venäjällä, ja Putin tietää tämän.”

Verinen painajainen

Sitä vastoin se, mitä Ukrainassa on tapahtunut, on Nekrasovinkin mukaan Putinin vereksi ja lihaksi tullut painajainen. Venäjän toimista kärsii jo koko Eurooppa, eivät vähiten ukrainalaiset.

”En näe lyhyellä aikavälillä paljon toivoa paremmasta. Mutta onneksi isoin kysymys kuuluu: kuka tulee Putinin jälkeen? Edes Putin ei hallitse ikuisesti, eikä hän enää ole nuori mies. Saatamme nähdä muutoksen jo pian. Myös kansan mielialat ovat arvaamattomia”, Nekrasov muistuttaa.

X