Nuorten äänestyskäyttäytyminen kiinnostaa tutkijoita – Miten suomalaisen politiikan kenttä tulee muuttumaan, kun tämä ikäryhmä ottaa isomman roolin?

Jaa artikkeli
Nuorten äänestyskäyttäytminen
Alle 25-vuotiaat eroavat vanhemmista ikäpolvista arvoiltaan, mielipiteiltään ja äänestyskäyttäytymiseltään. © Lehtikuva
Nuoret jäävät usein päätöksenteon ulkopuolelle, sillä politiikkaa on totuttu tekemään tavalla, joka ei kohtaa nuorten tarpeiden kanssa. Ilmiö kiinnostaa tutkijoita.

Uusimman nuorisobarometrin kyselyn mukaan politiikasta ainakin jonkin verran kiinnostuneiden nuorten osuus oli suurempi (61 %) ja vastaavasti kokonaan välinpitämättömien osuus pienempi (8 %) kuin kertaakaan aiemmin yli 20 vuoden seuranta-aikana.

Tutkijat pohtivat barometrin julkaisun jälkeen näkyisikö tulos kuntavaaleissa nuorten äänestysaktiivisuuden kasvuna. Tänä keväänä Taloustutkimuskin arveli alle kolmikymppisten aikuisten äänestysaktiivisuuden nousevaan yli 50 prosenttiin.

18–24-vuotiaiden aktiivisuus kasvoi kuitenkin vain hieman edellisistä kuntavaaleista, 35,0 prosentista noustiin 35,4 prosenttiin.

”Ilmiössä kiinnostavaa on se, että kaikissa muissa ikäryhmissä äänestysaktiivisuus laski”, sanoo Nuorisotutkimusseuran vastaava tutkija Tomi Kiilakoski.

”Barometri osui siis ainakin osittain oikeaan. Nuoret olivat ainoa ikäryhmä, jossa aktiivisuus kasvoi, vaikka vaalit olivat nuorille hankalaan aikaan kesälomien käynnistyessä.”

Politiikka on unohtanut nuoret

Kiinnostus politiikkaa ja vaikuttamista kohtaan on lisääntynyt ikäryhmässä, mutta äänestysaktiivisuus pysyy alhaisena. Mikseivät nuoret äänestä?

”Nuoret eivät ole unohtaneet politiikkaa, mutta politiikka on unohtanut nuoret”, sanoo vaikuttamisen asiantuntija Katja Asikainen.

”Puhutaanko vaalien alla nuoria kiinnostavista asioista kuten ilmastonmuutoksesta ja mielenterveyspalveluista tarpeeksi? Myös nimenomaan kuntien vastuulla olevat harrastamiseen ja koulutukseen liittyvät keskustelut jäivät kuntavaaleissa vähäisiksi.”

Kuntavaaleissa oli ehdolla entistä vähemmän nuoria ja alle 30-vuotiaiden valittujen valtuutettujen määrä väheni, joten nuorilla voi olla vaikeuksia löytää sopivia ehdokkaita.

Poliitikot suuntaavat puheensa oletetuille äänestäjilleen. Maatalousyhteiskunnasta tulevat vertaukset ja vanhahtavat sananlaskut vieraannuttavat nuorta yleisöä.

”Kuntavaalien jälkeen jotkut ihmettelivät, mikseivät nuoret olleet aktiivisempia, vaikka keskustelua käytiin sosiaalisessa mediassa. Some ei pelkästään riitä tuomaan nuoria äänestyspaikoille. Jotta nuoret saadaan tavoitettua, vaaditaan heitä koskettavat aiheet, ymmärrettävä kieli sekä alusta, jonka kautta viesti tulee”, Tomi Kiilakoski sanoo.

”On päättäjien vastuulla huolehtia, että demokratia pysyy vahvana, kaikilla on mahdollisuus osallistua ja kaikkien ääni tulee kuulluksi”, Asikainen sanoo.

Keskivertopoliitikko ei tavoita nuoria, sillä torien ja turujen vaalitapahtumissa käyvät vanhemmat ihmiset. Kuva Matti Vanhasen vaalitilaisuudesta vuonna 2018. © Marjo Tynkkynen/Otavamedia

Some tasoittaa nuorien mahdollisuuksia tulla kuulluksi

Suurin osa alle 25-vuotiaista on viettänyt lähes koko elämänsä niin, että internet on ollut arjessa läsnä. Digiajan nuoret paitsi saavat paljon tietoa verkosta, viettävät siellä aikaa pelaten ja sosiaalisia suhteitaan ylläpitäen. Sosiaalisen median tärkeyttä ei pidä kuitenkaan ylikorostaa.

”Some on tärkeä, mutta nuoret eivät ole pelkästään sen varassa. Tietoa saadaan myös perinteisesti vanhemmilta, kavereilta ja koulusta”, Tomi Kiilakoski sanoo.

Nuorisotutkimusseura on tutkinut erityisesti nuoria ilmastoaktivisteja.

”Tämän rajatun porukan kesken korostui, että tietoverkot ovat erittäin tärkeitä. Tietoa hakemalla on saavutettu asiantuntijuutta, jota edes virkamiehillä ei välttämättä ole. Jos tahtoa on, some voi tarjota rajattomat mahdollisuudet keskustella ja vastaanottaa sekä levittää tietoa.”

Verkon tarjoama tieto, viihde ja sosiaaliset suhteet ovat nykyään osa arkea myös muilla kuin nuorilla. Poliitikotkin käyttävät ahkerasti esimerkiksi Twitteriä. Yksittäiset poliitikot ovat rakentaneet pohjan koko kannattajakunnalleen aktiivisella some-toiminnalla.

Näin kohosi vuosikymmen sitten menestykseen esimerkiksi perussuomalaisten entinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho.

”Melkeinpä vaali vaalilta ihmetellään jonkun henkilön kohdalla, mistä tämäkin tyyppi nousi ja onnistui saamaan näin paljon ääniä. Yleensä silloin paljastuu, että kyseessä on taitava ja aktiivinen somettaja, jolla on ehkäpä jotain järjestötaustaa”, Kiilakoski sanoo.

Esimerkiksi tutkija ja kirjailija Minja Koskela (vas.) nousi Instagram-julkisuuden vetoavulla Helsingin kaupunginvaltuustoon.

Sosiaalisessa mediassa näkyvyys kasvaa tykkäysten ja seuraajien perusteella, ei käytetyn rahan perusteella.

Katja Asikaisen mukaan some voisi ainakin teoriassa parantaa nuorten ehdokkaiden mahdollisuuksia saada äänensä kuuluviin:

”Nuoret ovat kaikkein pienituloisin väestöryhmä ja vaalikampanjointi on kallista varsinkin isoissa kaupungeissa.”

Ikäpolvien välillä voi olla suuria eroja

On kansainvälinen ilmiö, että vanhempien äänestäjien valinnat vaikuttavat enemmän poliittisiin ratkaisuihin.

”Esimerkiksi Brexit-äänestyksessä vanhemmat ikäpolvet halusivat lähteä EU:sta ja nuoret jäädä. Ikäpolvien välillä voi olla dramaattisiakin eroja”, Tomi Kiilakoski sanoo.

Ikäpolvien mielipiteet törmäävät kotimaassakin. Esimerkiksi Seinäjoen kaupunginvaltuusto tyrmäsi viime keväänä nuorisovaltuuston aloitteen saada kouluihin vaihtoehdoksi vegaaninen ruoka.

”Kuntapäättäjät juhlivat somessa, että onnistuivat torppaamaan nuorisovaltuuston aloitteen. Sehän on kuin märkä rätti päin kasvoja niille nuorille, jotka ovat valmistelleet aloitteen ja vieneet asiaa eteenpäin”, Katja Asikainen sanoo.

”Päättäjien on joskus vaikea hyväksyä, että nuorten ei tarvitse olla heidän kanssaan samaa mieltä. Heidän näkemyksensä ja arvopohjansa ovat erilaisia kuin vanhemmilla.”

Nuoret ovat edelläkävijöitä etenkin ruokaan liittyvissä kestävissä valinnoissa Tilastokeskuksen kulutustutkimusten mukaan. © istock

Eriytyminen ei jää vain ikäryhmiin

Ikäpolvien välisten erojen lisäksi nuoret jakautuvat keskenään melko jyrkästi kahteen. Seuraavaksi julkaistavassa nuorisobarometrissa on viitteitä, että nuoret naiset ja miehet eroavat melko paljon toisistaan paitsi politiikan sisällöissä myös puolueiden tyylejä koskevissa kysymyksissä.

Barometrissa korostuu, että naiset ovat miehiä kiinnostuneempia ilmasto- ja ympäristökysymyksistä. Nuoret miehet ovat selvästi kallellaan porvaripuolueisiin, nuoret naiset taas vasemmistoliittoon ja vihreisiin.

”Sitä on vaikea arvioida, vaikuttaako puolueen menestykseen enemmän puolueen ajamat asiat ja ratkaisuehdotukset niihin ongelmiin, joita se nostaa esille vaiko se, miten puolue esiintyy ja näyttäytyy ihmisen mielikuvissa. Molemmilla on roolinsa”, Tomi Kiilakoski arvioi.

Myös sosioekonominen asema vaikuttaa alle 30-vuotiaiden äänestysaktiivisuuteen enemmän kuin vanhemmilla. Korkea ikä, korkea koulutustaso ja korkea tulotaso nostavat halukkuutta äänestää. Helsingin ylipiston väitöstutkimuksen mukaan esimerkiksi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 25-vuotiaista yli 80 prosenttia äänesti, kun ainoastaan peruskoulun suorittaneista saman ikäisistä reilu 20 prosenttia käytti ääntään.

”Ylipäätään äänestyskäyttäytyminen on eriytynyttä. Mitä matalammin joku on koulutettu, sitä suuremmaksi kasvaa kynnys mennä äänestämään. Tämä on iso tekijä, johon täytyisi puuttua demokratiakasvatuksen keinoin”, Katja Asikainen sanoo.

Eriytyminen näkyy myös nuorten medialukutaidossa. Vaikka nuoria pidetään sosiaalisen median ja internetin osaajina järjestään, läheskään kaikki eivät ole lainkaan kiinnostuneita näiden väylien avulla viestimisestä.

”Toisilla on hirvittävän vahvaa osaamista ja henkistä pääomaa, joiden avulla he ymmärtävät sosiaalista mediaa. Nämä nuoret ovat monesti niitä, jotka ovat menestyneet koulussa ja joiden vanhemmat saattavat olla korkeakoulutettuja”, Asikainen kertoo.

Valitettavasti se on myös ryhmä, jonka oppimisen taidot ovat vajaat.

”Usein he ovat poikia, joilla on kasautunutta ylisukupolvista huono-osaisuutta. Heillä on haasteita viestinnän tulkitsemisessa. Haasteita on esimerkiksi totuuden ja valheen erottamisessa”, Katja Asikainen summaa.

Lue myös: Kuka haluaisi räyhävaltuustoon? Kuntapolitiikan puhetyyli menee yhä rumemmaksi

Nuoret muuttavat tulevaisuuden politiikkaa

Asiantuntijat uskovat, että nuorten ikäryhmä on liikkuvampi kuin heidän vanhempansa. Äänestyspäätöstä ohjaa eniten ajankohtaiset tilanteet ja ääni menee ehdokkaalle, joka kulloisissakin vaaleissa ajaa sopivaa asiaa.

Aiemmin suomalaista politiikkaa leimasi vahva puolueuskollisuus. Vielä 1990- ja 2000-luvuilla ihmisillä oli pysyvä ja syvä suhde puolueeseen. Reilu vuosikymmen sitten syntyi suuri joukko liikkuvia äänestäjiä.

”Uusi liikkuvien äänestäjien joukko alkoi sekoittaa pakkaa ihan tosissaan aiheuttaen esimerkiksi ’jytkyn’ ja muita isoja heittelyjä kannatuksissa”, Tomi Kiilakoski kertoo.

Tällöin huomattiin, että puolueiden kannatuksen ’lattia’, eli kannattajat, jotka varmasti joka tapauksessa äänestävät puoluetta, on yllättävän pieni.

”Voin vain arvailla, mutta epäilen, että liikkuvuus tulee lisääntymään entisestään. Puolueuskollisuus ei ole kokonaan poistunut, mutta se vähenee ja siirtymät lisääntyvät”, Kiilakoski arvioi.

Hänen mukaansa vihervasemmisto ja konservatiivisoikeisto saattavat muodostaa omat arvopohjaiset siipensä.

”Äänestäjät voivat hyppiä puolueesta toiseen oman siipensä sisällä, mutta eivät ääripäästä toiseen. Viitteitä tällaisesta kehityskulusta on jo havaittavissa, mutta jää nähtäväksi, kuinka suuri ilmiö tästä muodostuu.”

Katja Asikainen on tehnyt saman huomion.

”10–15 vuotta sitten puhuttiin, ettei ole väliä äänestääkö kokoomusta, SDP:tä vai keskustaa, aina saa samanlaista politiikkaa. Kun perussuomalaiset aloittivat voittokulkunsa vuonna 2011, poliittiset jakolinjat alkoivat jyrkentyä. SDP otti askeleen vasemmalle, kokoomus oikealle. Samanlaista kehitystä on myös muissa Euroopan maissa.”

Elokapina

Nuoret uskovat myös muihin vaikuttamisen keinoihin. Esimerkiksi ilmastoliike Elokapina on saanut huomiota mielenosoituksin. © LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Lue myös: Pilkka korvasi käytöstavat – Kansanedustajat haluavat nyt räyhätä: ”Sillä mandaatilla, jonka kansa on mulle antanut, valitsen itse sanani”

X